Niin jos on 2000 r /h niin eikös puita ole kahdeksan kappaletta ympyrän muotoisella aluelle jonha halkaisija on 8 m . Ja sellaista tiheyttä kun katsoo niin ei puita jää puolen metrin välein siinä kohtaa kun raivurilla ollaan palstalla. Kasvaahan siihen taas jotain risua siihen mennessä kun palstalla on kone ekaa kertaa . Ja sitä ennen kenties tehdään ennakkoraivaus jossa kaadetaan raivurilla kasvaneet risut pois. Toki on olemassa sellaisia metsiä jossa ei ole käyty koskaan tekemässä mitään ennen kuin kone sinne tulee.
Ja konemiehiä ottaa kaaliin tehdä sellaista palstaa.
Ja ennakkoraivuussa näissä ryteiköissäkin jätetään ainakin meillä kaikki kuitupuun kokoiset pystyyn, jolloin puita jää jopa muutaman sentin välein, jolloin rypäs poistetaan moton toimesta kokonaan tai sitten jätetään puita edelleen toisiinsa kiinni.
Jos puita on 8 metrin halkaisijaltaan olevalla alalla 8 kpl on tiheys 1600 runkoa/ha. Eli 200 * koealan rungot.
Kun on istutettu / viljelty 2000 r/ha, niin keskimääräinen istutusväli on 225 cm. Taimikonhoidossa on tehty toimenpiteet viljelytaimien hyväksi. menetettyjen taimien tilalle on ehkä jätetty luonnontaimi.
Hoidetussa metsässä on melko tarkkaan tuo 2000 runkoa, ei mielellään enempää, jolloin enskaan tuleva hakkuukone pääsee jonkinlaiseen tulokseenkin. hoidetussa metsässä ei ole ennakkoraivauksen tarvetta.
En oikein käsitä hyypiöitä, jotka kuvittelevat kasvattavansa enemmän puuta hehtaarilla antamalla metsän rehoittaa valtoimenaan. Maan kasvukyky on kuitenkin rajoittamassapuunkasvua.
Liian lähellä toisiaan kasvavat puut tulevat lengoiksi, jotka eivät oikein kelpaa sahatukiksi, joka kuitenkin lienee puidenkasvatuksessa se tavoite.
Niin ja tuo ympyräkoeala, jonka säde on 399 cm, on 50 neliömetriä, eli puoli aaria. Ympyrän halkaisija on tarkasti ottaen 798 cm.
Ja pointtina oli se että onko se kone menossa raivaamattomaan pusikkoon vai hoidettuun kohteeseen . Joku tietenkin ajattelee että sieltä ryteiköstä se tili tehdään. Ja liian isolla prosentilla on tämä ryteikkökasvatusmalli valloillaan . Joillakin on niin paljon metsää että ei ole kiinnostusta /resursseja ja ”ovat omasta mielestä niin köyhiä” että ei ole varaa raivata.
Mutta jokainenhan saa tehdä omalla ryteiköllä ihan mitä haluaa. Onneksi !
Täällä on motomiehet vakuuttaneet, että raivaamattomaan ryteikköön ei mennä. Sehän on selvää, mutta jotenkin se ryteikkökin pitäisi kunnostaa. Silloin paras systeemi olisi hakkuukoneelle maksettava tuntipalkka, taikka metsuri R-sahan kanssa kohtuullista korvausta vastaan.
Usein nuo ryteiköt ovat siinä vaiheessa, että kun sieltä alamittaiset poistetaan, niin eipä se enää näytäkkään siltä, että harvennus pitää tehdä heti. Mielestäni metsänomistajienkin pitäisi edes hiukan sijoittaa nuoriin metsiinsä, vaikka moni onkin siinä mielentilassa, että ”Ikinä en saa tuosta myyntituloja – enää”.
Silloin olisi paras ratkaisu myydä metsänsä sellaiselle, joka haluaa sitä kaikesta huolimatta hoitaa. (vaikka Jeessille) – parempi sekin on, kuin jättää herran haltuun.
Nimetön5.12.2017, 08:37
Tuosta petep laitamasta videosta voi katsoa kuinka likeltä jäävää puuta koura voi ottaa puun jäävää puuta kolhimatta. Hienosti Janne kouraa kuljetta videolla jääviä puita kolhimatta vaikka olosuhteet on täysin mahdottomat, ei tuommosta varmaankaan Jannekaan monta aaria hakkaa.
Meillän on paljonkin vastaavia työmaita. Vielähän tuo kesäkelissä menee mutta kun on lunta ja pimeä niin hankalaksi menee. Voitte vain arvata mitenkä tuollainen harvennetaan. Oikeaan tiheyteen pelkän puumäärän perusteella ja parhaassapaikassa olevat otetaan. Tyvien lenkouta on turha katsella kun niitä ei voi mitenkään todeta. Itse en antaisi edes tuollaista edes harventaa kun tiedän mitenkä ne tehdään.
Arvatkaapa minkälainen tuo kuusenryteikkö on kun seuraava harvennus on ajankohtainen ?
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.