Keskustelut Tekniikka Raivaus-sahojen,1.pyssy.

  • Tämä aihe sisältää 986 vastausta, 104 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 8 vuotta, sitten Nimetön toimesta.
Esillä 10 vastausta, 781 - 790 (kaikkiaan 986)
  • Raivaus-sahojen,1.pyssy.

    Olen hankkimassa uutta raivussahaa.
    Itselleni kuutioita pitäisi olla yli .50.cm
    terä.230.mm.vaihtoehdot tilhi .490-560.
    Onkokäyttökokemuksia sahoista.
    200.MM. en huoli lapset sahaa sillä.
    paputikkuja ja alle 50cm.sahaa.
    Löylyä pitää olla vastassa välillä.
    Yliikäistä leimikkoa. isosta sahasta
    on hyötyä kuin jodut sahaan kaatolovella.
    Siitä 4.M parenpi kuin moottorisahalla.
    Kontaten risukkoa nurin. niihän laulussa.
    Lauletaan jälkeen pirtulekkerin pyykäisin.
    Kokohetaarin. reean kutosalilla .3.kertaa
    Viikossa parini kanssa tosissaan talonpiikki.
    Metsurit Meillä lukee lupuissa Tilhi timbersports,

  • Jätkä pätkät

    Voi veljet! Teräpakkauksen takapuolellakin kerrotaan mikä on haritus. Siinä HVA:n ALKUPERÄISESSÄ HARITUSRAUDASSA ON MITTALOVI, jolla voi harituksen mitata, mutta se on armottoman hidas käyttää, sopii hypistelijälle.
    Ja artolle, joka ei koskaan sahaa terävällä terällä 1 mm:n haritus = terän paksuus + 2 mm.
    Jokaisen pitäisi tajuta niin yksinkertainen asia, että kaikkien hampaiden pitää olla omassa rivissään ja jo 5 sadasosaa tekee leikkuusta epätasaisen ja täristävän. Luultavasti katkaisee akselin tai rikkoo kulmavaihteen.
    Viilatkaa moottorisahan leikkuuhampaat eripituisiksi.
    Taikka vaihtakaa kuluneeseen ketjuun yksi uusi leikkuuhammas.
    Ei se, että on hullu, ole häpeä, mutta se, että on tyhmä, on sitä.

    Ammatti Raivooja Ammatti Raivooja

    Otat paketista husqvarnan terän niin se on ihan sahauskelvoton ennenkuin sen tuunaa heti kunnolliseksi. Tosin ei sekään ole merkistä kiinni, kaikki samanlaisia ja taatusti jiirissä mutta ne vasta kulmurit ja akselit särkee, paketista vedetty terä jumii ja riuhtoo silloin kun metsään lähetään kunnolla polttamaan bensaa eikä säästämään sitä.

    Hiluxmetsuri

    Kokeilin kerran harittaa sellaisella viilaan yhdistetyllä raolla. Ei se mitään kestänyt. Kolme kunnon vääntöä ja alkoi harittaa tuo työkalu. Palautui kauppiaalle, joka silmät ymmyrkäisenä katsoi kuin ihmettä. No rahat sain takaisin.

    Tämä jälkeen olen harittanut viilapenkissä. Terä siis irti rsahasta ja hammas sopivasti leukojen väliin ja väääääntöööö. Tulee sopiva kun ilmaa näkyy hampien välistä. En ole tosin mitannut ihan kympilleen tuota haritusta, mutta sen verran kierrän terää, että on suunnilleen samoin kaikki.

    Hiluxmetsuri

    Tää terottaminen on mennyt tarkaksi puuhaksi. Nyt kuin joku oikeasti osaava tekisi juutuupivideon terotuksesta? Sitä voisi katsella ja oppia uutta.

    Ammatti Raivooja Ammatti Raivooja

    Metsässä harituspenkki tehää niin, että vyötärön korkeudelta sellanen reilumman kokoinen puu kahdella viistoon sahauksella puoleenväliin. sit siihen jää sopiva kolo mihin nostaa saha ja alaspäin kääntää vaikka lukkopihdeillä. Sen verta korkee et saha mahtuu lepäämään siinä kahvat alaspäin. Silmävarainen tatsi löytyy siihen ajastaan, turhaa ressata sadasosamilleistä, tuollanen pien vaihtelu tulee jo oikenemisesta.

    Jätkä pätkät

    Noin tehtiin kolmekymmentä vuotta sitten.

    Ammatti Raivooja Ammatti Raivooja

    Joo eipä ole hifistelylle tarvetta ja teoreettiselle terätekniikalle vielä tarvetta 30:n jälkeenkään metsissä. Voihan niitä teriä hipelöidä viilapenkissa ja sen jälkeen voi olla, että ensimmäisen minuutin jälkeen joudut kunnostamaan sen metsässä kuitenkin.

