Keskustelut Metsänomistus Pystykaupan korruptio on kehittynyttä korruptiota

  • Tämä aihe sisältää 629 vastausta, 49 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 8 vuotta, sitten Mosku toimesta.
Esillä 10 vastausta, 81 - 90 (kaikkiaan 629)
  • Pystykaupan korruptio on kehittynyttä korruptiota

    Tuolla ”kaikki mulle” viestiketjussa on virinnyt keskustelua korruptiosta. Aihe on tärkeä ja korruptio metsäalalla niin laajalle levinnyttä, että siitä kannattaa avata oma viestiketju.

    Kehittyneissä maissa myös korruptio on kehittynyttä.”Kehittyneiden maiden korruptio on suunnitelmallista, yhteiskunnallisia valtainstituutioita hyödyntävää piilorikollisuutta. Korruptiosta tulee osa virallista totuutta”. Tämän määritelmän korruptiosta on esittänyt Tranparency Suomen puheenjohtaja.

    Puun pystykauppa on todettu täydelliseksi korruptiota aiheuttavaksi järjestelmäksi metsätalouden englanninkielisessä oppikirjassa, joka on metsänhoitajaopiskelijoiden kurssikirja Suomessakin.

    Pystykauppoja ei ole muissa Euroopan maissa. Puun korjaavat ja kuljettavat käyttöpaikoille yksityiset yrittäjät. Puunjalostusyhtiöillä ei ole omia puunhankinnan organisaatioita. Keski-Euroopassa kauhistellaan suomalaista puukauppaa ja puunkorjuuta.

    Pystykaupan korruption ydin on puunkorjuun kustannusten piilottaminen maksajalta. Sillä suojellaan hevoskaudelta periytyvää metsäyhtiön puunhankinnan organisaatiota ja sen käyttämiä massiivisia metsäkoneita.

    Kustannusten piilottamisesta on tullut virallinen totuus. Puunmyyjät eivät tiedä, että pystykaupassa he maksavat kaikki puunkorjuun kustannukset ja ja vielä naapurille tehdyn ilmaisen metsän viljelynkin kustannukset.

    Pystykauppa on korruptoinut myös kilpailu- ja kuluttajaviraston. Viraston mukaan metsänomistaja ei ole asianosainen puun pystykaupassa, sillä puunkorjuu on puunjalostusta.

    Lauri Vaara

  • Jovain

    Onhan tämä aika erikoista keskustelua. Meitä, jotka esitämme muutosta leimataan jämähtäneiksi, vanhan aikaisiksi, traktorikautisiksi ym. herjaa. Mutta ei huomata sitä, että arvostelijat itse ovat paikalleen jämähtäneitä. Puolustetaan jo vuosikymmenien ajan korruptoitunutta järjestelmää. Ei puhettakaan että metsänomistajat hyväksyttäisiin mukaan. Voi olla AY taustaa, ideologiasta ainakin ja saavutetuista etuuksista taistellaan.

    Visakallo

    Uudehko metsänomistaja on nimimerkkinsä mukaisesti sen verran uudehko alalla, ettei ymmärrettävästi tunne täysin suomalaista puunkorjuuta.
    Kyllä itsenäisiä puunhankintaa suorittavia yrityksiä on ollut niin kauan kuin minä muistan.
    Jovain on puolestaan aloittanut äkäilyn, kun paljon parempi olisi laittaa selkeitä argumenttejä pöytään.
    Kyllä aloittaja-Laurin ajatus on koko ajan kiteytynyt maataloustraktorilla suoritettavaan puunkorjuuseen.
    Nyt olisi Jovain syytä sanoutua selkeästi irti tästä Lauri Vaaran ajatuksesta, ja jatkaa keskustelua vain omissa nimissään.
    Minä takaan, etten ole herjannut ketään, vaan yrittänyt vain tuoda asiaperusteisiä näkemyksiäni esille.

    Timppa

    Itsenäistä puunhankintaa harjoittavia yrityksiä on kyllä ollut kyllä varsin runsaasti jo ennen toista maailmansotaa. Oli myös jobbareita, jotka ostivat hakkuuoikeuksia, joita sitten möivät eteenpäin. Siis ei mitään uutta, kuten Jovain väittää.

    Näistä firmoista esimerkkinä sotien jälkeen operoinut Pohjois-Päijänteen Puutavara, jossa merkittävä omistajana oli naapurissamme sijainneen tosi suuren metsätilan omistanut lääkäri. Firma meni sitten kaiketi Korean sodan aiheuttamissa suhdannevaihteluissa konkurssiin. Tällä lääkärillä oli ilmeisesti vastuulla joitakin firman puolesta annettuja takauksia, jotka lankesivat makuun. Metsätilan omistaja rahoitti ne luonnollisestikin puuta myymällä. Silloin kalastettiin talvella Päijänteellä ja katseltiin, kun hevosjonot rahtasivat puuta omistajan velkojen maksuun. Tällaiset esimerkit antavat aihetta suhtautua vakavasti tahoihin, joille puuta myy.

