Yhdessä pienessä Pölkyn päätehakkuu-kaupassa oli firman moton tekemien tukkien raakkiprosentti lähes 5.Nämä raakit oli vähennetty myyjän tilistä eli niistä tukeista maksettiin kuidun hinta.
Onko tämä käytäntö yleinen muidenkin firmojen puukaupassa?
Miten se nyt on löytyykö jonkun kauppakirjasta todella sellainen ehto että pystykaupassa on motomitta, mutta tukkeja voidaan vielä raakata tehdasmitallakin?
Vai onko se ihan niin että pystykaupassa käytetään luovutus,ittana tehdasmittaa?
Kiinnostaa, tuo tauti saattaa levitä muuallekkin.
Nyt taas kiinnostaisi tietää onko kyse valtakirjakaupasta tai jostain muuntapaisen välityksen käytöstä.
Jos tehdään selkeä suora pystykauppa eli hakkuuoikeus ostajalle leimikkoon on kyllä motomitta käytössä luovutusmittana. Mutta saattaa tosiaan olla sahureilla haluja rikkoa tätä pitkäaikaista käytäntöä.
Minulla tuo ensimmäinen ja toistaiseksi ainoa tapaus Koillismaan sahalle kaupatessa tapahtui kymmenen vuotta sitten. Motomitta oli, mutta raakkeja oli sitten vähennetty sahan puolesta, en satasen tai parin takia tehnyt asiasta mitään kysymystä edes. Samassa kaupassa tekivät törkeän paljon pikkutukkia, vaikka minusta piti tulla tukkia harvennuksessa, keskiläpimitta n. 20 cm, pikkutukkia oli jotain 80 mottia ja tukkia ehkä 40. Tuosta johtuen päätin että se oli samalla viimeinen kauppa sille ostajalle, eikai tuossa paljon muuta voinut.
Että ei se helppoa ole ollut puukaupassa onnistuminen etämetsänomistajana tuolla seudulla, aina pitää olla paikanpäällä hakkuuta seuraamassa ja luettava sopimukset tarkasti. Moni tietysti ei ole yhtä perehtynyt leimikkonsa sisältöön ja ei näe mitään virhettä vastaavassa puukaupassa. Minä ainakin makselin oppirahoja paikkakunnan tapoja tuntemattomana.
Sahan ei ole tietenkään pakko ottaa vastaan laadun täyttämättömiä tukkeja, ainakaan tukin hinnalla. Lukeehan kauppakirjan yhteydessä olevassa laatuliitteessä selkeästi, mitä laatua motokuskin pitäisi tehdä. Tosin joillakin talousalueilla motokuskit ovat niin laiskoja, taikka ammattitaidottomia, että antavat koneen automatiikan suorittaa apteerauksen. Silloin on hyvä, jos 5% raakkia riittääkään.
En kuitenkaan ole kuullut, että nurinaa olisi syntynyt 1 – 1,5 %:n raakkien jälkeen.
Sahalaitos saa normaalisuhdanteissa kuorettomasta pöllistä haketettuna paremman hinnan kuin heikkolaatuisesta sahatavarasta.
Periaatteessa myyjän pitäisi päästä tarkistamaan mm. raakkiläjä.
MHY on perustettu edunvalvojaksi, ja sen toimihenkilöt aivan varmasti valvovat hakkuun suorittamista, katkontaa ja laadutusta jos heillä on siihen valtuutus.
Myös MHY:n tekemät valtakirjakaupat ovat olleet paljon satoisammat, kuin monen etäomistajan ominpäin tekemät. Yhdistyksen perimät toimitusmaksut ovat olleet sangen siedettävät = luokkaa korkeamman hinnan tuomasta hyödystä puolet ja on huomioitava järkevän katkonnan ja lajittelun tuoma lisähyöty, jota on vaikea mitata.
Ite möen viis vuotta sittä omasta mielestäen kaaheen hyvvee männikkötä sahavirmalle vuan viimme jooluna tul karhukirje. Japanilaenen huonekaluvirma haluvaes hyvityksijä kun on kuulemma niissä minun petäjistä höölätyissä kalikoessa liijan paljo pihkataskuja. Voe tokkiisa jos oesin eeltä käsin tämän tiennynnä! Onko teellä kokemuksija samanlaesasta toohusta?
