Keskustelut Metsänomistus Pystykaupan korruptio on kehittynyttä korruptiota

  • Tämä aihe sisältää 629 vastausta, 49 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 8 vuotta, sitten Mosku toimesta.
Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 629)
  • Pystykaupan korruptio on kehittynyttä korruptiota

    Tuolla ”kaikki mulle” viestiketjussa on virinnyt keskustelua korruptiosta. Aihe on tärkeä ja korruptio metsäalalla niin laajalle levinnyttä, että siitä kannattaa avata oma viestiketju.

    Kehittyneissä maissa myös korruptio on kehittynyttä.”Kehittyneiden maiden korruptio on suunnitelmallista, yhteiskunnallisia valtainstituutioita hyödyntävää piilorikollisuutta. Korruptiosta tulee osa virallista totuutta”. Tämän määritelmän korruptiosta on esittänyt Tranparency Suomen puheenjohtaja.

    Puun pystykauppa on todettu täydelliseksi korruptiota aiheuttavaksi järjestelmäksi metsätalouden englanninkielisessä oppikirjassa, joka on metsänhoitajaopiskelijoiden kurssikirja Suomessakin.

    Pystykauppoja ei ole muissa Euroopan maissa. Puun korjaavat ja kuljettavat käyttöpaikoille yksityiset yrittäjät. Puunjalostusyhtiöillä ei ole omia puunhankinnan organisaatioita. Keski-Euroopassa kauhistellaan suomalaista puukauppaa ja puunkorjuuta.

    Pystykaupan korruption ydin on puunkorjuun kustannusten piilottaminen maksajalta. Sillä suojellaan hevoskaudelta periytyvää metsäyhtiön puunhankinnan organisaatiota ja sen käyttämiä massiivisia metsäkoneita.

    Kustannusten piilottamisesta on tullut virallinen totuus. Puunmyyjät eivät tiedä, että pystykaupassa he maksavat kaikki puunkorjuun kustannukset ja ja vielä naapurille tehdyn ilmaisen metsän viljelynkin kustannukset.

    Pystykauppa on korruptoinut myös kilpailu- ja kuluttajaviraston. Viraston mukaan metsänomistaja ei ole asianosainen puun pystykaupassa, sillä puunkorjuu on puunjalostusta.

    Lauri Vaara

  • uudehko metsänomistaja

    Timppa kirjoitti mm: ”Jovainin tarkoittama välityskauppahan tarkoittanee sitä, että se välikäsi sitoutuu maksamaan puun myyjälle etukäteen sovitun tehdashinnan ja kulujen välisen erotuksen. Mitä lisäarvoa tästä tulisi? En ymmärrä. Vain sotkua, väliportaan lisäkustannuksia ja puun myyjälle luottotappioriskejä. Eivät ainakaan metsänomistajat hyötyisi.”

    Timpan esitys kertoo sen, ettei Timppa todellakaan ole sisäistänyt itse ONGELMAA. Hän lähtee siitä, että kuljetyuksen ja korjuun kustannukset ovat jop nyt samat ja mahdollisimman matalat. Jos näin olisi, Timppa on oikeassa.

    Markkinataloudessa kuitenkin vain kilpailutus kertoo edullisimman toiminnan. Ja vika on juuri siinä, ettei nykyinen pystykauppatapa mahdollista rehellistä kilpailutusta. Kilpailutus tapahtuu nykyisin osto-organisation toimistossa kirjoituspöydän ääressä ja ”kilpailuttamisen” mahdollistamat voitot kuuluvat puun ostajalle.

    Vain irroittamalla puuaineen hinta korjuu- ja kuljetuskustannuksista saamme tiedon nykyisen kauppatavan edullisuudesta puun myyjälle. Ja juuri tämän tiedon salaaminen on mielestäni pystykaupan korruptiota.