    Ihan hyvä, että kaikki saa takuuvarmasti tarpeeksi terävän terän. Se on kuitenkin vain pieni osa, tekniikka, ulottuvuus ja vääntö ratkaisee miten nopeasti puut kaatuu keneltäkin. Mitä parempi saha, sitä paremmat mahdollisuudet käyttää eri tekniikoita. Ja kun tehdään kaatokoloja niin pitää myös muistaa, että leikkaslujuus on vinoon sahattaessa suurempi kuin kohtisuoraan syitä vastaan.

    Ammatti Raivooja Ammatti Raivooja

    Nuo uudet terät 200millisenä tehdas säädöissä sopii ainoastaan pienille puille ja sillä voi sahata mukavasti kovia puulajeja muissa maissa. Meidän pehmeillä puulajeilla siinä voi ja pitää käyttää voimakkaampaa haritusta, että se toimii vaikka ennakkoraivauksella. Silloin se on parhaimmillaan. Itte pidän tällästä kilpailumuotoa hassuna missäahdollisimman pienellä yritetään saada mahdollisimman paljon sillä se ei koskaan tule vastaamaan niitä mahdollisuuksia mitä isolla voi tehdä. Nämä tehdasasetus harituksen loivuus pidentää terän ikää sillä se ei ala halkeilemaan. Sunnuntaisahuri varmasti harmittelee jos vuodessa joutuu useamman terän ostamaan mutta ammattilaiselle merkityksetöntä. Se, että vaikka husqvarnalla on loivat ohjeet haritukselle niin varmaankin tulee siitä, että se kestää kasassa nuukajussin viilauksen loppuun asti.

    Jätkä pätkät

    Käytännössä isompi terä yltää 12 mm syvemmälle puussa, eli se sama vaikutus saadaan, kun isommissa puissa nosteraan kannon korkeutta vaikkapa puoli metriä. 200 millisellä terällä vääntö on parempi!
    Itse asiassa hieman paksumpaa puustoa sahattaessa sen ei ole niin väliä, vaikka terä olisikin piemenpi, mutta ohutta ja tiheää pusikkoa on paljon nopeampi sahata, kun isompi terä osuu helpommin.
    Kun täällä aina vaahtoatte tuosta järeästä puustosta, niin millaista terää te käytätte tukkimetsässä?
    200 millisellä terällä katkeaa kahta puolta sahatessa 150 millinen runko.
    Jos se ei riitä, ollaan väärään aikaan väärässä savotassa.
    Myönnän kyllä, että tylsällä terällä kun joutuu sahaamaan, kaipaa löylyä lisää, mutta sen puuttuessa kannattaisi opetella terän kunnostusta. Ja teroitusväli ei todellakaan ole viikkoa, vaan joka tankille.

    Ammatti Raivooja Ammatti Raivooja

    200 millistä terää käytetään kaikissa muissa sahoissa paitsi 555:sessa ja 490:sessä. Niihin ei tarvia enää vääntöä hakea lisää 200 millisellä terällä kun niissä riittää ihan tarpeeksi 225:selle. 225 voi varmasti asentaa pienempään sahaankin kunhan ei sitten sahaa muuta kuin varhaisperkausta tai osat ei välttämättä kestä.

    ”150 milliä molemmilta puolilta”
    Nii, tälläsissä puissa tehdään monasti kaatokolo ja silloin pitää sahata vinoon jolloin puun leikkaslujuus on kovempi kuin kohtisuoraan. Löylytön kone ei ole tässä parhaimmillaan vaikka teoriassa ulottuvuus riittää. Toisekseen tälläset vaikka lepät on usein kallellaan johonkin suuntaan ja ensiksi kun sahaat lylyn puolelta niin vaarana on aina, että puu taipuu jo niin, että terä jää jumiin. Sieltä ei voi sahata välillä kuin vähäsen. Kolmannekseen jos poistettava puu on kiinni säästettävässä, silloin se on kanssa kallellaan ja se on saatava saatava katki kerta yrityksellä ja jos ulottuvuus ei riitä se puu a) jää kaatamatta b) jää jumiin. Neljännekseen mitä enemmän saa puita kertasahauksella poikki asti, sitä nopeampi tekniikka ohjata puut kaatumaan oikeaan suuntaan. Jos et saa tyven ohjattua, puut ei kaadu prikulleen siihen mihin ne haluaa. Käsillähän ei puita ohjailla kuin hätätapauksissa. Kaikkiin suuntiin pitää osata puu kaataa. esim. eteenpäin kaadettaessa on hirveästi etua siitä, että puun saa kokonaan poikki, isommalla terällä näitä tapauksia tulee enemmän. Tätä listaa voisi vielä varmasti jatkaakkin. Kyllä käytäntö nämä ajastaan opettaa.

    Terän kunnostuksesta kannattaa olla huolissaan ei-ammatilaisten ja koulunpenkkiläisten kohdalla, ei varmasti muiden. Niiden kohdalla varmasti se on pullonkaula eikä tekniikka ole se ensimmäinen murhe.

Esillä 10 vastausta, 781 - 790 (kaikkiaan 986)