Keskustelut Metsänhoito Raivausajankohdan vaikutus hirvituhoihin

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 124)
  • Raivausajankohdan vaikutus hirvituhoihin

    Lause tuli jälleen mieleen ajaessani tutun männyntaimikon ohi , josta olen vuosien varrella kerännyt kymmeniä litroja puolukoita. Siis läpikotaisin tuttu paikka. Mielestäni se on ollut raivauksen tarpeessa jo pari vuotta vesakon ylitettyä silmien tason. Raivaus on tehty tänä kesänä vesakon kasvettua 2-2,5 metrin pituiseksi.

    Hyvä kun on raivattu ja parempi edes vähän myöhään, kun ei ollenkaan ….mutta….vesakon nitistämisen jälkeen taimikosta paljastui vähintäänkin lievä hirvituho. Vielä vuosi sitten hirvien vierailuista ei näkynyt merkkiäkään , vaikka paikka sijaitsee lähes hirvien perinteisen talvehtimisalueen ytimessä. Nyt näkyy!

    Edellä mainittu vahvistaa käsitystäni siitä ,että ei pelkästään raivauksella , vaan myös oikealla ajoituksella, on merkitystä esiintyviin hirvivahinkoihin. Pahimmillaan vuodenkin myöhästyminen eskaloi tilanteen. Tämä on käynyt ilmi jo aiemmin yhtiön toteuttamissa raivauksissa ,joissa hieman eri-ikäisiä taimikoita raivaillaan alueella samaan aikaan työteknisistä syistä. Selkeimmän kuvan saa ,kun vertailukohdat ovat vierekkäin .  Vanhempana raivattu taimikko (vuosi tai kaksi) saattaa kärsiä hirvien vierailusta , mutta nuoremmassa ajallaan raivatussa taimikossa einäy merkkejä hirvistä ennen eikä jälkeen raivauksen. Myöhemmin raivattuun taimikkoon hirvet palaavat vielä jatkossakin.

    Onko muilla vastaavia kokemuksia? Jos on, vahvistuu ajatus ,että oikein ajoitetulla varhaisperkauksella voidaan vähentää hirvituhoja sen lisäksi , että taimet varttuvat nopeammin.

  • Nostokoukku

    Töissä tuli rampattua jalkapelissä läpi isojakin taimikoita. Ei ollut mahdollisuutta autosta mulkaisuun. Samoin metsällä, marjassa ja sienessä. Keskiverto yksityisomistajan on ymmärrettävästi vaikea tehdä kymmenien hehtaarien uudistusaloja. Muotokin ratkaisee, kapeat lahdekkeet ja soirot ovat hirvien mieleen.

    suorittava porras

    Metsänomistajien tekemät havainnot hirvivahingoista ovat puolestaan varsin usein kertyneet tilanteista ,joissa on menty hieman liian myöh ään raivailemaan vesakon valtaamia taimikoita. Ymmärrän täysin se v….ksen määrän , kun kovalla työllä raivatusta taimikosta löytyy merkkejä hirvien oleskelusta. Tuntee tehneensä turhaa työtä. Pienellä viilauksella raivausten ajoitukseen on mahdollista ainakin vähentää vahinkoja ja keventää työmäärää. Paha mielikään ei vaivaa , kun hirvi ainoastaan pistäytyy taimikossa eikä jää oleskelemaan.

    Kalle Kehveli

    Minulla on 20 hehtaarin pyöreämuotoisia taimikoita, ja hyvin maistuu hirville koko alalta. Onkohan tuon kuvion muoto väärä?

    Visakallo

    Kyllä sinulle Kalle kohta suorittava tekee täysin selväksi, että olet vain raivannut väärin! Sinähän ne hirvituhot teet, eikä ne hirvet!

    Tolopainen

    On erittäin tärkeää, että taimikkoihin ei jätetä niitä tiheiköitä, joihin hirvet tulevat märehtimään päiväkausiksi. Jos niille ei ole näkösuojaa, ne eivät jää pidemmäksi aikaa. Taimikot on helppo raivata hirvivapaiksi. Ihmetyttää, että Visakallo ei ole tuohonkaan perehtynyt. Ajeloo ja kahteloo vaan syönnöksiä.

    Ammatti Raivooja

    Kyllähän se motiivi tässä kokoajan se, että metsänkasvatus ja hirviharrastus ei ole ristiriidassa keskenään ja silloin kun on, vika on maanomistajassa. Mikäön määrä raivausta ei auta vaikkapa GLA:n metsässä niin meillä on kaksi tapaa kasvattaa männikkö: joko tosi raivattuna kokoajan tai tosi tiheänä. Energiapuuhakkuisiin joutuvista männiköistä ei löydy hirven vikuuttamia puita millään. Vaikekulkuiset taimikot eivät ole lempparia. Hirvenhän on kääntyiltävä kun se puolustautuu susilta, se tarviaa sen tilan. Jos suorittava ajattelee, että männynlatvat ei ävät ole koko elämänsä aikana olleet hirvien ulottivilla niin sitten se on hänen asiansa.

    suorittava porras

    Latvus voi olla hirven ulottuvilla tulematta syödyksi , mikäli se maistuu pahalta. Tiheässä ja varjossa kasvavat taimet eivät tuota maistuvuutta heikentäviä haitta-aineita. Tämän vuoksi ko taimet voivat tulla syödyksi. Lisäksi ne ovat hirvien ulottuvilla jopa useita vuosia pidempään verrattuna asiallisesti hoidettuun taimikkoon.

    Hirvivahingon voi tietysti ihan vapaasti ”tilata” pitämällä taimikot raivaamattomina mahdollisimman pitkään. Onhan se hirvestäjienkin kannalta mukavampaa ,kun on vuodesta toiseen varma paikka , mistä hirvet löytää.

    Ammatti Raivooja

    Asioita voi hokea mutta energiapuumetsistä hirvivahingot puuttuvat ja niihin ei törmää, että ei pidä paikkaansa hirvet kovin tiheässä liikkuisivat. Sehän olisi ihan itsemurha vetää tiheikköön sudet perässä.

    A.Jalkanen

    Tämä energiapuusto voi säilyä paremmin hirviltä alussa, mutta miten on kannattavuuden laita? Jossain vaiheessa puusto on harvennettava tai se itseharvenee.

    Ammatti Raivooja

    Rehevimmillä mailla e. Omt se on kannattavin tapa, sitten se on tasapainloua hirvikannan kanssa. Joskus se Hirvi seuraa minua perässä ja harventaa taimikkoa lisää seuraavaksi päiväksi alitiheyteen kun teen reittiä sille. Kannattavuuteen parhaiten vaikuttaa lyijy. Sellasta tilannetta ei ole etelässä ole etteikö vesakkoa kasvaisi jossain kohtaa kasvatusta niinkuin Pete hyvän kuvan laittoi. Tai sellasellakaan kasvatuksella paljoa kannattavuutta ole jota joka vuosi raivataan.

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 124)