    Jätkä

    Uudehko:
    ”Olen sitä mieltä, että asialle erikoistunut yritys pääsee yleensä kaikessa parempaan tulokseen kuin ison yrityksen sivuosasto. Toiseksi uskon oman voiton pyynnin olevan paras kehitystekijä kaikilla aloilla. Näihin perustuu uskoni puun korjuuseen ja/tai kuljetukseen erikoistuneen yrityksen menestymismahdollisuuksista.”

    Kuvitteletko todellakin, että nykyisin metsäkoneurakointia harjoittavat yrittäjä, joilla on alalta vuosikymmenten kokemus, eivät osaisi tehdä kustannustehokkaasti työtänsä?
    Kuvitteletko, että heidän yrityksensä ovat metsäyhtiön omistuksessa?

    Ei, noin se ei toellakaan ole, vaan jokainen yrittäjä joutuu määräajoin tekemään uudet sopimukset tarjouskilpailun perusteella, jossa kisassa edes ”Hyväveli” – kerho ei auta pätkääkään.

    Meilläkin kaksi vakiintunutta urakoitsijaa joutui äskettäin vaihtamaan sopimuskumppaniaan, kun tuli toinen, joka pisti paremman tarjouksen sisään.

    Timppa

    Juuri noin kuten Jätkä kirjoitti. Meillä vuosikaudet erään ison puunostajan sopimusurakoitsija hävisi pari vuotta sitten kisan. Hänen kanssaan yhteistyötä tehneet ostajat olivat huolissaan, että mitenkähän Heikin nyt käy. Siitäkin olivat huolissaan, että mitä uusi tekijä osaa. Uuden tekijän harvennuskohteista olen lähetellyt kuvia Lukijan kuviin. Näkee, ettei halvempi hinta ole vaikuttanut työn laatuun, kuten tietysti aina epäilen.

    Motoyrittäjäthän tekevät pitempää päivää ja yleensä huoltavat koneensa omalla ajallaan. Monesti olen nähnyt, että omistaja itse hakkaa viikonloppuna, jolloin ei tarvitse maksaa ylityökorvauksia kenellekään.

    Koko toiminnan tehokkuutta ei luonnollisestikaan voi ymmärtää jostain kirjoituspöytien äärestä vaan työmailla hakkuuta seuraten. Nykyjärjestelmässä on merkittävää myös alhaiset kilpailutuskustannukset. Sopimukset ovat pitkäaikaisia, jolloin sekä tilaajan että urakoitsijan aika säästyy tuottaviin töihin. Mitä enemmän urakoitsija joutuisi käyttämään aikaansa töiden hankkimiseen, sitä vähemmän aikaa hänellä olisi tuottavaan työhön, jolloin kustannustaso vääjäämättä nousisi.

    suorittava porras

    Pahasti on avaaja jäänyt jumiin tilanteeseen , joka vallitsi 30 vuotta sitten . Tuolloin ei tosin puhuttu isoon ääneen korruptiosta . Traktorin uudesta tulemisesta metsätöihin puhuttiin siitäkin edestä .
    Muistan , kun LV ja E Lähde kävivät tuolloin ihmettelemässä innoissaan työmaata , jossa allekirjoittanut kaatoi puut traktoriprosessorille ja katkotut pölkyt kelkottiin ”maatiaisella ” tien varteen . Tavaralajeja oli kaksi , tukki ja kuitu – nekin usein samaan kasaan valmistettuna . Siihen aikaan pääsin seuraamaan hetken ”maataloustarktori metsään ”-projektia .

    Ei lähtenyt liitoon sekään hanke . Jo 80- luvun lopussa hommat hoidettiin oikealla motolla ja ajokoneella . Kolme vuotta kestänyt maataloustraktorikikkailu sai riittää . Sen jälkeen on kuljettu puunkorjuun osalta kehityksen kärkijoukoissa . Kehityspolku on sisältänyt hyviä ja vähemmän hyviä kokeiluja . Suunta on ollut kuitenkin selkeästi eteenpäin . Maataloustraktorikin on tätänykyä useinmiten siellä , minne se on suunniteltu eli pellolla ja kovalla
    tiellä .

    Lähteen Erkki on seurannut paremmin aikaansa . Hän on joutunut tunnustamaan (tälläkin palstalla) , että järeä moto on oikea väline jatkuvan kasvatuksen kohteiden puunkorjuuseen . Avaaja unelmoi edelleen , että naapurin mies , joka ei lasiin sylkäise , hoitaa
    puunkorjuun vaivattomasti ja halvalla . Korruptiokossupullon voimalla on kerrottu liikkuvan suuriakin puumääriä . Onnistuuko tämä isommassa mittakaavassa ja kestävästi , onkin eri juttu .
    Jos toiminnan taloudellisuus LV:n tapauksessa perustuu edellä kertomaani esimerkkiin , esiintyy korruptiota ihan jossakin muualla , kun isompien toimijoiden metsäbisneksissä .