    Saattaahan olla, ettei näitä kustannuksia saada alenemaan nykyisistä. Saattaa myös olla, että juuri tälläisiin toimiin ja niiden taloudellisuuteen erikoistunut yhtiö kykenisi laskemaan kustannuksia jopa oleellisesti. Tietysti yhtiö ottaisi välistä yrittäjävoiton, mutta siltikin saattaisi puun myyjälle jäädä nykyistä enemmän. Mikäli kustannuksia ei kyettäisi madaltamaan nykyisista, loppuisi hankintayhtiön taru lyhyeen.

    Sallimalla tälläisen avoimen kauppatavan saattaisiin myös jatkuvat puheet pystykaupan korruptiosta loppumaan.

    uudehko metsänomistaja

    Olen Timpan kanssa samaa mieltä siitä, ettei MHY ole oikea toimija riskipitoisessa puun hankintakaupassa. Mhy.n tulee kaikissa toimissaan ja aina huomioida oma puolueettoman asiantuntijan maineensa.

    Sen sijaa kannatan lämpimästi MHY:n toimintaa esimerkiksi tuulenkaatojen tai muiden pienerien korjuussa. Metsän omistuksen pirstaloituessa ja yhä useamman metsänomistajan asuessa kaupungissa, toiminta, jossa mhy auttaa omistajaa myymään ja korjaamaan tuulenkaadot tai muut pienerät on erittäin suositeltavaa. Esimerkiksi kylän kaikkien metsien tuulenkaatojen korjuu saattaa olla merkittävästi edullisempaa kuin useiden yksittäisten metsäläöiden korjuu. Totto kait mhy ottaa tälläisista töistä soveliaan voitollisen korvauksen.

    kuusessa ollaan

    Kaikesta huolimatta on muistettava, että meidän metsänomistajien puu on raaka-aine, kuten murskattavaksi myyty kalliokin tai soraesiintymä.Jos myyt kalliota murskattavaksi, sen oikeuden ostanut saa päättää millä kustannusrakenteella tai kalustolla homman hoitaa.

    Eikä kenenkään ei ole pakko ostaa meidän puitamme, välillä tuntuu että sellainen vaatimus olisi metsäyhtiöiden kontolla isänmaallisuuden nimissä. Olisi todella mielenkiintoista kuulla Ruotsin toiminnasta, tuttaviltani kuuleman mukaan siellä ensiharvennusten kantoraha on aivan eri luokkaa kuin meillä, eikä hinta ole parempi. Ensiharvennukset voivat olla jopa nollatuottoisia, vaikka olisivat hoidettuja. Siksi metsänomistajien oma korjuu on kannattavampaa ja pienillä koneillakin yritetään saada korjuuta suoritettua.

    Timppa

    En ole todellakaan sisäistänyt, että nykyisessä puukaupassa olisi joku rakenteellinen ongelma. Eikä minua kiinnosta lainkaan se, mitä joku metsäyhtiö maksaa jollekin motoyrittäjälle tai autokuskille, koska omakohtaisesti näen, että he tekevät kyllä tosi ahkerasti työtä. Ei näissä puuhissa laiskottelijoille ole sijaa. Itse uskon, että nykysysteemillä, saadaan puu ylivoimaisesti halvimmalla metsästä.

    Uudehko metsänomistaja, Lauri Vaara ja kumppanit eivät todellakaan ymmärrä vähääkään markkinataloudesta. Aikanaan olin rakennusliikkeen palveluksessa. Jos esimerkiksi kehitimme tehokkaan tavan säästää puutavaraa, niin emme todellakaan maksaneet siitä yhtään enempää kuin pakko vaikka olisi ollut varaakin Ei kyllä tullut mieleenkään. Ja jos olisi tullut, niin enpä olisi kauan ollut sen firman töissä. Sama se on metsäteollisuudessa. Jos siis firma saa halvalla korjuun, niin sillä on enemmän vaihtoehtoja puukaupassa. Voi Voittovaroilla voi sitten laajentaa toimintaansa tai tietysti jakaa osakkaille. Tehokas firma voi valita leimikot ja maksaa niistä kunnolla. Tehoton vuorostaan ajautuu tappiokierteeseen, josta pääseminen on joskus mahdotonta, kuten aina joskus olemme saaneet nähdä.

