Kyllä hyväliikkeinen raivaaja ison alueen lahmaa päivässä. Olen katsellut aika montaa suharia, eikä siellä oikei satoisia ole kuin jotain kymmenen prosenttia. Oikeastaan voisi sanoa yleistäen, että he eivät pysähdy sahauksen ajaksi, vaan terä leikkaa vauhdissa ja hieman paksumpikin puu katkeaa silmänräpäyksessä.

Jos perkaus tehdään alle viiden kasvukauden taimikkoon, niin sen pitäisi olla nopeinta ja helpointa hoidettavaa. Jos mennään kymmenvuotiaaseen, se on aivan varmasti vähintään kolme kertaa hitaampaa.

Sitten jos yhtälöä säädetään siten, että nopeus on todellinen, m2/tankki on todellinen, yrittämisen ja palkkauksen rakenne on todellinen ja työn jälki on kunnollinen.  285 €/ha 0 % ja tekijälle 0,8 km/h raivausnopeudella bruttopalkaksi jää -> 8,96 €/h, kuukausi brutto 1.236 €/kk, sahatunteja kuukauteen sen 150 tuntia ja 96 ha vuosiraivuu ala.  Sanomattakin lienee selvää, että ”kokelas” jättää 3 viikon sisällä työt sikseen ja alkaa katella muita hommia.  On hyvä olla tavotteita, mutta alihinnoitellut kohteet vie kannattavuuden ja johtaa tilanteeseen, missä ei vain ole tekijöitä. Ja kun ei ole tekijöitä, taimikot jäävät hoitamatta ja rästitaimikoita löytyy ”joka maanomistajalta”.  285 – 330 €/ha on perkuu hintoja helpossa kohteessa. Sitä kun maanomistaja tarjoaa hoitamatonta 5-6 metristä kohdetta on taksat tasan jotain muuta. Lisähinta ei ole kymppejä vaan satasia. Taimikonhoito kannattaa tehdä 4 metrin pituudessa, silloin se on tekijälle vielä helppo ja saadaan tuottavuutta m2. Sekä hinta kohteesta ja työmatkasta riippuen pysyy edullisena maanomistajalle noin 400 – 420 €/ha 0 %. Myös 4 metrisiin kohteisiin saa kemeran. Hoitamattomat taimikot keskipituudessa 8-10 metriä maksaa maanomistajalle 800 – 1000 €/ha 0 %.  Maanomistajan on vaikea löytää ammattilaista tekemään kohdetta, varsinkin jos työmatkaa tulee kohteelle yli 10 km.  Minusta maanomistaja ottaa turhaa riskiä siinä, että kasvattaa taimikon 6-7 metriseksi ja kuvittelee löytävänsä tekijän siihen 350 €/ha hinnalla. Ammatikseen, tai elääkseen raivaamisella eivät lähde. Alottelijatkin oppivat kyllä palasen tehtyään tarkistaan hintoja. Mitä tulee sitten MHY, niin taksojen polokeminen ei johda kestävään yhteistyöhön. Taksojen polokeminen raivaussahaajaa kohtaan. MHY tietty ottaa oman katteen, kun laskuttaa maanomistajaa. Raivaaminen ja kunnollisen jäljen teko on kuitenkin sen verta fyysistä työtä ja merkittävää työtä metsän hoidollisesti maanomistajalle, että kokemukseen pohjautuen alihinnoitteluun en lähde. Polokuhintaan olevat kohteet on vara jättää tekemättä, ottaa vaan sellaisia kohteita, mistä halutaan maksaa, käypä ja kunnollinen hinta. Jälki tulee luonnollisesti olla metsänhoidollisesti hyvää ja tehty siten, että metsä tuottaa parasta arvoa maanomistajalle, niistä taimista mitä kyseisessä kohteessa on.  Kohdetta voi kääntää parempaan tuottoon viljelykierron aikana, kun vain tämän osaa tehdä ja jättää ohjeet maanomistajalle, seuraavaan harvennukseen liittyen.  Raivaaja joka tekee kohteen jääräpäisesti 2.000 r/ha tiheyteen, ei välttämättä saa metsästä parasta tuottoa irti. Metsä on kokonaisvaltaisesti ymmärrettävä ja nähtävä myös lievä ylitiheys maanomistajan etuna.

