Keskustelut Metsänhoito Raivausajankohdan vaikutus hirvituhoihin

  • Tämä aihe sisältää 12 vastausta, 7 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 12 sekuntia sitten Gla toimesta.
Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 12)
  • Raivausajankohdan vaikutus hirvituhoihin

    Lause tuli jälleen mieleen ajaessani tutun männyntaimikon ohi , josta olen vuosien varrella kerännyt kymmeniä litroja puolukoita. Siis läpikotaisin tuttu paikka. Mielestäni se on ollut raivauksen tarpeessa jo pari vuotta vesakon ylitettyä silmien tason. Raivaus on tehty tänä kesänä vesakon kasvettua 2-2,5 metrin pituiseksi.

    Hyvä kun on raivattu ja parempi edes vähän myöhään, kun ei ollenkaan ….mutta….vesakon nitistämisen jälkeen taimikosta paljastui vähintäänkin lievä hirvituho. Vielä vuosi sitten hirvien vierailuista ei näkynyt merkkiäkään , vaikka paikka sijaitsee lähes hirvien perinteisen talvehtimisalueen ytimessä. Nyt näkyy!

    Edellä mainittu vahvistaa käsitystäni siitä ,että ei pelkästään raivauksella , vaan myös oikealla ajoituksella, on merkitystä esiintyviin hirvivahinkoihin. Pahimmillaan vuodenkin myöhästyminen eskaloi tilanteen. Tämä on käynyt ilmi jo aiemmin yhtiön toteuttamissa taivauksissa ,joissa hieman eri-ikäisiä taimikoita raivaillaan alueella samaan aikaan työteknisistä syistä. Selkeimmän kuvan saa ,kun vertailukohdat ovat vierekkäin .  Vanhempana raivattu taimikko (vuosi tai kaksi) saattaa kärsiä hirvien vierailusta , mutta nuoremmassa ajallaan raivatussa taimikossa einäy merkkejä hirvistä ennen eikä jälkeen raivauksen. Myöhemmin raivattuun taimikkoon hirvet palaavat vielä jatkossakin.

    Onko muilla vastaavia kokemuksia? Jos on, vahvistuu ajatus ,että oikein ajoitetulla varhaisperkauksella voidaan vähentää hirvituhoja sen lisäksi , että taimet varttuvat nopeammin.

  • Nostokoukku

    Samanlaisia kokemuksia on vuosikymmenten ajalta. Hirvi tyytyy vähään, se tarvitsee suojaa, ruokaa ja naarasta tai urosta kerran vuodessa. Päätelköön itse kukin millaisessa taimikossa nuo vaatimukset parhaiten täyttyvät.

    Panu

    Olen vasta kerryttämässä kokemuksia mutta mikä on teoria tämän takana? Ilman varjostusta kasvavat männyt kehittävät hirvelle epämieluisan makuisia ”vasta-aineita”?

    Minulla on VT-pohjalla 2020 keväällä kylvetty mäntytaimikko, jonka raivasin jo 2022 kesällä kun lehtipuuvesat olivat valloittaneet sen eikä männyntaimia juuri näkynyt, paljon oli haavan juurivesaa. Nyt männyntaimet ovat nousseet sieltä eikä lehtipuun takia kiireellistä raivaustarvetta vielä ole ja mietin koska tekisin (toisen) varhaisperkauksen.

    Mänty on valopuu ja se tietysti puoltaa aikaista varhaisperkausta, siksi todennäköisesti perkaan ensi kesänä. Männyntaimia ei ole niin paljon kuin kylvötaimikoissa usein on ja koivua tulee jäämään täytteeksi.

     

     

    140ärrä

    Kokemusta kerään minäkin, mutta kerätyn perusteella toimin näin:  Jos hirviä ei haluta kuviolla oleilevan, kaikki sisäänheittotuotteet, eli haapa, paju ja pihlaja saavat välittömän teloitustuomion. Mänty saa Trico-käsittelyn laadustaan riippumatta.

    Ja miksi näin? Hirvi, kuten muutkin luonnoneläimet, välttää turhaa energiankulutusta, ja varsinkin talvella liikkuu mahdollisimman vähän. Näin ollen se hakeutuu mieluiten alueelle, jossa on mahdollisimman paljon mahdollisimman monipuolista ravintoa. Ajatus siitä, että jos jättää hirville syötävää puuta, niin ne jättävät kasvatuspuut rauhaan ei ole realismia. Hirvi kyllä syö saatavilla olevan materiaalin ennenkuin lähtee vaeltelemaan eteenpäin.

    Omat tulokset on olleet nyt nähtävissä kuvioilla, jotka oli täysin laiminlyötyjä edellisen omistajan puolesta ja suuresti hirvien suosiossa. Makuupaikkoja siellä täällä ja kaikki vähänkin syötävä puu pensaikkoa. Uudelleen viljelyn myötä pistin kaikki lehtipuut nurin (koska koivutkin oli toivottomia pensaita) ja mäntyjä käsittelin Tricolla, myös raadoiksi syötyjä monihaaraisia. Lopputulos nyt vuosien kuluessa on ollut, että hirvet on siirtyneet oleskelemaan muualle, ja jopa myöhemmin noussut pajuvesaikko on saanut olla rauhassa (millä nyt ei olisi niin väliä.) Oma teoria on ollut, että kun hirvelle saa käsityksen siitä, että sekin ruokapuu, jota alueella kasvaa, haisee ja maistuu lampaan p…eeltä, ei se jää paikalle norkoilemaan, vaan etsii paremman paikan, joita talousmetsissä onkin aina tarjolla.