    jees h-valta

    Uudehkon metsäomistajan mainitsemat tuulenkaadot vaikka niitä alettaisiin kerätä useammankin kylän aloilta ei todella nykykalustoilla kannata kenellekkään. Siitä ei yksinkertaisesti voi jäädä kulujen jälkeen kantorahatuloja. Joten olen sitä mieltä että jätetään nämä saivartelut ja pipertäjät pitäköön lahoreservaattinsa niin luonnossa kuin päässäänkin. Kaikille tämän palstan ”uudistusmielisille” traktoroitsijoille toivotan matkaa tutustumaan muutamaan sellukombinaattiin tahi isompaan vientisahaan. Jos suhteellisuudentaju alkaisi hiukan tulostamaan yhtenäisempää dataa ulospäin.

    Jätkä

    Nuo edellämainitut tyypit – ylipappinaan Lauri-vaari, eivät tajua lainkaan, mitä on korruptio.

    Pystykauppa on melko tarkkaan laskettu juttu kustannuksiltaan, vaikka olenkin sitä mieltä, että suomessa olisi varaa maksaa suomalaisesta kuitupuusta tuntuvasti enemmän kuin mitä siitä tällä hetkellä maksetaan.
    Se, että esim UPM repii Miljardivoittoja puunjalostamisellaan, osoittaa, että varaa hintojen korottamiselle kyllä on.
    Metsä group vielä isompana konsernina pystyy repimään vielä enemmän voittoa, vaikka onkin periaatteessa metsäomistajien ”oma” yritys.

    Tuon Lauri-vaarin esitykset tuovat mieleeni erään ”keksijäpellenä” itseään pitävän ukkelin, joka tuli työpaikallemme esittämään maataloustraktorilla suoritettavaa todella edullista puutavaran lähikuljetusta.
    Hän oli jämähtänyt 50 – 60 hevosvoimaisiin maataloustraktoreihin, joilla hänen nerokkaan keksintönsä avulla voitiin helposti kuskata kannolta jopa tehtaalle asti valtavia – jopa 50 kiinnon kuormia.

    Myös tiukkoihin paikkoihin kehitetyt lisävarusteet nostattivat hymyn huulillemme.
    Oli hieman vaikeaa pitää pokka ja torjua nuo tarjoukset niin, ettei ukko pahastunut.

    Visakallo

    Yhtä asiaa en ymmärrä. Väitetään että nimenomaan Suomen pystykauppajärjestelmä on korruptoitunut, ja sen takia puuta korjataan meillä suurilla ja kalliilla koneilla.
    Jostain kumman syystä Suomessa valmistetuista ”suurista ja kallista” metsäkoneista ylivoimaisesti suurin osa viedään muihin maihin ja mantereille, jossa korruptiota ei pitäisi olla.

    uudehko metsänomistaja

    Ihmetteln sitä lujuutta, jolla kaikenlainen pystykauppatapaa kohtaan esitetty arvostelu torjutaan. Kerrotaan omista uskomuksista tai kokemuksista. Otetaan esiin yksittäistapauksia, joissa muutos ei ole johtanut hyvään tulokseen ja niin edespäin.

    Olen sitä mieltä, että asialle erikoistunut yritys pääsee yleensä kaikessa parempaan tulokseen kuin ison yrityksen sivuosasto. Toiseksi uskon oman voiton pyynnin olevan paras kehitystekijä kaikilla aloilla. Näihin perustuu uskoni puun korjuuseen ja/tai kuljetukseen erikoistuneen yrityksen menestymismahdollisuuksista.

