Keskustelut Metsänhoito Raivausajankohdan vaikutus hirvituhoihin

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 124)
  • Raivausajankohdan vaikutus hirvituhoihin

    Lause tuli jälleen mieleen ajaessani tutun männyntaimikon ohi , josta olen vuosien varrella kerännyt kymmeniä litroja puolukoita. Siis läpikotaisin tuttu paikka. Mielestäni se on ollut raivauksen tarpeessa jo pari vuotta vesakon ylitettyä silmien tason. Raivaus on tehty tänä kesänä vesakon kasvettua 2-2,5 metrin pituiseksi.

    Hyvä kun on raivattu ja parempi edes vähän myöhään, kun ei ollenkaan ….mutta….vesakon nitistämisen jälkeen taimikosta paljastui vähintäänkin lievä hirvituho. Vielä vuosi sitten hirvien vierailuista ei näkynyt merkkiäkään , vaikka paikka sijaitsee lähes hirvien perinteisen talvehtimisalueen ytimessä. Nyt näkyy!

    Edellä mainittu vahvistaa käsitystäni siitä ,että ei pelkästään raivauksella , vaan myös oikealla ajoituksella, on merkitystä esiintyviin hirvivahinkoihin. Pahimmillaan vuodenkin myöhästyminen eskaloi tilanteen. Tämä on käynyt ilmi jo aiemmin yhtiön toteuttamissa raivauksissa ,joissa hieman eri-ikäisiä taimikoita raivaillaan alueella samaan aikaan työteknisistä syistä. Selkeimmän kuvan saa ,kun vertailukohdat ovat vierekkäin .  Vanhempana raivattu taimikko (vuosi tai kaksi) saattaa kärsiä hirvien vierailusta , mutta nuoremmassa ajallaan raivatussa taimikossa einäy merkkejä hirvistä ennen eikä jälkeen raivauksen. Myöhemmin raivattuun taimikkoon hirvet palaavat vielä jatkossakin.

    Onko muilla vastaavia kokemuksia? Jos on, vahvistuu ajatus ,että oikein ajoitetulla varhaisperkauksella voidaan vähentää hirvituhoja sen lisäksi , että taimet varttuvat nopeammin.

  • 140ärrä

    Bensaa palaa paljon myös silloin, kun katkottavaa puuta on todella paljon. Sitten kun joutuu kirurgityönä vielä varovasti napsimaan näitä puita aivan kasvatettavien vierestä, niin kylläpä palaa aikaa ja bensaa. Yhtäkaikki homma kannattaa tehdä ajoissa ja riittävän usein, niin kasvatettavat puut kasvavat nopeammin ja taimikonraivauksesta pääsee nopeammin eroon.

    Aiemmin mainitsemalleni supervesakolle palaan ensi kesänä sillä ajatuksella, että keskikesällä kun katkoo uudet juurivesat, niin vesominen vähenee. Lisäksi matalampien vesojen joukosta on helpompi nähdä jätettävät taimet. Todennäköisesti kuvio tulee kuitenkin olemaan useamman vuoden työleiri, mutta palkinnee aikanaan hyvällä kasvulla.

    Rukopiikki

    Pakko se on hirvenkin nälkäänsä syödä. Jos kaikki taimikot raivataan harvaksi pienenä niin sieltä sitten niitä harvoja taimia hakevat. Ruoka on harvemmassa ja pitää talvella sitten liikkua enemmän mikä lisää ravinnon kulutusta ja entistä enemmän harvassa tököttäviä taimia tulee syödyksi.

    suorittava porras

    Totesin tuolla edellä , että pidetään taimikko vähemmän houkuttelevana sen aikaa , kun taimien latvat ovat hirvien ulottuvilla. Sen jälkeen voi vähän löysätä tahtia. Myöhemminkin syntyy vähän vesakkoa ja mäntyjen sivuoksat ja myöhemmin hakkuutähteet tuovat tarjolle vähintään sen määrän syötävää ,mitä taimikosta poistetaan raivauksissa. Monesti ajaudutaan tilanteeseen ,jossa raivaamattoman taimikon hirville sopiva ravinto kasvaa korkealla hirvien ulottumattomissa ja suuntaa hirven mielenkiinnon niihin alla kasvaviin istutettuihin tai kylvön tuloksena syntyneisiin männyntaimiin. Triconkin levittäminen käy siinä vaiheessa työlääksi tai mahdottomaksi.

