Keskustelut Metsänomistus Pystykaupan korruptio on kehittynyttä korruptiota

  • Tämä aihe sisältää 629 vastausta, 49 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 8 vuotta, sitten Mosku toimesta.
Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 629)
  • Pystykaupan korruptio on kehittynyttä korruptiota

    Tuolla ”kaikki mulle” viestiketjussa on virinnyt keskustelua korruptiosta. Aihe on tärkeä ja korruptio metsäalalla niin laajalle levinnyttä, että siitä kannattaa avata oma viestiketju.

    Kehittyneissä maissa myös korruptio on kehittynyttä.”Kehittyneiden maiden korruptio on suunnitelmallista, yhteiskunnallisia valtainstituutioita hyödyntävää piilorikollisuutta. Korruptiosta tulee osa virallista totuutta”. Tämän määritelmän korruptiosta on esittänyt Tranparency Suomen puheenjohtaja.

    Puun pystykauppa on todettu täydelliseksi korruptiota aiheuttavaksi järjestelmäksi metsätalouden englanninkielisessä oppikirjassa, joka on metsänhoitajaopiskelijoiden kurssikirja Suomessakin.

    Pystykauppoja ei ole muissa Euroopan maissa. Puun korjaavat ja kuljettavat käyttöpaikoille yksityiset yrittäjät. Puunjalostusyhtiöillä ei ole omia puunhankinnan organisaatioita. Keski-Euroopassa kauhistellaan suomalaista puukauppaa ja puunkorjuuta.

    Pystykaupan korruption ydin on puunkorjuun kustannusten piilottaminen maksajalta. Sillä suojellaan hevoskaudelta periytyvää metsäyhtiön puunhankinnan organisaatiota ja sen käyttämiä massiivisia metsäkoneita.

    Kustannusten piilottamisesta on tullut virallinen totuus. Puunmyyjät eivät tiedä, että pystykaupassa he maksavat kaikki puunkorjuun kustannukset ja ja vielä naapurille tehdyn ilmaisen metsän viljelynkin kustannukset.

    Pystykauppa on korruptoinut myös kilpailu- ja kuluttajaviraston. Viraston mukaan metsänomistaja ei ole asianosainen puun pystykaupassa, sillä puunkorjuu on puunjalostusta.

    Lauri Vaara

  • Burl

    Aloituksessa on lukuisia seikkoja, mistä voisin kriittisesti kirjoittaa, mutta keskityn kahteen kohtaa. Tällöinkin on kirjoitus jaettava kahteen eri viestiin.

    ”Pystykauppoja ei ole muissa Euroopan maissa. Puun korjaavat ja kuljettavat käyttöpaikoille yksityiset yrittäjät.”

    Varsinkin sellufirmathan ovat jo pitkään pyrkineet luopumaan ydinliiketoimintansa (sellunkeitto) ulkopuolisista toiminnoista, kuten omista metsurikunnistaan ja metsäkoneistaan. Aluksi varsinkin koneyritykset olivat ankarasti yhden puunjalostusfirman palveluksessa, mutta vuosi vuodelta, korjuuyritysten koon kasvaessa ovat alkaneet voida urakoida useammille asiakkaille. Nykyään on jo ainakin muutamia korjuupalveluyrityksiä, jotka ostavat puut suoraan metsänomistajalta ja myyvät puut suoraan tehtaalle toimituskauppoina. Esimerkkinä Metsäpalvelu Hollanti Oulaisissa. Veikkaan, että suunta on jatkossakin tämä. Toinen asia on, kuinka seikkaperäisen kustannuserittelyn näiltä saa.

    ”Pystykaupan korruption ydin on puunkorjuun kustannusten piilottaminen maksajalta. Sillä suojellaan hevoskaudelta periytyvää metsäyhtiön puunhankinnan organisaatiota ja sen käyttämiä massiivisia metsäkoneita.”

    Tietynlainen kytkykauppasysteemihän tämä tietysti on. Vastaava, kun jos tilaat keittiöremontin avaimet käteen -periaattella rakennusfirmalta, missä loppulaskulla ei ole erittelyä työn ja tarveikkeiden hinnasta. Kevättalvella oli Maaseudun Tulevaisuuden yleisönosastolla pettyneen metsäomistajan kirjoitus puukaupastaa, jossa MHY oli konsulttina ja energiapuusta maksettiin tienvarsihinta miinus korjuukustannus ja suunnittelukustannus (MHY:n proviisio). Lopputulos oli, että puusta ei jäänyt juuri mitään metsäomistajalle. Mutta olipahan ainakin korjuukulut eritelty!

    Burl

    Rivien välistä on luettavissa ja aiemman kirjoittelun tuntien Vaara katsoo, että massiivisilla koneilla tehtävä puunkorjuu on kevyitä menetelmiä kalliimpaa. Jos tarkastellaan metsäkoneyritysten taloustietoja, selviää, että hyvin kapeilla katteilla alalla toimitaan. Joku tietysti saattaisi tehdä tästä johtopäätöksen, että homma on niin kallista, että viivan alle ei jää mitään. Toinen tulkinta on, että kilpailu on niin kovaa, että katteet on vedetty minimiin. On toki selvää, että neuvotteluasetelma ison metsäteollisuusyrityksen ja pienen korjuuyritysten välillä ei ole tasaväkinen.