    Toisaalta olen huomannut monessa vakiintuneessa toiminnassa paikalleen juuttumisen vikaa. Asioita on vuosia tehty jollakin tavoin, siksi niitä ei edes vakavasti harkita parannettavan. Johtajalle on helpompaa antaa tapojen olla ennallaan. Olemme huomanneet esimerkiksi bussimatkojen hinnoissa, miten iänkaikkinen tapa on pitänyt kuljetushinnat korkeina, kun taas nykyiset bussitaksat ajavat jopa rautatiet ongelmiin.

    En tavoittele pystykaupan kieltämistä. Haluaisin nykyiselle hakkuutavalle kilpailevaa menetelmää, jossa erillisille yrityksille myös käytännössa annettaisiin mahdollisuus osoittaa mahdolliset etunsa ja kilpailla avoimesti markkinoilla. Haluaisin, että kokonaistaloudeltaan edullisin tapa tulee selkeästi esiin. Todennäköisesti joissakin tapauksissa se olisi pystykauppa, joissakin hakkuun ja kuljetuksen erottaminen puun hinnasta.

    Toivoisin rehellistä kokeilua kohtuullisen laajassa mitassa. Jos pystykauppatapa osoittautuu parhaaksi, uudet menetelmät häviävät itsestään. Päivastaisessa tapauksessa ostajien organisaatioiden on, pysyäkseen hengissä, pakko parantaa toimintojaan. Kummassakin tapauksessa ainakin Suomen kokonaistaloudellisuus paranee ja suomalaisen puutavaran kilpailukyky maailman markkinoilkla nousee.

    Ihmetteln vielä kerran, miksi tälläistä kokeilua vastustetaan teennäisillä verukkeilla.

    uudehko metsänomistaja

    Jees h-valta kirjoitti:”Uudehkon metsäomistajan mainitsemat tuulenkaadot vaikka niitä alettaisiin kerätä useammankin kylän aloilta ei todella nykykalustoilla kannata kenellekkään. Siitä ei yksinkertaisesti voi jäädä kulujen jälkeen kantorahatuloja. Joten olen sitä mieltä että jätetään nämä saivartelut ja pipertäjät pitäköön lahoreservaattinsa niin luonnossa kuin päässäänkin.”

    Todennäköisesti tuulenkaadion arvo on usein kerrotunlainen. Metsälaki vaatii kuitenkin omistajan korjaamaan kuorimattoman puutavaran metsistään määräaikaan mennessä. Tämän lakipykälän noudattaminen saattaa vaatia tuulenkaatojen poistoa. Sopivin kalöuisto opn tietysti järjestäjän määrätrtävissä.

    Lienee selkeää, että mhy:n jäsenelle ja myös alueen koko taloudelle useimmiten on taloudellisinta järjestää alueen yhteinen tuulenkaatojen poisto. Varsinkin etäällä asuvalle kaupunkilaiselle metsänomistajalle ja mhy:n jäsenelle kyseinen toiminta olisi tosi tarpeellinen. Tälläiseen toimintaan mhy on mitä sopivin toimija.

    Timppa

    Uudehkolle.
    En ole huomannut, että kuvailemaasi kauppatapaa olisi vastustettu. Päin vastoin. Monikin on kirjoittanut, että saahan sitä yrittää. Siis ei muuta kuin organisaatio pystyyn ja kauppaa tekemään. Nythän on monenlaisia rahoitusmallejakin. Ei muuta kuin joukkorahoitusta keräämään.

    Sen sijaan monikin on todennut, että nykyinen järjestelmä on tehokas, joten miksi sitä muuttamaan. Ei meidänkään puita oltaisi aivan helposti myymässä tuntemattoman organisaation kautta, jonka vakavaraisuuttakin saattaisi olla syytä epäillä. Luulisin, ettei vapaaehtoisia metsänmyyjiä kokeiluun taitaisi muualtakaan kovin helposti löytyä.

Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 629)