Voihan ne taimikot jättää hoitamatta, ennen jätkät sahasivat ja hevosella ajoivat mettää pikkupuuna polttopuuksi ja samalla tuli metsää harvennettua. Tai sitten moottorikelkalla ajoivat ja harvensivat talvisin ryteikköjään. Motomiehen painajainen on se, kun pääsee – ryskään – ensiharvennusta – pikkutukkivaiheessa olevaan metsälöön. Missä, mitään taimikonhoitoa ei ole tehty. Mitkään taksat eivät kanna. Ja aina kourassa on ylimääräset vieripuut harmina. Tällaset kohteet jäävät kyllä hoitamatta myös. Nämä on sellaisia ”taimikohoidottomia” museo kohteita. Metsän arvo, on kaikilla mittareilla alhainen.
Meilläpäin tehdään ennakkoraivuu ennen motohakkuuta. No eihän se ilmaista ole tuossakaan ja paljon on yhden kuitupölkyn puita motokuskin ilona, sekä ryhmiä jotka on pätkittävä kaikki kun kouralla ei onnistu poimimaan tiheässä olevia.
Taimikonhoidot pitäisi tehdä ajallaan, silloin työlle saadaan paras tuotto. Liian myöhäisellä taimikonhoidolla ei ihmeellistä tuottoa voi laskea ja koko toteutuksen kannattavuus on metsänomistajan tilanteesta riippuva.
Kun kouralla saa otettua haaran kymmenen sentin tynkään, (kuitupuun laatuvaatimukset), niin kyllä kai sillä ryhmän saa perattua ihan hyvin. Toisaalta, jos metsässä on yksi ryhmä, niin mitä sitten tapahtuu, jos sen teurastaa?
Aika usein ja yleensä siistitään esim jonkun susipuuröntin ympäristöä ja lopuksi kuitenkin otetaan se kauhea susipuu pois. Minä olen aina pyrkinyt ottamaan sen suurimman ja rumimman pois ja jäljelle jääneistä tehnyt metsän, ja tulos on yleensä häkellyttävän kaunis.
Metsäinssit ja metsänhoitajat ovat olleet ällistyneitä, kun ovat tulleet katsomaan oikein ”vaikeaa kuviota.”
Kyllä itseänikin metsurina ottaa niin päähän tuo hintojen polkeminen. Mitä lie maksoivat Markulle tuosta? Itse raivasin suurinpiirtein samanlaisen ja hinta ei todellakaan ollut mitään päätä huimaavaa. Se on jännä että miten näissä metsänhoito hommissa on hinnat päästetty noin alhaiseksi. Sähkölinjojen raivauksessa vähän huonommat hinnat mutta joka päivä pääsee yli hehtaarin. Raivaisi hinnoittelija itse työmaan eikä tyrkyttäisi heti palkkametsurille tai yrittäjälle työmaaksi.
Tuolla edellä puhetta puuryhmistä,jotka hankalia motomiehelle.Kun tekee nuoren metsän hoitoa raivurilla,niin mikä se kahden puun vähimmäisetäisyys toisistaan saisi olla,että moto pystyy toisen puun poistamaan vaurioittamatta muita puita.Riittääkö yksi metri ?
Riittää toki. Mutta kun taimikonhoidon on tehnyt vaikkapa perkauksena ja taimikonharvennuksena ja jäljellä on n. 2000 r/ ha, en oikein käsitä, miksi pitäisi jättää edes metrin välillä joitakin puita.
Puolikin metriä mahdollistaa täysin koneellisen poiston kolhimatta.
Meillä päin tuntitaksa. 8-10 €/ tunti. Joskin verottajan silmä ei ehdi värähtääkään. Työn jälki erinomaista. Ammattilaisia jonoksi asti. Nämä kolemukset Mikkelin eteläpuolelta. Noin 30 ha taimikonhoitoa viimeisen 5 v aikaan. Hyvässä iskussa ne on nyt jos ei ois hirvet syöny.
yt gertruud von hällström.( veronmaksajissa maksupuolella…)
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.