    Itse olen tehnyt ensiharvennusten hankintakauppoja vuosittain ja päässyt halutessani kilpailuttamaan lähikuljetuksen. Aluksi suosin paikallisia maanviljelijöitä maataloustraktoreineen, mutta nykyään ajatan lähes kaikki puut metsäkoneilla. Kun potentiaaliselle traktorimiehelle kertoo, että savotan koko on toistasataa mottia, saattaa tämä suoraan pyytää kääntymään metsäkonefirmojen puoleen. Meneillään olevan leimikon ajoon kyselin lähistöllä olevia maataloustraktorimiehiä. Yksi ei lupautunut ajamaan ollenkaan, toinen ilmoitti veloittavansa 6 €/kuutiometri. Valinta on aika selvä, jos metsätraktorilla ne singahtaa tien varteen 4,5€ hintaan.

    Olen tarkkaillut urakan ajoon meneviä aikoja ja tunnissa kuormatraktori on toimittanut keskimäärin noin 15 kuutiota tien varteen tunnissa. Koneen voi pyytää töihin myös tuntihinnalla, joka on suuruusluokkaa 65 €/tunti. Hinta on linjassa edellä esittämieni tuottavuus- ja kuutimetriperustaisen urakkahinnan kanssa.

    Maataloustraktorimiehillä tyypillinen tuntituottavuus on ollut viiden kuution luokkaa, mikä on ymmärrettävää koneen heikomman maastokelpoisuuden, pienemmän kuormatilan, huonomman työergonomian ym. takia. 5 kuutiota tunnissa kertaa 4,5 euroa (metsäkoneen urakkahinta) = 22,5 €/h. Se ei oikein riitä yritättäjämäisessä työnteossa edes oman palkan maksuun puhumattakaan koneen kustannuksista.

    Jätkä

    Burl on aivan oikeassa tuon ajokustannuksen toteutumisen kanssa.
    Lisäksi on todettu useaan kertaan, että metsäkoneen ajokustannukset eivät nouse, vaikka koneen hinta olisi jopa kymmeniä prosentteja enemmän, jos samalla sen kapasiteetti nousee vaikkapa muutamalla kuutiolla tunnissa.

    Myönnän, että kasvatushakkuilla kuormaaminen hidastuu tuntuvasti, jos hakkuu on tehty MOTO-lla, verrattuna MANU-hakkuuseen.

    Ajelin kerran maataloustraktori-kärry-nosturi systeemillä metsurin hakkaamaa avohakuuta, jossa sain lyhyellä matkalla 4 kuitupuu kuormaa tunnissa.
    Samassa aukossa ajoi metsäkone samaan aikaan ja myös neljä kuormaa tunnissa, mutta kuormat olivat tukkia ja yli 15 kiintoa.

    Metsäkone voitti ajassa reippaasti siinä, että se purki kuorman huippunopeasti.

    Petkeles

    Meellä aenakkii ajjaa raktorukot läheltä tuhannen kiintoo talaveen eekä tie ees tiukkoo.

    Nii ja piältä sata kiintoohan ajjaa valametilla jo muutammaan talavipäevään.

    Burl

    Petkeles taitaa olla jostain Savonmualta? 😉

    Tuhat kiintoa talvessa vrt. kahdessa viikossa samoilla viikkotyötunneilla.

    Edit: lyöntivirhe

    Jätkä

    Urakoitsija ajoi n, 650 kiintoa yhdessä vrk:ssa.
    – Kasvatushakkuuta, epätasainen maasto, hakattu noin 6 metriseksi kuiduksi, kertymä 120 -150 kiintoa hehtaarilta.
    Lavetti tuli lanssille illansuussa klo 18 00.
    Lähti pois seuraavan päivän illansuussa 18 00.

    Kaikki puut ajettu, siisti jälki.

    Siis tuhat mottia menee kahdessa päivässä, eikä tee tiukkaakaan.

    Visakallo

    Jokainen meistä vähänkin laskutaitoinen voi helposti laskea, ettei maataloustraktoreilla ja muillakaan isäntälinjan urakoinneilla suoriuduta Suomen puuhuollosta, kun vuotuinen korjuumäärä on nyt 65-75 miljoonaa mottia, ja sitä määrä olisi tarkoitus lisätä vielä 10-15 miljoonaa mottia!
    Joskus ihmetyttää ihan tosissaan, että aikuisten miesten kirjoissa olevat tekevät täällä vakavalla asialla karkeata pilaa.

    Jovain

    Korjuun kustannusvertailua vaikeuttaa epäsuhta kilpailuasetelmassa, hankintakaupat vastaan pystykaupat, lienee jotain 20 vastaan 80 ja kun näiden kauppatapojen toteuttamistapa on aivan erilainen, eivät ne ole keskenään vertailukelpoisia.
    Todellinen kustannus ja kalustovertailu on mahdollinen vasta sen jälkeen, kun metsänomistajat otetaan mukaan puuntoimittajina samoilla ehdoilla ja samoilla tehdas-/porttihinnoilla, niin kuin täällä on esitetty.

    jees h-valta

    Tuonne jätkän edellisiin että nythän ne esim. JohnDeeren kuormaimet ovat todella nopealiikkeisiä osaavissa käsissä. Siinä ei kauan kuorman purku lanssilla kestä.

    Jätkä

    Käytännössä kaikki metsäkoneiden kuormaimet ovat olleet riittävän liukasliikkeisiä.
    Traktoreissa kun on säätyvätilavuuksiset pumput ja automatiikka, joka lisää moottorin kierroksia tarvittaessa, taikka kuski käyttää kaasupoljinta.

    Kokenut kuljettaja purkaa sen 15 kiinnon kuorman alta minuutin, jos haluaa.

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 629)