Ajoissa tehdyt metsänhoidon työt tuottavat kahdella tapaa, ensinnäkin perkuu ja taimikonhoito on edullisempaa. Taimikonhoito 3-4 metrin pituudessa. Ei mitään järkeä singuttaa taimikkoa 8-10 metriseksi. Riukuuntunut männikkö ei ole maanomistajan etu.

Kun taimikon hoito tehdään n 4 metrin pituudessa, pääsee puusto järeytyyn ja ”turhat” taimet ei syö maapohjan ravinnetasetta ja köyhdytä maan kasvukykyä.  Usein näkee 6-8 metrisissä taimikoissa kasvuhäiriöitä, boorin, molybdeenin, sinkin vähyydestä johtuen.  Sitä kun näkee raivatessa, kuusikossa tuplalatvasia noin 20 % kaikista kuusista, tulee miettineeksi, että kannattiko maanomistajan päästää taimikko 7 metriseksi ja hukuttaa lehtipuulla kuusentaimet?

Metsän tuotto syntyy yksinomaan siitä, että hoitotoimenpiteet ja harvennukset tehdään – etupainotteisesti – eikä, takakenossa. Etupainotteisesti toimittaessa, saavutetaan pienemmällä rahalla maapohjan puusto hyvään kasvuun. Sekä maapohjan ravinnetase säilyy paremmassa kunnossa. Taksoista tinkiminen, kuuluu tietty alan toimintaan. Mutta on turha maanomistajan (tai MHYn) kuvitella, että ”teetätän nyt tuon 8 metrisen” kohteen 350 €/ha 0 % hintaan. Kohteen lopullinen hinta voi olla jopa 1000 €/ha 0 %.

Raivaajalle tällainen kohde on ”pommi”, kun sitoutuu kiinteään hehtaarihintaan. Vaa, kyllä sitä oppii neuvottelemaan, kun muutaman ”pommin” tekee ja kattelee pientä korvausta, käytetyyn työaikaan nähden. Luonnollisesti raivaajan kalustolla tehtynä ja vielä kun kompastu risuihin ja puolikaasusta kaatu terän päälle ja meni niin terä, kuin kulumavaihde. Metsä opettaa ja se on luja vastus, meneepä sinne millä työkalulla vaan.

Mr:n kanssa samoilla linjoilla hoidon ajankohdasta. Hyvästä työstä hyvälle tekijälle kannattaa maksaa riittävä korvaus. On erittäin helppo ostaa työtä sellaiselta tekijältä jonka tuntee ja tietää että työ tulee hyvin tehdyksi ja hinnoittelu on asiallinen. Jää itseltä aikaa muuhunkin kuin kierrellä jälkiä tarkastelemassa. Eräs ”entinen” urakoitsija sanoi, kun luovutti tehtyä työtä,että käy kiertelemässä tehty kuvio saattoi jäädä johonkin tekemättömiä paikkoja. Soita niin tulen tekemään. Jätkä kasvattaa metsureita kuin ravihevosia, jos askel ei miellytä niin nappi ohtaan.

Hatelon urakka kuulostaa ihan hyvältä. Kaksi tankillista Heskulla tietää jo aika montaa askelta, vaikka metrinen männyntaimikko onkin oikein sopiva perattavaksi.

Kun hoitotyöt tekee oikeaan aikaan, siitä hyötyy sekä tekijä, että taimikon omistaja.

Joskus toimimme keski-suomen yksityismetsissä MHY:n savotoissa ja siellä oli yleensä tilanne niin paha, että ei tonni hehtaarilla voi mitenkään riittää raivauskustannuksiin.

Siellä olisi paras ratkaisu olla pistää Jeessi kontaamaan Pikkutilhin kanssa ”poltinpuita” raivaamaan, paitsi hän olisi juontokouransa kanssa raiskannut koko alueen.

Kun yli 8 metristä viidakkoa aletaan vetää kumoon ja alla oleva kuusentaimikko pitää jäädä kuntoon, saattaa hehtaarin teossa kulahtaa kolme – jopa viisi päivää.

Silloin kustannukset nousevat yli tonniin / ha. Energiapuusavottaakaan ei aina saa pystyyn, jos alueella ei ole hakkeen käyttöä siinä määrin, että sieltä saisi osan kustannuksista.

MHY:llä olisi rooli iskeä taimikoihin / uudistusaloihin silloin, kun niiden hoito on vielä taloudellista ja tuottavaa.