Keskustelut Puukauppa Raaka-aineista huutava pula

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 19)
  • Raaka-aineista huutava pula

    Yle esitteli 8.1. tutkimustuloksia raaka-aineiden hintakehityksestä 2000-luvulla.
    Tarkistin vielä teknologiateollisuuden metallien reaalihintatutkimuksesta, että esitetty hintaindeksi kuvaa raaka-aineiden reaalista hintakehitystä. Nimellishintojen nousu on ollut ihan toista.
    Raaka-aineiden reaalihinnat ovat nousseet n kymmenessä vuodessa 150% eli noin 2,5 kertaistuneet. Nousu on ollut esimerkiksi merkittävästi kovempaa kuin molempien öljykriisien aikana yhteensä.

  • Metsäkupsa

    Maailman väestön kasvu sitä luokkaa,että kyllä jostain niukkuuta muustakin kuin ravinnosta tulee jossain vaiheessa.Saati kun elintaso ja kulutus kehittyvissä maissa nousee,silloin luonnonvarat hupenevat.

    Meillä uusiutuvaa raaka-ainetta puuta,jolle vastaisuudessakin kysyntää on,kunhan ei itse pilata mahdollisuuksia kilpailukyvyn menetyksellä.Vettä,kalaa ja perunaakin omatarvis,jottei heti hätää kärsimässä.

    Korpituvan Taneli

    En väitä etteikö tulevaisuudessa olisi tulossa raaka-aineisiin hinnan nousujakin. Jokainen ennustakoon mistä sammakon mahannahasta vain, mutta tilastot eivät kyllä tosiaankaan tuota ennustetta tue.

    Talvivaara menee konkurssiin kun nikkelistä ei saa mitään.
    Puunhinta hoippuu missä sattuu
    Viljelijä saa tilahintana kaurasta ja ohrasta suurinpiirtein sen mitä siitä sai 60-luvun alussa.

    Mistä tulee tuo 150%, onko joku taas tehnyt tieteellsiä tutkimuksia (lue oletuksia) asiasta.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    TTL

    Indeksissä pääpainot ovat ilmeisesti metalleissa ja energiassa, mutta käsittääkseni myös ruuan ”raaka-aineilla” ja esim. puulla on omat painonsa.
    Minun johtoajatukseni lukiessani juttua oli jotakuinkin tällainen: Kun rakennusmateriaaleista esim teräs ja energiasta esim öljy ovat nousseet todella paljon kymmenen vuoden aikana, niin eiköhän nyt ole puun vuoro. Jossain vaiheessa puu vaan tulee edullisemmaksi kuin kilpailevat materiaalit ja markkinat hoitavat tasapainotuksen.

    Merkittävätkään hinnannousut eivät ole mahdottomia. Esimerkiksi 1970-luvun puolivälissä, vanhoja tilastoja selatessani, pisti silmään tukkipuun 100%:n ja kuitupuun lähes 200%:n hinnannousu vuodessa.
    Joku asioita jo silloin omakohtaisesti seurannut voisi kertoa syitä ja selityksiä tälle.

    Korpituvan Taneli

    Puun hinnassa on yksittäisiä piikkejä näkynyt aina silloin tällöin. Tarunhohtoinen korean konjuktuuri korkeimpana piikkinä.
    En seurannut 70-luvulla hintatilannetta, se oli metsäasioissa minulla sellainen välivuosikymmen. Piikiksi on ilmeisesti sekin nousu jäänyt.
    Yleisestihän puun reaalihinta on ollut himpun verran laskeva, vuosikymmenten kuluessa.

    Minä ainakin ymmärsin että tässä olisi ollut vähän pysyvämmästä ilmiöstä kyse. Meidän ei kannata rakentaa tulevaisuuden kuvaamme yksittäisten piikkien varaan.
    Sinänsä TTL:n ajatus siitä että energian hinnan nousu jossain vaiheessa pukkaisi puunkin nousu-uralle on sinänsä ihan kiehtova, eikä sen toteutuminenkaan ole mahdotonta. Tilastoissa vain ei vielä kyllä näy sellaisia merkkejä.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Korpituvan Taneli

    Harrastelija:
    ”Muistaakseni ns. lonkalta, niin 1970-luvulla Koreann sota aiheutti kovan puun nousubuumin.”

