Keskustelut Metsänhoito Raivausajankohdan vaikutus hirvituhoihin

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 124)
  • Raivausajankohdan vaikutus hirvituhoihin

    Lause tuli jälleen mieleen ajaessani tutun männyntaimikon ohi , josta olen vuosien varrella kerännyt kymmeniä litroja puolukoita. Siis läpikotaisin tuttu paikka. Mielestäni se on ollut raivauksen tarpeessa jo pari vuotta vesakon ylitettyä silmien tason. Raivaus on tehty tänä kesänä vesakon kasvettua 2-2,5 metrin pituiseksi.

    Hyvä kun on raivattu ja parempi edes vähän myöhään, kun ei ollenkaan ….mutta….vesakon nitistämisen jälkeen taimikosta paljastui vähintäänkin lievä hirvituho. Vielä vuosi sitten hirvien vierailuista ei näkynyt merkkiäkään , vaikka paikka sijaitsee lähes hirvien perinteisen talvehtimisalueen ytimessä. Nyt näkyy!

    Edellä mainittu vahvistaa käsitystäni siitä ,että ei pelkästään raivauksella , vaan myös oikealla ajoituksella, on merkitystä esiintyviin hirvivahinkoihin. Pahimmillaan vuodenkin myöhästyminen eskaloi tilanteen. Tämä on käynyt ilmi jo aiemmin yhtiön toteuttamissa raivauksissa ,joissa hieman eri-ikäisiä taimikoita raivaillaan alueella samaan aikaan työteknisistä syistä. Selkeimmän kuvan saa ,kun vertailukohdat ovat vierekkäin .  Vanhempana raivattu taimikko (vuosi tai kaksi) saattaa kärsiä hirvien vierailusta , mutta nuoremmassa ajallaan raivatussa taimikossa einäy merkkejä hirvistä ennen eikä jälkeen raivauksen. Myöhemmin raivattuun taimikkoon hirvet palaavat vielä jatkossakin.

    Onko muilla vastaavia kokemuksia? Jos on, vahvistuu ajatus ,että oikein ajoitetulla varhaisperkauksella voidaan vähentää hirvituhoja sen lisäksi , että taimet varttuvat nopeammin.

  • Visakallo

    Jos olisit KeMeRat lukenut koko kirjoituksen, ja ennen kaikkea ymmärtänyt lukemasi, et ihmettelisi lainkaan kulunutta bensamäärää. Jos kiinnostusta riittää, niin Tervetuloa paikan päälle tarkastamaan työmaa!

    Visakallo

    Tolopaiselle: Kaikki raivaussahat ovat olleet minulla  viimeiset 20 vuotta Huskuja. Moottorisaha on Tilhi.

    suorittava porras

    Se ,että on ollut paljon raivattavaa , kielii myös siitä ,että  hirville on ollut runsaasti peitteistä maastoa piilopaikoiksi. Toinen tärkeä elementti hirvien viihtymisen kannalta on siis ollut olemassa. Kyseinen ympäristö imuroi hirviä kasaantumaan ko tienolle keskimääräistä suurempiin tiheyksiin. Ei ole kenenkään vika ,mutta hirvet viihtyvät tiheiköissä.

    Meidän hirvialueilla on hoidettu aktiivisesti taimikoita. Ei ole tiheiköitä , mutta ei ole hirviäkään. Viitenä päivänä on nähty yksi hirvi/päivä eikä saaliiksi ole saatu ainuttakaan. Se päivän ainoa hirvikin on pinkonut aseen kantaman ulkopuolella tavoittamattomiin.