#”Tosin joillakin talousalueilla motokuskit ovat niin laiskoja, taikka ammattitaidottomia, että antavat koneen automatiikan suorittaa apteerauksen. ”#
Mitähän varten se automatiikka on olemassa , jos sitä ei käytetä .
Sahat eivät saisi ikinä haluamiaan dimensioita , jos jokainen kuljettaja katkoisi puut oman mielensä mukaan . Automaattinen katkontaohjelma varmistaa sen , että sitä valmistetaan , mitä asiakas on tilannut .
Luonnollisesti selvät viat huomioidaan ja rungot katkotaan manuaalisesti määrämittoihin poikkeavissa tilanteissa .
Tarkennan vielä sitä , että sahalla mitataan vain vajaalaatuiset pöllit . Niiden osuus vähennetään koko tukkisumasta . Ei siis ole kyse mistään rosvoamisesta tai viunkipelistä . Jos kuormassa on suurempi määrä vajaalaatua , mitä yrittäjän ja metsäyhtiön välisessä sopimuksessa sallitaan , asiasta reklamoidaan välittömästi . Toistuva liian huono laatu johtaa hakkuutaksan alentamiseen .
Jos kyseessä on ns välityspuu , vastaanottaja maksaa vain mitta-ja laatukriteerit täyttävästä tavarasta . Tämän takia raakeille muodostuu eri hinta (alempi) . Ne aiheuttavat lisäkustannuksia ajauduttuaan väärälle tuotantolaitokselle . Raakki on raakki riippumatta siitä , kuka sen valmistaa tai miten se joutuu väärään kohteeseen . Sillä ei pitäisi olla mitään väliä , huomaako vajaalaadun motokuski , ajomies vai sahan laatua tarkkaileva työntekijä . Pääasia , että jokaiselle pölkylle muodostuu lopulta mittaustodistukseen laatuun nähden oikea hinta .
Suorittava se osaa tuon homman. Kaikki on metsänomistajan maksettava kiltisti.
Kyllähän se niin on että jos joku mittaustapa todetaan kauppakirjassa luovutusmitaksi, niin se on siten se eikä mikään muu.
Esimerkki puutavaran mittauksesta sellutehtaalla. Metsä-botnialla mitattiin aikanaan kuormat keppimitalla. Mittauksen oikeellisuutta tarkkailtiin arpomalla kuormia otantamittaukseen. Arvonta tehtiin sen jälkeen kun mittamies oli tulostanut vastaanottotodistuksen.
Otannan tuloksia käytettiin vain mittamiehen taitojen ylläpitoon. Kuorman puumäärä oli lopullisesti se mikä oli vastaanottotodistukseen kirjoitettu.
Mulle ei muuten viimeksi maksettu hankintaraakista mitään, motivoi tekemään hyvää laatua. Jos siitä maksetaan edes kuidun hinta niin se motivoi tekemään huonolaatuista tukkia ja katsomaan miten käy.
Ymmärsinkö nyt oikein. Metsänomistajalle pitää maksaa tukin hinta myös sellaisesta puusta joka ei täytä tukin laatuvaatimuksia jos motokuski on sen epähuomiossa ajanut tukiksi ? Onko siis vika motokuskissa vai tehtaan vastaaotossa niin kuin tunnutaan taas väittävän ? Vika ei olekaan metsässä vaan jossain muualla.
Jos näin on niin tarviiko metsänomistajan maksaa sellaisesta oman autonkorjauksesta täyden hinnan joka ei ole tullut kuntoon ? Ilmeisesti tarvii.
Jätkälle voi sanoa ettei se metsurin tekemä puu tee siitä yhtään suorempaa pölliä kun motonkaan tekemänä. Nykyään (en tiedä miten silloin kun jätkä oli opettajana) myös metsuria sitoo ihan samat katkontapituudet kuin motokuskiakin. Ei se metsuri voi niitä puita silpoa ihan oman pään mukaan.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.