    Korean sodan aiheuttama suhdanne oli 50-luvun alkupuolella. Silloin lyötiin sellaiset markkamääräiset hinnat pöytään, että niitä ei edes kaikilta osin ole koskaan ylitetty. Veratailua vaikeuttaa puutavaralajien suuret muutokset. Esim Puhtaaksi (priimaksi)kuorittua metristä kuusipaperipuuta ei ole ollut vuosikymmeniin enää ostolistoilla.

    Tuo Harrastelijan mainitsema tapaus voi toki olla silti 70-luvulta juuri noilta ajoilta, joista TTL oli tilastoja katsonut.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    A.Jalkanen

    Puun hinnan nousun tueksi on itse asiassa havaittavissa jo kaksi trendiä: energian tuotannossa siirrytään kohti uusiutuvia lähteitä ja puupohjaisilla tuotteilla korvataan öjlypohjaisia tuotteita kuten tekokuituja.

    Peltoalaa tarvitaan sekä energian että ruuan tuotantoon. Kaikki hedelmällinen maa-ala tulee täyskäyttöön, on itse asiassa jo lähellä sitä muualla paitsi täällä pohjoisessa.

    Timppa

    Se Korean kriisi oli, kuten Taneli totesi, 1951. Vuonna 1973 oli öljykriisi, joka nosti öljyn ja raaka-aineiden hinnat pilviin ja nopeasti. Rakennusalalla sen hyvin tiesi. Kiinteähintaisen urakan kanssa oli tosi vaikeaa. Vedin silloin suurta hanketta. Parinkin viikon viive olisi nostanut materiaalikustannukset kestämättömän korkeiksi. Sitten tuli taas laskukausi ja hinnat tippuivat.

    Eipä varmuudella kukaan voi ennustaa. Esimerkiksi USA:n liuskekaasun hyödyntäminen on sekoittanut energiamarkkinat. Outokummullakin menee tosi huonosti vaikka yhtiöllä on maailmanluokan kromivarannot. Kaivosteknologikin voi kehittyä, jolloin huonompia malmeja pystytään hyödyntämään.

    Puun osalla voinee kyllä odottaa hyvää tulevaisuutta.

    jees h-valta

    Puuhan elää aivan hyvää aikaa nytkin. Kauppansa tekee ja markkinat toimii tasaisesti ilman piikkejä tai kuoppia. Ja pakkanen tasoittaa taas uhat.

    Korpituvan Taneli

    A.Jalkanen:
    ”Peltoalaa tarvitaan sekä energian että ruuan tuotantoon. Kaikki hedelmällinen maa-ala tulee täyskäyttöön, on itse asiassa jo lähellä sitä muualla paitsi täällä pohjoisessa.”

    Minusta täällä pohjoisessakin maa on aika hyvin hyödynnetty puun ja ruuan tuotantoon. Peltopuolella vain aivan mitättömät hinnat hiukan tekevät tyhjäkäyntiä.

    Suurin tyhjäkäynti tässä mielessä Suomessa löytyy soiden hyödyntämisessä. Kaiken lisäksi vihreät vielä ovat ajamassa alas koko turvetuotantoa.
    Soissa meillä olisi potentiaalia turpeen, puun ja ruuankin tuotantoon vielä.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Aimo Jortikka

    Puu nyt on reaalisesti jokseenkin samanhintaista kuin lähes 20 vuotta sitten (1995) Valitettavasti tuo tilasto ei mene sen pidemmälle menneisyyteen.
    Ilmenee tuosta Metlan kantohintaindeksistä.

    http://www.metla.fi/metinfo/tilasto/puukauppa/puukauppa_khindeksit_t.html

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 19)