› Keskustelut › Metsänhoito › Raivausajankohdan vaikutus hirvituhoihin

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 124)
1 2 3 4 … 11 12 13

  • Raivausajankohdan vaikutus hirvituhoihin

    Lähetetty: 24.10.2024, 09:17

    Lause tuli jälleen mieleen ajaessani tutun männyntaimikon ohi , josta olen vuosien varrella kerännyt kymmeniä litroja puolukoita. Siis läpikotaisin tuttu paikka. Mielestäni se on ollut raivauksen tarpeessa jo pari vuotta vesakon ylitettyä silmien tason. Raivaus on tehty tänä kesänä vesakon kasvettua 2-2,5 metrin pituiseksi.

    Hyvä kun on raivattu ja parempi edes vähän myöhään, kun ei ollenkaan ….mutta….vesakon nitistämisen jälkeen taimikosta paljastui vähintäänkin lievä hirvituho. Vielä vuosi sitten hirvien vierailuista ei näkynyt merkkiäkään , vaikka paikka sijaitsee lähes hirvien perinteisen talvehtimisalueen ytimessä. Nyt näkyy!

    Edellä mainittu vahvistaa käsitystäni siitä ,että ei pelkästään raivauksella , vaan myös oikealla ajoituksella, on merkitystä esiintyviin hirvivahinkoihin. Pahimmillaan vuodenkin myöhästyminen eskaloi tilanteen. Tämä on käynyt ilmi jo aiemmin yhtiön toteuttamissa raivauksissa ,joissa hieman eri-ikäisiä taimikoita raivaillaan alueella samaan aikaan työteknisistä syistä. Selkeimmän kuvan saa ,kun vertailukohdat ovat vierekkäin .  Vanhempana raivattu taimikko (vuosi tai kaksi) saattaa kärsiä hirvien vierailusta , mutta nuoremmassa ajallaan raivatussa taimikossa einäy merkkejä hirvistä ennen eikä jälkeen raivauksen. Myöhemmin raivattuun taimikkoon hirvet palaavat vielä jatkossakin.

    Onko muilla vastaavia kokemuksia? Jos on, vahvistuu ajatus ,että oikein ajoitetulla varhaisperkauksella voidaan vähentää hirvituhoja sen lisäksi , että taimet varttuvat nopeammin.

    Tekijä
    suorittava porras
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Visakallo 25.10.2024, 07:14

    Aika monta vuotta suorittava julisti, että tarpeeksi ajoissa tehty varhaisperkauksella välttyy hirvituhoilta, eikä välttämättä tarvita muita raivauksia kuin joissakin tapauksissa. Tässä asiassa suorittava on nyt tehnyt merkittävän käännöksen realismin suuntaan. Raivaustarpeeseen vaikuttaa kaikkein eniten maapohja. Karuimmilla pohjilla voidaan selvitä pelkällä varhaisperkauksella. Myös liian aikaisin tehty varhaisperkaus voi aiheuttaa lisääntyvää raivaustarvetta. Huonomuistisuus on suorittavalla  taasen ollut siinä, että on väittänyt metsieni hirvituhojen johtuvan myöhästyneistä raivauksista, jopa raivaamattomuudesta!

    Nostokoukku 25.10.2024, 07:58

    Maapohjan karuuskaan ei aina pelasta raivaustöiltä. Olen suoseudulta, pääasiassa karuja rämeitä. Niillä ensimmäisen varhaisperkauksen aika on 2-3 vuotta istutuksesta. Männyntaimi ei ryntää kohti taivasta kovin nopeasti, mutta hieskoivikko kyllä, metri tulee mittaa ja on sakeaa kuin kaurapelto tuossa ajassa. Mänty on tuossa iässä 25-35 senttinen. Käytännössä varhaisperkauksen joutuu toistamaan. Hieskoivikko on todella sakeaa, männystä kehittyy niiden katveessa hoikka rotanhäntä, ne eivät kestä lainkaan lumikuormaa.

    Petri Koskinen 25.10.2024, 08:07

    Mikko Riikilän ja ruotsalaisen AMK:n tutkimusten perusteella.

    Tolopainen 25.10.2024, 09:08

    Milloin varhaisperkaus on tehty liian aikaisin. Sehän tehdään silloin, kun taimisto on 70cm ja saadaan metkatuki.

    Metsuri motokuski 25.10.2024, 09:55

    Elä nyt visakallo vääristele. Jos nyt tarkoituksella ei lue suorittavan viestiä väärin niin minusta hän on kehoittanut aikaiseen raivaukseen. Hän on myös usein kirjoittanut että kahden raivauksen jälkeen ei ennakkoraivausta tarvita. Oikea aikaisen raivauksen tarkoitus on vältää energiapuu hakkuita taimikoissa joka ei ole kannattavaa ilman tukia ja hidastaa myös metsän järeytymistä. Nämähän on kaikki totta.

