Keskustelut Metsänomistus Pystykaupan korruptio on kehittynyttä korruptiota

  • Tämä aihe sisältää 629 vastausta, 49 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 8 vuotta, sitten Mosku toimesta.
Esillä 10 vastausta, 461 - 470 (kaikkiaan 629)
  • Pystykaupan korruptio on kehittynyttä korruptiota

    Tuolla ”kaikki mulle” viestiketjussa on virinnyt keskustelua korruptiosta. Aihe on tärkeä ja korruptio metsäalalla niin laajalle levinnyttä, että siitä kannattaa avata oma viestiketju.

    Kehittyneissä maissa myös korruptio on kehittynyttä.”Kehittyneiden maiden korruptio on suunnitelmallista, yhteiskunnallisia valtainstituutioita hyödyntävää piilorikollisuutta. Korruptiosta tulee osa virallista totuutta”. Tämän määritelmän korruptiosta on esittänyt Tranparency Suomen puheenjohtaja.

    Puun pystykauppa on todettu täydelliseksi korruptiota aiheuttavaksi järjestelmäksi metsätalouden englanninkielisessä oppikirjassa, joka on metsänhoitajaopiskelijoiden kurssikirja Suomessakin.

    Pystykauppoja ei ole muissa Euroopan maissa. Puun korjaavat ja kuljettavat käyttöpaikoille yksityiset yrittäjät. Puunjalostusyhtiöillä ei ole omia puunhankinnan organisaatioita. Keski-Euroopassa kauhistellaan suomalaista puukauppaa ja puunkorjuuta.

    Pystykaupan korruption ydin on puunkorjuun kustannusten piilottaminen maksajalta. Sillä suojellaan hevoskaudelta periytyvää metsäyhtiön puunhankinnan organisaatiota ja sen käyttämiä massiivisia metsäkoneita.

    Kustannusten piilottamisesta on tullut virallinen totuus. Puunmyyjät eivät tiedä, että pystykaupassa he maksavat kaikki puunkorjuun kustannukset ja ja vielä naapurille tehdyn ilmaisen metsän viljelynkin kustannukset.

    Pystykauppa on korruptoinut myös kilpailu- ja kuluttajaviraston. Viraston mukaan metsänomistaja ei ole asianosainen puun pystykaupassa, sillä puunkorjuu on puunjalostusta.

    Lauri Vaara

  • Rane

    Hyvä Jovain,korruptioon liittyy lahjonta jossain muodossa.Jos lahjontaa ei ole niin kyse ei ole korruptiosta.Vaikuttaakin siltä että tohtori Vaara on keksinyt käyttää mediaseksikästä mutta asiaankuulumatonta termiä jotta saisi teorioilleen julkisuutta.

    A.Jalkanen

    Riittäisikö siis parannukseksi nykytilaan, jos puukauppasopimukseen tulisi lisäpykälä, että puuta ostavan tahon pitää esittää puunkorjuulaskusta urakoitsijan antama kuitti? Puun hintahan tämä menettely ei paranna yhtään mutta onhan ainakin parempi mieli. Mhy:ltä tämän kuitin saa tietääkseni jo nyt.

    kuusessa ollaan

    Yrittäjä ja metsäyhtiö ovat liikesuhteessa, eli heidän väliset talousasiat ovat vain heidän välisiään. Ja ne hinnat määrittyvät yhtiöiden ja yrittäjien välisissä sopimusneuvotteluissa. Jos korjuuhinnoittelun tarkat sopimushinnat esitettäisiin vapaasti, silloin ne voisivat vuotaa toisille yrittäjille. On huomioitavaa, että yrittäjien toiminta on liiketoimintaa, jonka tarkoituksena on tuottaa mahdollisimman paljon voittoa, ei tehdä hyväntekeväisyyttä. Jos jonain vuonna yrittäjä saa kannattavamman sopimuksen, se on metsäyhtiön ongelma. Puun hinnat määrittää kuitenkin pääsääntöisesti lopputuotteiden kysyntätilanne.

    Ja yleiset julkiset taksasopimukset kielsi nimenomaan kilpailuvirasto, jotta kilpailu puun korjuussa lisääntyisi. Lopputuloksena on se, että tämän hetkiset korjuutaksat ovat reaalihinnoiltaan vaan laskeneet 90-luvulta alkaen – vaikka samaan aikaan on yrittäjille sälytetty todella paljon lisätyötä. Kuten työmaasuunnittelut, pinojen merkinnät, yms. asiat.

    Eli kilpailuvirasto nimenomaan esti tätä korruptiota jo silloin. Jos viranomaistason päätökset eivät sovi Hra Vaaralle ja nimimerkki Jovainille, sille emme me muut voi mitään.

    jees h-valta

    Tuo kyllä tuntui aika hullulta ajatukselta että ulkopuolisen kuuluisi saada tai edes nähdä kuitti kahdenvälisestä kaupasta jota ilman muuta korjuuyrittäjän ja metsäyhtiön keskeinen on. Eiköhän selvitykset niistä tehdä aivan muuhun suuntaan eli ainakin verottajalle ja jos joku viranomainen on velvoitettu niitä syynäämään on varmasti myös oikeutettukkin. On aivan pyöristyttävää millainen lainhengen käsitys näillä palstoilla esiintyy. Meillä metsänomistajilla on oikeus myydä puuta haluamallaan tavalla mutta eri asia on haluaako joku ostaa hänen haluamallaan tavalla. Molemmathan perustuvat myös kahdenvälisen kaupan sopimuksiin. Yhteisymmärrys on kaiken a ja o.

