Yhdessä pienessä Pölkyn päätehakkuu-kaupassa oli firman moton tekemien tukkien raakkiprosentti lähes 5.Nämä raakit oli vähennetty myyjän tilistä eli niistä tukeista maksettiin kuidun hinta.
Onko tämä käytäntö yleinen muidenkin firmojen puukaupassa?
Tarkennus tuulen kaatamien puiden käsittelyyn .
Kaatunut koivu tehdään aina kuiduksi . Jos/kun siihen on syntynyt kaatumisen yhteydessä pitkittäishalkeamia , on vaara , että vaneriksi sorvattava pölli halkeilee ja kappaleet sinkoilevat pitkin tuotantolaitoksen seiniä ja ovat uhka työturvallisuudelle . Myös pitkään jännityksessä olleet tuulen kaatamat havupuut valmistetaan aina kuiduksi . Pölkystä syntyy helposti vain päreitä laudan tai lankun asemasta . Tukissa ei saa myöskään olla toukan reikiä .
Periaatteessa jokaisessa puussa on sydänhalkeama. Kun runko taipuu, joutuu sen toinen puolikas pusertumaan kireälle ja toinen puolikas venymään pidemmäksi. Syntyy lisää halkeamaa.
Yksikään puu ei kaadu tuulella ilman huojumista, joten runkovauriot ovat isompia tai pienempiä.
Klapeina puista on mahdollista saada huomattavasti enmmän rahaa kuin tukkinakaan, mutta siinä on vain pari ongelmaa. Ensinnäkin kunnon klapisavotta edellyttää koneistoa ja puut pitää saada kätevästi ja oikealla hinnalla myydyksi.
Kylläpä siellä niitä pahojakin sydänpalkeamia on, niistä on myös maininta tikkien laatuvaatimuksissa.
Kymmensenttinen sydänhalkeamavie, jostukki ei ole kiero, paraimmillaan kaksi 50 millistä lankkua pilalle. Niin kävi Palvaanjärven sahauskeskuksessa (Kotka), että kun lankku putosi pöydältä, se meni kahdeksi kappaleeksi.
Oletko valmis maksamaan sellaisesta tavarasta täyttä hintaa?
Kun kuitukasassa tukkia, voiko motokuski perustella tekemisiään …
sanomalla..”kuvittelin mielessäni, että pölkyissä on sydänhalkeamaa”
Kyllä sahalle se riski kuuluu,että tuuli on puita heiluttanut.
Itse olen tehnyt aina tuulenkaadot kuten pystypuutkin samalla tavalla. Vielä en ole joutunut sellaiseen ryteikköön johonka olisi ukkosmyrskystä johtuva syöksyvirtaus iskenyt. Jos sellaista joutuisin tekemään niin uskon että ostaja ja myyjä sopivat tavaralajikeet valmiiksi. Onhan noissa myös oikeus saada vakuutukuskista korvausta menetetystä omaisuudesta.
Itse olen pyrkinyt siihen että en ominpäin ala tekemään mitä sattuu vaan aina yhteys ostomieheen, joka hoitaa vastaavsti yhteydenpidon metsäomistajan kanssa.
Onhan tuho noissa syöksyvirtauksissa ihan erilaista kuin perinteisissä tuulituhoissa.
Suhtautuminen tuulen kaatamaan koivuun on kohdallani varsin yksiselitteinen … kuituun . Tätä ei onneksi tarvinnut selvitellä
isännälle , kun ohje tuli voimaan . Piirin korjuuesimies oli paikalla , kun satuin työmaalle , jossa oli tuulen voimasta kaatuneita koivuja . Minulle hän antoi selkeän toimintaohjeen ja jäi perustelemaan sitä myös paikalle ilmestyneelle isännälle . Ohjeet pysivät ”seurustelun ” jälkeenkin muuttumattomina silloin ja ovat sitä
edelleen .
Jännityksessä olevat havupuun rungot saivat samala reissulla toimenpidemallin , jossa tukkia ei edes yritetä vähänkään epäilyttävässä tapauksessa . Katkenneet rungot ovat aina enemmän tai vähemmän pirstoutuneita ja tämän vuoksi kelvottomia tukiksi .
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.