Olen antanut kuusikoissa pitää nuolukiviä mutta nyt suurimmat syönnit ovat juuri siellä missä nuolukivet ovat. Niimpä kielsin hirviporukan enää laittamasta kiviä kuusikoihin.

Yksi syy on se että hirviä on aivan liikaa ja tämmöisenä paksu lumisena talvena kuten viime talvi oli liikkuminen on hankalaa niin jäädään norkoilemaan kuusikoihin joissa on vähempi lunta ja helpompi liikkua

Onko ne latvat ollut aina siellä hirvien ylettömättömissä? Niinku siitä asti ku ne taimet on syntynyt niin ne on leijunut niin korkealla?

Tuo on sinun energiaunelma, älä vääristele muitten kirjoituksia. Milä kirjoitan aina, että koivut  on harvennetaan viimeistään 15 metrisinä ja n. 20-vuotiaina. Sinä olet se joka sanot aina, että pitää odotella 10 vuotta, että pelkkää ainespuuta asenneongelmaiselle maistuu. Minä laitoin aiemmin keväällä 20-vuotiaaseen istutuskuusikkoon tehdystä energiahakkuusta ja se oli oikeampi aika tehdä se ja luultavasti useampi kuusi kasvaa siinä vielä ihan hyvin. Kyllä se on aina parempi mitä aikaisemmin mennään ja tuo se vasta typerää vääristelyä on väittää, että joku tarkoituksella tavoittelisi kuvasi kaltaista metsää, mieti nyt vähän.

Asia on juuri niin kuin 140ärrä kirjoitti. Mänty on hirven talviravintoa. Pakkasella jäässä oleva lehtipuu kun ei ole mitään mukavaa pureskeltavaa. Jos hirvilauma asettuu talvilaitumelle, niin kyllä se on silloin sen männyntaimikon menoa, oli se sitten raivattu aikaisemmin tai myöhemmin tai ei ollenkaan.

Olen huomannut saman kuin Motokuski. Ja mitä isompi taimikko, sen vähemmän hirvituhoja. Pääasiassa liikun firmojen ja valtion mailla ja siellä käsittelykuviot ovat krouvimasta päästä. Ja hirvituhoja vähiten. Mutta annas olla, kun on isomman puuston keskellä tai reunalla on pienehkö ”näpertelyaukko” , niin silppua tulee. Neljää tällaista pikkuaukkoa olen seurannut. Niillä viljelytoimet ovat epäonnistuneet, uudistuminen on luontaisesti syntyneiden taimien varassa.

Miten iso pitää aukon olla, ettei se kelpaa hirville???