    Visakallo

    Heh, heh! Nyt ne meikäläisen maat ovatkin suorittavan mukaan sitten oikeita läpeensä tiheikkömetsiä! Ei ne kyllä todellakaan ole. Eikö siellä Keski-Suomessa ole ollenkaan rehevien maiden ojanpenkkoja, ja tien- ja sähkölinjan laitoja? Ne puskevat lehtipuuta ja täyspeittävää kuusentainta kyllä siihen tahtiin, että aikaa ja bensaa kuluu, mutta raivattua pinta-alaa syntyy hyvin vähän. Pahimmillaan pajut venähtävät kolmekin metriä pituutta vuodessa. Tällaisten alueiden raivausväli on meillä aina ollut 1-3 vuotta.

    suorittava porras

    Läpeensä tiheikkömetsiä…. En ole väittäyt näin . Olen vain todennut olosuhteet ,joissa hirvi viihtyy. Se on Visan ihan omaa tuntemusta , jos kokee metsänsä läpeensä peitteisiksi.

    Makarov

    Viime keväänä oli paljon jyrsittyjä tukkikuusia. Yhdessäkin paikassa oli 9kpl yhden/kahden tukin kuusia kauttaaltaan jyrsitty ryppäässä ja muutenkin yksittäisiä puita ympäri kuusikoita. Voisiko metsänomistamattomat antaa asiantuntija vinkkejä miten niitä torjutaan.

    Visakallo

    Aivan samanlaisia kokemuksia on täällä kuin Makarovillakin. Parhaassa kasvussa olevia punarunkoisia tukkikuusia kaltataan juuri  hirven turvan korkeudelta kuorettomiksi. 5-10 puun ryhmät ovat yleisimpiä. Siinä tyvitukit muuttuvat kuiduksi tai energiapuuksi, jos hakkuu ei osu saman tien kohdalle. Tämänkertaisessakin harvennuksessa oli  taas näitä tapauksia.

    suorittava porras

    Tarvitaan asiaan perehtynyt biologi ,joka  voi kertoa ,miksi kuusi kinnostaa hirviä joissakin harvinaisissa tilanteessa. Oikea vastaus lienee kuitenkin tärkeämpää ,kun se , tuleeko vastaus metsänomistajan tai metsää omistamattoman suusta.

    Näin amatöörinä voisi päätellä ,että hirvi etsii vaistonvaraisesti tarvitsemansa hivenaineet juuri sieltä ,mistä niitä löytyy. Ennen aikaan naudoillakin oli tapana pureskella puita ja hevosella tallin seinää ja aitoja hivenaineiden puutteeseen. Ratkaisuksi ongelmaan kehitettiin kivennäis-ja hivenainelisät rehuihin. Toimenpiteen seurauksena puun jyrsiminen loppui. Metsään sopivasti sijoitetut nuolukivet voivat auttaa hirviä löytämään tarvitsemansa hivenainet muuten , kun jyrsimällä puita.

    Tämä vastaus ei kuitenkaan ilmeisesti kelpaa ,vaikka kokemusta hirvien käyttäytymisestä on kertynyt puolen vuosisadan ajalta ja jonkin verran nautojenkin vastaavasta. Vastaus ilmeisesti hylätään ,kun vastaaja metsästää eikä omista metsää……enää.🤔

    PS. Liikennelentäjäkin osaa lentää ,vaikka ei omista konetta. Koneen omistaja(t) sitävastoin eivät välttämättä osaa.

    Visakallo

    Ei näytä ainakaan täälläpäin olevan nuolukivillä vähentävää vaikutusta kuusien järsimiseen. Parinsadan metrin etäisyydellä olevalta nuolukiveltä on hirvien polku suoraan järsittyyn kuusikkoon. Taitaa olla niin, että hyväkasvuisten kuusien makea nila niitä hirviä kiinnostaa.

    Ammatti Raivooja

    Ei kyllä vastaa arkista kokemusta, että hirvet viihtyisivät erityisesti tiheikössä. Energiapuumetsissä ei ole oikeastaan ollenkaan hirvien vikuuttamia puita. Kaikkein pahin ja alttein on harveikko, jossa uudistinen ei ole onnistunut, että mäntyjä ja koivuja on ihan siellä täällä, ne on varmimpia joutua syödyksi. Kyllä jo 2 kertaa aikaisin raivattu saattaa jo tehdä sellasen supervesakon, että siitä ei Hirvi fyysisesti mene lävitse ja bensaa palaa varmasti 9litraa.

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 124)