Niinku Berza kirjoitti niin 5cm kannot ja varsinkin pitkään kantoon talvella tehdyt kuolevat. Tiheällä aikataululla harvoin päästään 2 kerralla, että rehevällä maalla puhutaan silloin 3-4 kerrasta kun raivataan jatkuvasti niitä sormenpaksuisia.

Minulla paksuin poistuma ollut tänä vuonna 4.5cm 48 tuhatta ha. Eli ei tartte sahata 2 tai puolen.

Toisaalta todella rehevä kuusikko sulkeutuu nopeasti mikä vähentää hoitotarvetta. 2000 tiheydessä menee helposti latvukset pilalle jos ei ole ajoissa harventamassa. No lehtipuuosuus vähentää kyllä tätä riskiä eli tiheys olisi siinäkin tapauksessa se 1500 istutettua kuusta plus luonnontaimia 500 (mäntyä ja/tai koivua). Tässä on se etu että kuusi ehtii karkuun siementaimilta.

Siellä missä minä olen kaatanut biomassaa on tapahtunut näitä asioita, että 5 centtiset ja yli kannot ovat kuolleet, kannot ja biomassa on antanut valtavan buustin kasvulle. Toisinkuin sormenkokoisten raivaaminen on tehnyt sen, että todellakin joutuu AJ:n tavoin raivaamaan 3 kertaa kun se kantojen kuoleminen alkaa vasta 5 centistä, muuten ne vesoo jatkuvasti. Jatkuvasti vesovassa rehevässä metsässä ravinteet kiertää vesovissa puissa kun toisaalla isommat rungot ja kuolevat kannot ovat ruokkineet kuusten kasvua. Tästä minulla kyllä on todisteen metsään.fi luvutkin että ei ole pelkän silmän varais ja kokemustiedon varassa.

Koivu ja mänty antavat jo melko nopeaan Suomessa matalalta paistavan auringon paistaa kuusille niin kuusi ei menetä 2000 tiheydessä alimpia neulasia niin herkästi kuin jos metsä muodostuisi pelkästään  kuusista.

Meillä on 400m3/50 vuotta metsiä, josta on ensin keräilty polttopuita, on typerää kuvitella, että kuusikon tulevaisuus ratkaistaisiin ensimmäiseen 10 vuoteen ja varsinkin kun kuusi on ”raadonsyöjä” eli käy kuolleella biomassalla.

Joo tuo voi olla ihan hyvä neuvo että odotetaan 5 senttiin ja jätetään pitkä kanto. Omassa tapauksessani raivaustarvetta selitti paitsi omt-pohja myös viljelty puulaji joka oli lehtikuusi.