Keskustelut Metsänomistus Pystykaupan korruptio on kehittynyttä korruptiota

  • Tämä aihe sisältää 629 vastausta, 49 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 8 vuotta, sitten Mosku toimesta.
Esillä 10 vastausta, 571 - 580 (kaikkiaan 629)
  • Pystykaupan korruptio on kehittynyttä korruptiota

    Tuolla ”kaikki mulle” viestiketjussa on virinnyt keskustelua korruptiosta. Aihe on tärkeä ja korruptio metsäalalla niin laajalle levinnyttä, että siitä kannattaa avata oma viestiketju.

    Kehittyneissä maissa myös korruptio on kehittynyttä.”Kehittyneiden maiden korruptio on suunnitelmallista, yhteiskunnallisia valtainstituutioita hyödyntävää piilorikollisuutta. Korruptiosta tulee osa virallista totuutta”. Tämän määritelmän korruptiosta on esittänyt Tranparency Suomen puheenjohtaja.

    Puun pystykauppa on todettu täydelliseksi korruptiota aiheuttavaksi järjestelmäksi metsätalouden englanninkielisessä oppikirjassa, joka on metsänhoitajaopiskelijoiden kurssikirja Suomessakin.

    Pystykauppoja ei ole muissa Euroopan maissa. Puun korjaavat ja kuljettavat käyttöpaikoille yksityiset yrittäjät. Puunjalostusyhtiöillä ei ole omia puunhankinnan organisaatioita. Keski-Euroopassa kauhistellaan suomalaista puukauppaa ja puunkorjuuta.

    Pystykaupan korruption ydin on puunkorjuun kustannusten piilottaminen maksajalta. Sillä suojellaan hevoskaudelta periytyvää metsäyhtiön puunhankinnan organisaatiota ja sen käyttämiä massiivisia metsäkoneita.

    Kustannusten piilottamisesta on tullut virallinen totuus. Puunmyyjät eivät tiedä, että pystykaupassa he maksavat kaikki puunkorjuun kustannukset ja ja vielä naapurille tehdyn ilmaisen metsän viljelynkin kustannukset.

    Pystykauppa on korruptoinut myös kilpailu- ja kuluttajaviraston. Viraston mukaan metsänomistaja ei ole asianosainen puun pystykaupassa, sillä puunkorjuu on puunjalostusta.

    Lauri Vaara

  • Niko

    Anton Chirkuittinen avautuu tällä kertaa Jaakko Raperin nimimerkillä:

    On vain hyvä, että hankintalisä ohjataan pystykaupan päätehakkuille (tukille, sillähän se tili tehdään). Kuituharvennuksilta sitä maksetaan. Se on myös hyvä.
    Lähetetty: 9 h, 4 min sitten
    Lähettäjä: JacktheRibber

    Vaikuttaa siltä että Antonin kannattaisi selvittää itselleen aluksi perustermit: pystykauppa, hankintakauppa, tukki ja kuitu..

    Niin wannabe-puuntuotatjalle olisi helpompi seurata keskustelua. Sinänsä havainto että kuituharvennuksilta maksetaan hankintalisää, jos kysessä sattuu olemaan hankintakauppa, on oikeansuuntainen.

    #salaliitto
    #prosenttilasku
    #metsäkauppaan liittyvät termit

    A.Jalkanen

    ”Metsänomistajille riittäisi samat hankintalisät, joilla metsäosastot ja koneyrittäjät pyörittävät puuhuoltoa.”

    Varmaan kelpaisi, mutta kun metsänomistajan tekemänä operaatio ei suju logistisesti yhtä hyvin, niin hänelle ei voida maksaa niin paljon kuin ammattitaitoisille urakoitsijoille. Katkontakin karkaa ostajan näpeistä hankintakaupoissa.

    uudehko metsänomistaja

    Anneli perusteli hankintakaupoista tarjottua vaatimatonta, jopa negatiivista hintaa seuraavasti:” Varmaan kelpaisi, mutta kun metsänomistajan tekemänä operaatio ei suju logistisesti yhtä hyvin, niin hänelle ei voida maksaa niin paljon kuin ammattitaitoisille urakoitsijoille. Katkontakin karkaa ostajan näpeistä hankintakaupoissa.”

    Mitäpä jos puunmyyjä tarjoaisi puunsa hankintana tienvarteen tai tehtaalle siten, että työt teetetään ammattitaitoisella urakointiyhtiöllä? Käyttössä olisi tällöin sopiva koneisto ja muut edelletykset. Olisko tarjottu hinta vieläkin ja aina merkittävästi matalampi kuin pystykaupoissa?

    Jos ostajat rehellisesti hyväksyisivät menetelmän,voisivat myyjät kilpailuttaa urakoinnit ja todeta itse edullisimman kauppatavan. Jo täm avaisi tosiasioita puunostosta ja poistaisi puheita korruiptiosta.

    Aikaa myöten vapaista urakoitsijoista syntyisi ammattikunta, joka kilpailisi urakoinneista. Tämä puolestaan poistaisi urakkahinnoista turhan. Menelmän yleistyessä se poistaisn puun yhankinnan tarpeettomia kuluja ja siten ja auttaisi metsäyhtiötä näiden kilpailukykyongelmissa. Puun hinnan lasku saattaisi jossakin tapauksessa ollakin tarpeeton.

    Systeemin vakiintuessa ja laadunvalvonnan kehittyessä tälläisen menetelmän vaatimusten mukaiseksi voisivat puun myyjät pidättää itselleen joitakin hankintaa liittyviä työsuorituksia ja nostaa sitenkin myynnin taloudellisuutta.

