Samanlaisia kokemuksia on vuosikymmenten ajalta. Hirvi tyytyy vähään, se tarvitsee suojaa, ruokaa ja naarasta tai urosta kerran vuodessa. Päätelköön itse kukin millaisessa taimikossa nuo vaatimukset parhaiten täyttyvät.

Kokemusta kerään minäkin, mutta kerätyn perusteella toimin näin:  Jos hirviä ei haluta kuviolla oleilevan, kaikki sisäänheittotuotteet, eli haapa, paju ja pihlaja saavat välittömän teloitustuomion. Mänty saa Trico-käsittelyn laadustaan riippumatta.

Ja miksi näin? Hirvi, kuten muutkin luonnoneläimet, välttää turhaa energiankulutusta, ja varsinkin talvella liikkuu mahdollisimman vähän. Näin ollen se hakeutuu mieluiten alueelle, jossa on mahdollisimman paljon mahdollisimman monipuolista ravintoa. Ajatus siitä, että jos jättää hirville syötävää puuta, niin ne jättävät kasvatuspuut rauhaan ei ole realismia. Hirvi kyllä syö saatavilla olevan materiaalin ennenkuin lähtee vaeltelemaan eteenpäin.

Omat tulokset on olleet nyt nähtävissä kuvioilla, jotka oli täysin laiminlyötyjä edellisen omistajan puolesta ja suuresti hirvien suosiossa. Makuupaikkoja siellä täällä ja kaikki vähänkin syötävä puu pensaikkoa. Uudelleen viljelyn myötä pistin kaikki lehtipuut nurin (koska koivutkin oli toivottomia pensaita) ja mäntyjä käsittelin Tricolla, myös raadoiksi syötyjä monihaaraisia. Lopputulos nyt vuosien kuluessa on ollut, että hirvet on siirtyneet oleskelemaan muualle, ja jopa myöhemmin noussut pajuvesaikko on saanut olla rauhassa (millä nyt ei olisi niin väliä.) Oma teoria on ollut, että kun hirvelle saa käsityksen siitä, että sekin ruokapuu, jota alueella kasvaa, haisee ja maistuu lampaan p…eeltä, ei se jää paikalle norkoilemaan, vaan etsii paremman paikan, joita talousmetsissä onkin aina tarjolla.

Kun kasvatettava puusto on päässyt hirviltä karkuun, saa lehtipuuvesakkokin taas kasvaa vapaammin ja ruokkia sarvipäitä.

Männyn neulaset kovettuvat ja kitkeröityvät auringon UV valon johdosta. Niin tapahtuisi vaikka hirviä ei olisi olemassa. Kun tomaattia esim. Kasvattaa keväällä sisällä, lehdet kasvavat vaaleanvihreinä ja ohuina ja keväällä ne vie ulos, lehdet palavat UV säteilystä. Oletteko koskaan miettineet miksi yrtit ja salaatit kasvatetaan UV:ta suodattavassa kasvihuoneessa? Jotta lehdistä ei tulisi tummanvihreitä ja paksuja ja kitkeriä. Jokainen boi kokeilla ostaa basilikan kaupasta, maistaa ja vie kesäksi aurinkoon niin loppukesästä on jo hyvin kitkerä janpaksulehtinen. Yksi myös missä UV säteilyn haitat toteutuu on kuusen taimet: 1-vuotiaat kuuset kun kasvatetaan UV:ta suodattavassa kasvihuoneessa niin syksyllä istutettavat kuuset eivät kestä kevätaurinkoa, jos ei ole lunta suojana. Jos syksyllä istuttaa kuusia niin AINA 2-vuotiaita mitkä kasvavat toisen kesän pihalla ja niihin on kehittynyt UV suoja sekä ehkä parempi sieto myyriä myös.

Siksi olen itse suosinut istutusta mättäisiin. Ostin tämän palstan kesällä 2020 ja kylvö oli tehty keväällä äestysjälkeen. Hakkuussa oli poistunut haapaa sen verran, että parin vuoden päästä vesakko oli sen näköinen, että oli pakko tehdä jotain. Aika helppoja raivauksia kuitenkin nämä alkuvaiheessa tehtävät ovat ja kun männyt pääsevät niskan päälle niin hyvällä tuurilla seuraavaksi tehdään ennakkoraivaus tai energiapuuharvennus.

Mänty-kuusi sekametsää suosin, jos mahdollista. Kalliolle sitten mäntyä. Toukokuussa jos raivaa, taimet näkyy todella hyvin. Kostautuu kyllä vesakon kasvussa, mutta omana työnä voi tehdä ylimääräisen raivauksen. Nopeaa se kyllä on metrin pari korkuisena.