    A.Jalkanen

    Ymmärrän kyllä pointtisi jees h-v, mutta pystykauppa on ihan omanlaisensa kauppatapahtuma. Kaikki metsänomistajat eivät ymmärrrä leimikkotekijöiden merkitystä korjuukustannuksille. Korjuukuluselvityksestä ei tarvitsisi käydä ilmi yksikkökustannusta eli sitä millä hinnalla kukin urakoitsija teki työn, ainoastaan hakkuun ja lähikuljetuksen yhteenlaskettu kokonaishinta ko. leimikolla. Tietenkin toiminta olisi vapaaehtoista, mutta lisäisi puun myyjien kustannustietoisuutta ja puukaupan avoimuutta.

    Jätkä

    Kateus on kamala sairaus, sille ei taida olla mitään lääkehoitoa, ainoa mahdollisuus lienee suljettu osasto.

    Näyttää aivan sairaalta touhulta tuo Lauri-vaarin ja Joutavan nostattama kateusryöpytys jolla ei ole päätä ei häntää.

    Selkeäksi on tullut vain se, että he kadehtivat metsäyhtiöitä, metsäkoneurakoitsijoita, metsureita ja konekuskeja, kuorma-autoilijoita ja kaikkein eniten toisia puunmyyjiä.

    Onnesta he saisivat orgasmin, jos nuo kaikki tekisivät vain tappiota ja omatkin puukauppansa he hoitaisivat siinä tapauksessa tappiolla, eli maksaisivat kympin motti, että joku veisi puut pois.

    Minusta tilanne, jossa kaikilla menisi hyvin ja kaikki olisivat saamaansa tyytyväisiä, olisi optimaalinen. Nyt on tilanne kuitenkin se, että kuitupuun kantohinta on rutkasti liian alhainen.

    kuusessa ollaan

    ”…pystykauppa on ihan omanlaisensa kauppatapahtuma. Kaikki metsänomistajat eivät ymmärrrä leimikkotekijöiden merkitystä korjuukustannuksille. Korjuukuluselvityksestä ei tarvitsisi käydä ilmi yksikkökustannusta eli sitä millä hinnalla kukin urakoitsija teki työn, ainoastaan hakkuun ja lähikuljetuksen yhteenlaskettu kokonaishinta ko. leimikolla…
    Lähetetty: 55 min sitten
    Lähettäjä: A.Jalkanen ”

    No, kun tuo hakkuu ja lähikuljetus on samassa taksassa, ei niitä ole enää vuosiin eritelty…vaan yrittäjän hinnoittelu perustuu kannolta tien varteen. Eli ei toimi.

    Ja korjuun yksikkökustannusten muodostumisen määrityksen voi ihan hyvin kysyä kaupanteon hetkellä yhtiön ostajalta.

    Edit: ja Jätkän pohdintaan kuitupuun hinnasta sellainen huomio, että kuitupuun hintaa laskee se, että sitä voi tuottaa vaikka millaisella metsänhoidolla/hoitamattomuudella, tukkipuuta ei.
    Tilanne on vielä kohtuullinen, nyt sentään kokolailla saa hankintapuutakin kaupaksi halutessaan, esim. länsi-suomessa ei näin ollut 80-luvulla.

    Visakallo

    ”Puun takaa! Muistaakseni tuolla edellä esitit, että korjuun kustannukset peritään lopputuotteen hinnasta, eli kuluttaja maksaa.”
    Lähettäjä: Jovain

    Tämä menee jo jankkaamiseksi, mutta kerran vielä:
    Totta hemmetissä koko lystin maksaa kuluttaja, ja sillä rahalla hankitaan raaka-aine, korjuu, kuljetukset ja itse tuotteen valmistus, ja hommalle pitää vielä jäädä katekin.
    En kertakaikkiaan ymmärrä, että näin yksinkertaisesta asiasta voi olla erimielisyyttä.

    Jätkä

    Tuntuu jotenkin epätodelliselta, että joillakin ei raksuta yhtään mikään missään, ainakin kun aiheeksi otetaan puukaupan arkirealismi.

    En ymmärrä, millä nuo hyypiöt ajattelevat, mutta lähinnä näyttäisi kaikki heidän jutut tulevan anuksesta.

    Reima Ranta

    Pystykaupan ydinongelma on kilpailun toimimattomuus. Asia voitaisiin helposti korjata, ellemme me metsäomistajat olisi hyväntahtoisia hölmöjä.

    Joidenkin mukaan puulla ei ole mitään arvoa ilman puun jalostajia. Tällainen näkemys sopii tietysti metsäteollisuudelle ja MTK:lle, jonka mukaan puusta onkin maksettu aivan liikaa! On siis suorastaan ihme, että teollisuus armosta jonkun euron puusta on maksanut. Kumartakaa siis syvään näille kolmelle suurelle, että ne sulasta armosta edes suostuvat ottamaan leimikkonne ja panostakaa metsänhoitoon niin maan……, että saadaan lisää ylitarjontaa. Ei kai te tollot vain MTK:lle jotain maksa, kun he ovat asia tähän pisteeseen saattaneet – ”edunvalvojina”.

    Jos kilpailu toimisi, ei sinunkaan Puun takaa tarvitsisi etsimällä etsiä kullekin leimikolle sopivinta ostajaa, vaan sen hoitaisivat markkinat. Nykymuotoisessa pystykauppamallissa kilpailu ei toimi.
    Runkokaupasta voitaisiin helposti kehittä oikeudenmukainen malli. Malli joka maksimoisi myös leimikon jalostusarvon.

    Sellunkeittäjän useissa tapauksissa maksimoisi oman tuloksensa hakkaamalla kaikki kuitukasaan. Kun näin on, tilanne on tietysti aivan sairas, joka tulee johtamaan koko metsätalouden näivettymiseen Suomessa.

Esillä 10 vastausta, 461 - 470 (kaikkiaan 629)