    Metsuri motokuski

    Kertokaa ihmeessä mikä on koneyrittäjän hankintalisä ? Ei ole vastaan tullut.

    Jovain

    A. Jalkanen. Kannattaisi ennemmin pohtia sitä, mistä syystä metsänomistajien logistiikka ei suju yhtä hyvin kuin ammattilaisilla. Olisiko sillä metsänomistajien ulos sulkemisella vaikutusta sille, mitä maksetaan, mikä on metsänomistajien tulotaso, luotetaanko katkonnassa, mitassa jne.
    Eihän sitä teollisuuden logistiikkaan verrattavaa metsänomistajien ammattilaisuutta/ammattitaitoisuutta voi olla, sulkemalla metsänomistajat toiminnan ulkopuolelle. Nykyistä metsänomistajien osuutta (hankinta) voidaan pitää korkeintaan jonkin laisena saattohoitona, jonka jälkeen saavutettua etua, olkoon vaikka monopoli tai kartelli, voidaan pitää täydellisenä.

    Metsuri motokuski

    Olen jovain ihan varma että metsäomistajan logistiikkaan ei voi luottaa. Puuhuoltoa ei voi eikä saa luovuttaa metsänomistajan vastuulle. Sitä varten on ammatti-ihmiset niitä hoitamassa.

    Jovain

    Tämä on tätä. Metsuri motokuski. Eipä ole vastaan tullut sellainenkaan asia, että puuhuolto oltaisiin vaatimassa metsänomistajien vastuulle. Kerro ihmeessä mistä sellaisen tiedon olet saanut?
    Eiköhän esim. mittauslainsäädäntö sido molempia osapuolia ostajaa ja myyjää, samoin kuin urakoitsijaa. Olet kuitenkin sitä mieltä että ei sido. Sitoo vaan ostajaa ja urakoitsijaa.
    No, näinhän sitä on menty, ei sido puun myyjää, vaikka samanlaisen mittauksen valvonnan pitäisi sitoa molempia osapuolia.
    Kerro ihmeessä mistä tällainenkin epäluottamus metsänomistajia kohtaan johtuu?

    Rane

    Jovain taisi käsittää väärin.Jos metsänomistajat järjestäisivät hakkuunsa itse niin se vaatisi etukäteissuunnittelua mm.sopimista urakoitsijan kanssa jostain hakkuuajankohdasta ja puumäärästä.Kun tämä yhdistetään kilpailutukseen eri urakoitsijoiden kanssa joilla on erilaisia työtilanteita niin nykyaikaisen metsäteollisuuden tarve järjestellä hakkuita reaaliaikaisen puuntarpeen mukaan olisi jos nyt ei mahdotonta niin todella vaikeaa.
    Tämmöisessä systeemissä kuumat ketjut ja mahdolliset hakkuun keskeyttämiset vaatisivat loputonta säätämistä.

    Jovain

    Tämä on edelleen tätä. Katson kuitenkin tarpeelliseksi käydä tätä keskustekua.
    Rane. Hyvähän se on monopolin edustajien ilakoida ajatuksella, ”ymmärtää väärin”, säilyttää asemansa ja maksattaa palvelunsa metsänomistajilla. Tilannehan on sikäli hyvä, että metsänomistajat katsovat vielä siihen pystyvänsä ja maksavat palveluistaan mukisematta.
    Aikataulutuksen siirto metsäosastoilta urakoitsijoille heikentää kyllä metsänomistajien asemaa entisestään.
    Mitä se aikataulutus yleensä vaikuttaa logistiikan toimivuuteen, jos metsäosasto hakkuuttaa urakoitsijan sijaan tai ohessa metsänomistajalla. Samalla tavalla se aikataulutus on hoidettavissa metsänomistajan kautta tai keskitetysti metsänomistajien kautta hoidettaessa.
    Siitähän tässä ei ole kysymys ollenkaan, vaan kilpailijan torjumisesta. Metsäosastojen kytkökset ja konemiehet torjuvat kilpailun.
    Onhan tämä metsänomistajien kannalta aika erikoinen tilanne?

    Metsuri motokuski

    Tuo logistiikan kommenttini oli vain vastaus siihen mitä Annellille vastasit. Ymmärsin vastauksesta että olisit vaatimassa logistiikan siirtämistä metsänomistajille. Tuohon totesin ettei se käy eikä se onnistu peräkylän mummlta ja papalta junailemasta puitaan määräaikan tehtaalle.

    Ymmärrän toki että mittauslaki koskee kaikkia. Enkä mielestäni ole sitä koskaan kieltänytkään. Olen aina ollut avoimen mittauksen kannalta ja sen vuoksi moton tuottamat dokumentit on annettava puun myyjälle.

    Mutta en myöskään hyväksy että heitetään olettamuksia kusetuksesta metsänomistajan suuntaan puunmyyntiasioissa, jos niitä ei voi perustella kunnolla. Perustelujahan me emme ole nähneet vielä saatika sitten selviä kustannuslaskelmia eri menetelmillä myydyistä leimikoista. Olisin tosi otettu jos näkisin sinun tai LV:n malliesimerkin kuinka metsänomistajan tulisi leimikko myydä. Mitkä olisivat malliesimerkissä myyjän ja ostajan tehtävät ja mistä kustannuksita kukin vastaa ja kuinka kilpailu toteutetaan. Se kun vielä sopeutetaan tehtaan vaatimaan aikataulutetuun logistiikkaan niin ollaan pitkällä. Sitten voidaan alottaa keskustelu oikein kunnolla. Noilla väittämillä joita nyt esitätte niin ei oikein pohjaa löydy.

Esillä 10 vastausta, 571 - 580 (kaikkiaan 629)