    Minusta suorittava ei ole kirjoittanut että hyvin hoidetut taimikot säästyvät kokonaan tuhoilta. Mutta tuhot ovat vähäisemmät. Näinhän tilanne on. Kiistatta voi todeta että raivauksesta myöhästyneessä taimikossa on tuhoja usein enemmän. Sekin on totta.

    Olet visa vedonnut näiden kevyt nimimerkkien kirjoituksiin ja niiden järkevyyteen. Joten ei kai me muutkaan niihin alennuta.

    suorittava porras 25.10.2024, 10:19

    Totean Visalle , että ei ole kyse huonomuistisuudesta , vaan siitä ,että kaikki eivät ole tahneet edes varhaisperkauksia ja ihmettelevät hirvien aiheuttamia vahinkoja. Ensiapuna olen suositellut riittävän aikaisin tehtyä varhaisperkausta. Toimenpiteen vaikutusta voi vahvistaa toistamalla raivauksen tarpeeksi ajoissa ,jotta uutta ongelmaa ei kehity. Toimenpide ei vaadi työpanosta päivää enempää hehtaaria kohti ,kun toimitaan ajoissa.

    Epäilykseni Visan ajoituksia kohtaan johtuu puhtaasti siitä ,että bensaa palaa käsittelykertaa kohti hehtaarilla kolminkertainen määrä oikealla hetkellä tapahtuneeseen käsittelyyn verrattuna. Epäilyksiä vahvistaa käytettyjen tukin määrä nuoren metsän varttuessa harvennusikään . Jos ajoitukset ovat kunnossa , voidaan saada tuki vain kerran ,jos ei , tuki nostetaan kolme kertaa . Tällä systeemillä hirville on tarjolla mieluinen kattaus koko ajan.

    Ja sitten tyhmä kysymys. Miksi kylvömänniköitä pitää roikottaa ylitiheinä monia vuosia?Ylitiheys merkitsee hirvien kannalta hyvin katettua ruokapöytää ja hyvää suojaa. Tiheässä kasvavat kasvukisassa stressaantuneet taimet eivät välttämättä tuota maistuvuutta heikentäviä haitta-aineita , joten ne vetävät puoleensa hirviå samaan tapaan ,kun lehtipuuvarvusto. Eikö ne kylvömännikötkin kannattaisi saattaa suositeltuun istutustiheyteen ensitilassa? Välttyisi hirviltä eikä tarvitsisi myöhemmin tapella kaatamalla kivitalonkorkuisia liian tiheässä kasvavia puita ketoon. Jos epäilee hirvituhoja on helppo levittää taimille tricoa niskaan. Sen jälkeen, kun taimien latvat ovat hirvien ulottumattomissa ,on hirven vierailusta vain hyötyä. Karsivat sivuoksia ja syövät kehittyvän vesakon matalaksi.

     

    Tolopainen 25.10.2024, 11:03

    Kun ottaa raivaussahasta sektorin suojan pois, hirvet pysyvät pois raivatulta alueelta. Lisäksi työ käy paljon helpommin kun ei tarvitse nyppiä oksia jatkuvasti terän ja suojan välistä.

     

    Ammatti Raivooja 25.10.2024, 11:13

    Koska Visan mailla kuten täällä monesti niin vesakko tulee joka kerta isompana ja pahempana takaisin kuten tienlaitojen pajut. Jos ei ymmärrä Etelä-Suomen metsien hoitoa, ei ymmärrä kaikkea. Karuja maita kyllä on täälläkin. Voin tuoda näytille kun ennätän niin taimikonhoito puolukkamaastosta missä minulla on menossa 3 raivaus kuusentaimikossa 10 vuoden sisään vaikeana kun raivaus on aloitettu kuuselle liian ajoissa mutta tavalla miten männikkö samassa paikassa pitäisi tehdä. Ihan varmasti palaa 9l hehtaari bensaa kun iso paha vesakko palaa aina entistä vahvempana takaisin. Kohde on täydellinen ymmärryksen lisääjä sillä viereinen maanomistaja on samalla maaperällä todella vähällä kun siihen kuusentaimikonhoidon tarpeeksi myöhään ja koskaan ei pääse tulemaan tilannetta, että bensaa palaisi kauheasti. Joten pysykää kuulolla kun saan kuvattua tilanteen.

    A.Jalkanen 25.10.2024, 11:29

    AR voisi laittaa sapluunamaiset ohjeet missä pituusvaiheessa varhaishoito ja taimikonhoito tulee tehdä. Siis pääpuulajin pituus ja poistettavan vesakon pituus. Pituus toimii paremmin kuin ikä: kasvupaikat ovat erilaisia ja jalostettu kuusi voi kasvaa kaksi kertaa niin nopeasti kuin luontainen alkuperä. Rehevällä paikalla voi toki joutua tekemään 3. raivauksen tai ennakkoraivauksen.

    Tolopainen 25.10.2024, 11:49

    Bensaa palaa raivaussahassa paljon jos sahaa tylsällä pienellä terällä. Iso terä ja isommatkin rungot menee kerta sirahduksella.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 124)
1 2 3 4 … 11 12 13