    Kun kasvatettava puusto on päässyt hirviltä karkuun, saa lehtipuuvesakkokin taas kasvaa vapaammin ja ruokkia sarvipäitä.

    Panu

    Trico toki toimii ja sitä tulen käyttämään (ehkä alkaen vuoden päästä) tässä lähempänä olevassa viime keväänä istutetussa mäntytaimikossa. Hirvet katkovat vielä 4-5m puita, joten Trico-homma on työläs ja mahdollisesti kallis.

    Kauempana olevien ja isompien alojen kanssa yritän löytää jonkun muun ratkaisun.

    Ammatti Raivooja

    Männyn neulaset kovettuvat ja kitkeröityvät auringon UV valon johdosta. Niin tapahtuisi vaikka hirviä ei olisi olemassa. Kun tomaattia esim. Kasvattaa keväällä sisällä, lehdet kasvavat vaaleanvihreinä ja ohuina ja keväällä ne vie ulos, lehdet palavat UV säteilystä. Oletteko koskaan miettineet miksi yrtit ja salaatit kasvatetaan UV:ta suodattavassa kasvihuoneessa? Jotta lehdistä ei tulisi tummanvihreitä ja paksuja ja kitkeriä. Jokainen boi kokeilla ostaa basilikan kaupasta, maistaa ja vie kesäksi aurinkoon niin loppukesästä on jo hyvin kitkerä janpaksulehtinen. Yksi myös missä UV säteilyn haitat toteutuu on kuusen taimet: 1-vuotiaat kuuset kun kasvatetaan UV:ta suodattavassa kasvihuoneessa niin syksyllä istutettavat kuuset eivät kestä kevätaurinkoa, jos ei ole lunta suojana. Jos syksyllä istuttaa kuusia niin AINA 2-vuotiaita mitkä kasvavat toisen kesän pihalla ja niihin on kehittynyt UV suoja sekä ehkä parempi sieto myyriä myös.

    Ola_Pallonivel

    Jos MO ei itse raivaa, joutuu väkisinkin miettimään raivauksen kustannuksia. Kun aiemmin istutettiin puhdasta kuusikkoa, nyt vastaavaan paikkaan saattaa tulla mäntyä tilalle ötököiden takia. Ja kun maa on hiukankaan rehevää, vesakko on vuodessa metrin mitassa. Ei ole taloudellisesti mahdollista, että vieraalla poistetaan vesakko parin vuoden välein.

    Panu

    Siksi olen itse suosinut istutusta mättäisiin. Ostin tämän palstan kesällä 2020 ja kylvö oli tehty keväällä äestysjälkeen. Hakkuussa oli poistunut haapaa sen verran, että parin vuoden päästä vesakko oli sen näköinen, että oli pakko tehdä jotain. Aika helppoja raivauksia kuitenkin nämä alkuvaiheessa tehtävät ovat ja kun männyt pääsevät niskan päälle niin hyvällä tuurilla seuraavaksi tehdään ennakkoraivaus tai energiapuuharvennus.

    suorittava porras

    Harva on testannut ,miten alkuvaiheen tiheämpi raivausväli vaikuttaa koko kiertoon. Työkustannus kasvaa rehevillä mailla vähintään 10% vuodessa ,jos käsittely viivästyy.Ei ole halpaa lystiä sekään ,että hirvi syö osan taimista ja työmäärä on kolminkertainen varhaisempaan käsittelyyn verrattuna ja homma voi jäädä jopa tekemättä, kun tilanne karkaa käsistä.

    On syytä miettiä ,onko pienempi paha käydä raivaamassa palsta vaikka kolme kertaa hehtaari/päivä tahtia verrattuna siihen ,että vastaavaan operaatioon kuluu myöhemmin toteutettuna kolminkertaisesti aikaa ,ruokitaan hirviä ja kärsitään kasvutappioita. Eikä tämä vielä siihen lopu. Raivauskierre jatkuu. Toisessa vaihtoehdossa kierre katkeaa viimeistään kolmannen raivauskerran seurauksena taimikon varttuessa nopeasti tilaan ,jossa se hoitaa jo itse itsensä.

    Ola_Pallonivel

    Mänty-kuusi sekametsää suosin, jos mahdollista. Kalliolle sitten mäntyä. Toukokuussa jos raivaa, taimet näkyy todella hyvin. Kostautuu kyllä vesakon kasvussa, mutta omana työnä voi tehdä ylimääräisen raivauksen. Nopeaa se kyllä on metrin pari korkuisena.

    Panu

    Kuvio jonka raivasin on 2,2ha ja se meni päivässä. Tavoite on tehdä ensi kesän varhaisperkaus myös päivässä.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 12)