    140ärrä on sisäistänyt erinomaisesti ,mistä on kysymys. Ei sisäänheittotuotteita pieneen taimikkoon.

    Kalle Kehveli

    Pakko se on hirvenkin nälkäänsä syödä. Jos kaikki taimikot raivataan harvaksi pienenä niin sieltä sitten niitä harvoja taimia hakevat. Ruoka on harvemmassa ja pitää talvella sitten liikkua enemmän mikä lisää ravinnon kulutusta ja entistä enemmän harvassa tököttäviä taimia tulee syödyksi.

    Näin se menee, ja jos ei ole taimikoita, uhriksi joutuu kuitupuut ja tukit. Hirvi on paikkauskollinen.

    140ärrä

    Nälkä on hirvellä, mutta metsätalous onneksi tarjoaa siihen helpotusta. En minä ainakaan viitsi siivota kuvioita vesakosta enää siinä vaiheessa, kun hirvistä ja vesakosta ei ole kasvatettaville puille haittaa. Sitten saa hirvikin hakea evästä. Jos vielä napsii mäntyjen ja koivujen alaoksat kuiviksi, niin on melkeinpä tervetullut.

    Rukopiikki

    Monin paikoin iso ongelma on isompien taimien runkojen jyrsintä. Joskus pienellä alalla kaikki rungot saattaa olla jyrsittyjä.

    Kalle Kehveli

    Monin paikoin iso ongelma on isompien taimien runkojen jyrsintä. Joskus pienellä alalla kaikki rungot saattaa olla jyrsittyjä.

    Kuitupuita ja tukkejakin jyrsitään. Ei mänty ole hirviltä turvassa missään pituudessa.

    Visakallo

    Tämä keskustelu on tuonut hyvin esiin, että osalla nimimerkeistä on monipuolista käytännön kokemusta taimikoiden hoidosta pidemmältä ajalta. Maapohja, taimikon uudistumistapa, sekä muut olosuhteet ratkaisevat raivaustarpeen, -ja myös sen bensankulutuksen. On minullakin onneksi ollut joitakin taimikoita, joissa riittää kolme litraa hehtaarille, mutta paljon myös sellaisia, ettei meinaa riittää kolmetoistakaan! Otetaanpa esimerkki tältä viikolta: Parikymppinen, parin vuoden sisään ensiharvennukseen tuleva kuusikko. Maapohja vaihteleva MT/lehto. Entinen laidunmaa/pelto. Taimikon syntytapa luontainen/istutus. Eli se aika tavanomainen tarina. Sekapuuston alle oli syntynyt ylitiheä alikasvoskuusentaimikko, jonka tyhjät kohdat täydennysistutettiin ylispuiden poiston jälkeen. Vanha sarkaojitus, jonka lisäksi alueen halkoo kaksi uudempaa ojaa ja ja vielä kolmaskin ristikkäin menevä kokoomaoja! Lisämausteena vielä se, että pitkä sivu rajoittuu sähkölinjaan. Tein alueelle nyt kolmannen raivauksen. Itse kasvatettava puusto ei aiheuttanut enää normaalia suurempaa raivaustarvetta, mutta ne rehevät ojanpenkat ja se sähkölinjan reuna aiheuttivat sitäkin enemmän. Husku lauloi, aikaa kului ja bensaa paloi 12,5 litraa/ha! Pitää muistaa, ettei niitä aikaisempiakaan raivauskertoja oltu tehty myöhässä. Moni on ainakin joskus joutunut harventamaan luontaisesti syntynyttä ylitiheää kuusentaimikkoa. Eipä siinäkään kolmella litralla vielä kovin isoa alaa tule valmista. Tässä kolmannessa raivauksessa ei onneksi ollut enää sitä työlajia, kaikki oli lehtipuun poistoa. Tuolla edellä Nostokoukun kertoma suopohjan valtaama hieskoivuviidakko on sitten se oma lukunsa. Sielläkään ei se kolme litraa kovin kauas aloituspaikasta vielä riitä!

    KeMeRat

    Ennakkoraivauksella 12,5 l/ha. Ja sitten epäillään satusedäksi.

    Tolopainen

    Eikö Visakallo sahaa Tilhillä, mistä se tuon Huskin nappasi.

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 124)