    Visakallo

    Meistä varmaan lähes jokainen on jossain vaiheessa elämäänsä auttanut naapuriaan tai muuta tuttuaan vaikkapa rakennushommassa.
    On melko selvää, ettei siinä pyydetä sellaista hintaa, jolla eläisi vain sitä samaa hommaa tekemällä ja maksamalla kaikki yhteiskunnan velvoitteet ja lisäämällä työn hinnan päälle riittävän katteen, että firma yleensä pysyy pystyssä.

    Jovain

    Se ei ole yllätys, että korruptoituneen pystykaupan ongelmat sivuutetaan. Huolestuttavaa on, että Mhy:ten osuudeksi puuhuollon järjestämisessä uskotaan vain tuottamattomat työt. Näinköhän tuulenkaadot, ensiharvennukset, energiapuut jne, jotka nykyisessä pystykaupan logistiikassa tuotetaan nollakatteella, kompensoidaan kemeralla ja kauppatapojen välisillä tulonsiirroilla, jalostuisivat jollain tavalla uuteen arvoonsa Mhy:ten tuottamina.
    Eivät jalostu, eivätkä tuota. Metsänomistajat tekevät niitä hankinnalla, tekevät myös muita hankintoja ja saavat työstä korvaukseksi jotakin, joka ei kata korjuun kustannuksia, mutta hyödyttävät metsäyhtiöitä huomattavilla tulonsiirroilla. Se siitä korruptiosta.
    Kannattamaton työ ohjaa metsänomistajia tekemään pystykauppoja, valitsemaan vaihtoehdoista sen ”paremman”, joka käytännössä kuitenkin sulkee metsänomistajat puuhuollon ulkopuolelle. Metsänomistajilla ei ole mitään asiaa kilpailemaan ja toimittamaan puuta samoilla pystykaupan ehdoilla. Eikä se ole mahdollistakaan, ennen kuin kilpailu puuta toimittavien tahojen välillä on avattu. Se edellyttää pystykaupan purkamista ja siirtymistä toimituskauppaan.

    harrastelija

    Kilpailu on kovaa. Koneyrittäjän tilanne ei varmaankaan ole ruusuilla tanssimista. On aivan varmaa, että metsäteollisuus puristaa kaikkia kustannuksia saadakseen mahdollisimman hyvän tuloksen.

    Kuka on ollut pienyrittäjänä tai seurannut läheltä oikeasti yrittäjän ajan käyttöä, tietää ettei yrittäminen lyö leiville ilman omaa panosta ajasta riippumatta.

    Suomessa työn hinta on noussut lisineen niin korkealle, ettei pienyrityksellä ole varaa palkata työntekijää aivan helposti.
    Sen vuoksi pienyrittäjällä ei ole vapaa-aikaa eikä vapaita viikonloppuja.

    Yhteiskunnan takia metsäteollisuuskin toivon mukaan maksaa suurista voitoistaan veroa tai käyttää voittojaan investointeihin joka lisää/ säilyttää työpaikkoja.

    Suurten osinkojen jakaminen ympäri maailmaa ei juurikaan nosta Suomen työllisyyttä.

    Timppa

    Tämä on tietysti samaa jauhamista. Ollaan sen verran suuri puuntuottaja, että meillä olisi mahdollisuudet aika isoihinkin tehdastoimituksiin. Mitä siitä seuraisi? Siitä olen varma, etten saisi korjuu- ja kuljetuskustannuksia hankittua niin halvalla kuin metsäyhtiöt. Sitten joko minä tai joku muu joutuisi käyttämään paljon aikaansa puuhan organisointiin. Lisäkustannus sekin. Hakkuutyömailta lähtee pääpuulajin lisäksi aina pieniä eriä muitakin puulaatuja. Ei taitaisi kukaan tulla keräämään. Siis ne kaikki energiapuuksi. Tulot vähenisivät tältä osin. Voisin ehkä saadakin jostain tavaroista tarkasti lajittelemalla parempia hintoja. Parhaassa tapauksessa saattaisin ehkä päästä samaan lopputulokseen kuin pystykaupassa, mutta erittäin suurilla riskeillä. Vain täysin asiaan perehtymätön lähtisi moiseen uhkapeliin.

    Lauri Vaaralle ja Jovainille tiedoksi, että Suomessa on voimassa sopimusvapaus. Siis pystykauppaa ei voi kieltää. Sama sopimusvapaus antaa mahdollisuuden toimia toisinkin, jos on halukkaita myyjiä ja ostajia. Siis siitä vaan puuhaan. Onhan niitä valmiita yhtiöitäkin kuten Innofor.

Esillä 10 vastausta, 81 - 90 (kaikkiaan 629)