Nyt raivailen kantatien likellä kuusikkoa joka joskus varhais perkattu valtavasti pihlajaa, paljon hirvenjälkiä. eipä ne ole koskeneet yhteenkään kuuseen. pituutta 6 m. Tiellä kova liikenne tänäänkin aamuna kuului autojen äänimerkkiääniä kaikkosi hirvet  tien yli.

Tolopainen. Kiertelin erikokoisia kuusikoita ja männiköitä ammatikseni yli 40 vuotta ja melkein kaiken vapaa-aikani. En vain ole nähnyt, silmälasitkin uusittiin tuona aikana useaan kertaan.

Ei niitä jälkiä näe moton kopista, mutta selvästi näkyy, kun tekee harvennuksen kyykkymotolla ja voi poistaa vahingoittuneet rungot. Ihmeellistä että säästöpuista puhutaan ikäänkuin niihin puiden omistajalla ei olisi mitään sanomista.

Täälläpäin hirvet ovat kalunneet parhaassa kasvussa olevia, tukikokoisia ”punakuorisia” kuusia, ei siis kuitupuun kokoisia, eikä päätehakkuuiässä olevia kovempikuorisia tyviä. Olen tullut siihen tulokseen, että makea nila kiinnostaa niitä. Tutkijat saattavat tietää asian syvällisemmin. Yleensä näitä näljättyjä puita on 5-10 kpl ryhmä. Kaluamisen jälkiä on eri korkeudella, joten olettaisin emän ja vasan olleen asialla. Itse teosta en ole vielä hirviä tavannut, mutta tuoreita jälkiä on maassa ollut. Nuolukiveltä on johtanut polku ko. paikoille.

Lehtomaisilla mailla itellä on nuo kuusen syönnit. Veikkaan että rekallinen vois aika liki olla jos keräilis nuo pois. Eilen näin huoltsikalla kyseisen alueen yhtä hirvimiestä. Olivat lauantaina viimeiset ampuneet ja meinasi että kyllä jäi elukkaa, kertonee että tuhoja on tiedossa. Lentolaskenta olisi ainoa oikea Keino kanta selvittää kun metsästäjien arvio on käytännössä aina päin peetä.