Yhdessä pienessä Pölkyn päätehakkuu-kaupassa oli firman moton tekemien tukkien raakkiprosentti lähes 5.Nämä raakit oli vähennetty myyjän tilistä eli niistä tukeista maksettiin kuidun hinta.
Onko tämä käytäntö yleinen muidenkin firmojen puukaupassa?
Puuki tuolla edellisen sivun puolella kertoi sahafirman päällikön kehuvan että niin puun ostaja kuin myyjäkin hyötyvät runkohinnoittelusta ?
Onpa kumma jos sahafirmassa tiedetään että me puunmyyjätkin siitä hyödytään vaikka tätä koko hinnoittelutapaa vasta aloitellaan ja kokemusta ei juurikaan ole siitä miten leimikon hintasaanti kehittyy tällä tavalla. Näitä selvännäkijöitä sitten piisaa.
Kun tätä traakista juttusarjaa seuraa, tuntuu että tilanne sama ,kuin väistyvällä puheenjohtajalla . Depattia tulee, vaikka ajatus ei aina pysy mukana. ….”sori siitä ”
Syy raakkeihin tuntuu aina olevan puunmyyjissä, ei koskaan motomiehessä , joka ei ole osannut jakaa tukkiosuutta oikein tai katkaista mutkan kohdalta.
Raakkia pitää aina olla tukkikasassa, kuusella vähemmän 2-3 %,männyllä hieman enemmän. 5-6%.
Muuten on katkottu liiaksi ”varmanpäälle” ja tukkiosuutta on mennyt puoli-ilmaiseksi kuitukasaan.
Hankinnat sitten sahan laadutuksen mukaan ja raakeille kuidunhinta…kuituahan ne on.
Pystykaupan mittis motonmitan mukaan.
Metsäpäälliköillä kuitenkin niin tarkka seuranta tukinlaadusta ja raakki prosenteista, että ne asiat huomioitu pysykaupan puunhinnassa.
Raakkitukin määrään ei metsänomistaja voi vaikuttaa.
Ostaja valitsee hakkuun tekijän,kurssittaa ja valvoo laadun.Ostaja myös määrää taksan eli kuinka kiire hakkuumiehellä on.Ostaja myös määrää katkontaohjeet ja laatuvaatimukset.
Tähän asti myyjän vahingoksi on jäänyt kun tukkia on katkottu kuitupinoon.
Nyt ainakin Pölkky pyrkii laittamaan tukkia kuitupinoon myös jälkikäteen ja maksattamaan korjuuketjun virheet myyjällä.
Epäselvää on meneekö nuo puut oikeasti kuiduksi vai onko kyseessä keino alentaa raaka-aineen hintaa?
Jatkossa kun vertailee tarjouksia kannattaa ottaa tämä 5% siirtymä huomioon.
Puuki meni turhan liturgian taakse kun mitään konkretiaa ei ollut kertoa. Yleisesti tiedostettu vaikka esim. täälläpäin suomea ei tehdä niin lainkaan. Aika suppeilla aloilla ja muutamalla toimijalla koko runkohinnoittelupaletti.
Seurailin moton työskentelyä vähän aikaa sitten. Monta kertaa kävi ison kuusen kanssa niin, että kantoon jäi 1-2 metriä korkea siivu tyven kyljestä. Ainakin osa noista tyvipölleistä päätyi kuitupinoon ilmeisesti tämän takia. Tässä oli tietä ja sähkölinjaa vieressä eli kuskin piti olla kaadon kanssa tarkkana, ehkä johtui jotenkin siitä.
Käytännössä Motollakin saa melko suuren puun leikattua poikki niin, että se jää ehjäksi.
Jos tyvestä repeytyy suikale, niin se ei haittaa, jos se ei vaikuta latvaläpimitan mukaiseen sahaukseen, eli se hukkuu tyvilaajentumaan.
Arvokkaimmissa isoissa tyvissä on käytetty metsuria ja moottorisahaa, mielellään pidemmällä laipalla kuin normaalisti.
Jotkut sahat vieroksuvat paksuja tukkeja, koska niillä ei ole sellaisia laitteita, joissa isot pöllit hoidetaan. Jos niitä tulee enemmän, ne myydään jonnekin muualle.
Meilläkin lähellä oleva saha on pienennyttänyt isot tyvitukkinsa 45 senttisiksi koko pituudeltaan. Siis nolemmin päin max 45 senttiä.
Jesse tuolla edellä ihmetteli sitä, että kuinka puunostaja voi tietää, että kokorunkohinnoittelu on puunmyyjälle edullinen.
Eihän hinnoittelutapa sinänsä lisää tai vähennä tukin saantoa, joten sillä ei periaatteessa pitäisi olla vaikutusta. Kuten olen aiemminkin kirjoittanut, olen saanut runkohinnoittelutarjouksia vain korkealaatuisista leimikoista. Ja ne tarjoukset ovat olleet kyllä parempia kuin tavaralajihinnoittelun mukaiset. Luulisin, että tätä kautta tulee se etu puunmyyjälle. Joku ostaja arvostaa laatua enemmän joku muu, muttei halua, että hinta näkyisi missään tilastoissa ja tekee runkohintatarjouksen.
Siis, jos ei ole kunnon leimikkoa, niin tuskin koskaan saa runkohintatarjousta. Eikä niitä aina hyviinkään leimikoihin.
Ja huonontaisi edelleen puun hintaa jossa sitä varaa liiemmin ei ole. Kun se firma ostaa ne varman päälle eli ottaa huonolla hinnalla saadakseen varmasti haluamansa pituudet vähintään samalla tai edullisemmin kuin ennen.
Aivan sama kun taas näissä putkitöissäkin. Yleensä pyydetään pienestäkin hommasta urakkahinta vaikka useimmiten tuntityö olisi edullisin. Mitä epämääräisempi on homma sitä enemmän otetaan ”löysävaraa” urakkaan.
Puussa juuri hinnan suhde vientitavaran katkontaan sopivana on se jolla turvaamme suht kohtuuhyvän hinnan tavaralle. Ei ne mitään hyväntekijäislaitoksia sentään ole ne ostajatkaan.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.