”En ole sellaisia puita sillä tavalla puinut, mutta olen Kurussa katsellut, kun Onton Pertti teki avohakkuuta huippukuusikossa venäjälle suunnitellulla koneella. Kolmekymmentä metrinen kuusi nousi keveästi ylös, käännettiin oikeaan suuntaan ennen kuin kaadettiin poispäin koneesta. Sitten kerran kurahti, kun runko tuli lievästi yläviistoon karsintaterien läpi. Edes latvaa ei katkaistu, koska kone sylki rungon kuin keihään muutaman metrin päähän ennenkuin se putosi maahan. Siitä pihtipankolla varustettu laahusjuontokone nosteli tyvet puristukseensa ja kiskaisi ne alavarastolle, jossa ne kyllä sitten vain katkottiin moottorisahoilla.

Se oli aikaa, jolloin insinöörit osasivat vain sen, että jos jokin paikka ei kestä, siinä on liian vähän terästä.
Lähetetty: 1 h, 48 min sitten
Lähettäjä: Jätkä ”

Tuo kyseinen kone oli nollasarja-asteelle jäänyt Lokomo 960/961S/T. S-malli oli taskuun katkova tavaralajimenetelmän kone, joka lajitteli samalla kolmeen laatuun, T-versio taasen amerikan markkinoille (ja venäjälle) suunniteltu versio, joka karsi koko rungon kahteen osaan katkoen, kuitu ja tukkiosuus erilleen. Oli kuulemani mukaan melkoisen tehokas ja aiheutti kauhua metsureiden joukossa. Koneita tehtiin jotain viitisen kappaletta.
Homma kaatui sen ajan (70-luvun loppupuoli) siihen, että hydrauliikan ja sähkötekniikan toiminta oli liian epävarmaa, lisäksi kone painoi yli 30 tonnia, eikä pysynyt pinnalla kapeilla kahdeksalla renkaallaan. On ollut koneena ainoa ja tullee olemaan, joka pystyi käsitelemään samanaikaisesti kolmea runkoa – yhtä kaadettiin, toinen oli odottamassa prosessointia syöttökäpälällä ja kolmas oli karsittavana/katkottavana. Käytännössä puuta kulki rullien läpi katkeamatta.

”Mittalaitteelta vain tulostetaan tukkiläpimitan alittavasta puunosasta tulleet kuutiot joista maksetaan kuidun hinta ja ylittävästä osasta tukin hinta.Tämä mitta on vain hinnoittelun peruste,muuten puun saa katkoa miten huvittaa.Lahopölkyille voi tietysti olla oma hinta tai sitten ei.Se on neuvottelukysymys.”

Entäs tukiksi kelpaamattomat ? Miten ne käsitellään?

Olen ollut koko aikuisikäni puuntuottaja, mutta en siitä huolimatta ole alkanut kuvittella, että olisin jotain muuta kuin alkutuotteen kasvattaja.
Puulla ei ole olemassa hintaa, jos sitä ei jotenkin jalosteta.
Suomessa kaskeaminen loppui vasta reilu sata vuotta sitten, kun puulle alkoi jalostuslaitosten myötä muodostua jonkinlainen arvo.
Samaan aikaan metsiä alettiin myös hoitaa, jotta saataisiin jalostukseen kelpaavaa puuta, eikä pelkkää poltettavaa rojua.
Kyllä se vain niin on jatkossakin, että puiden jalostajat määräävät miten heidän tarvitsemansa puut katkotaan, on hakkuutoiminta sitten kenen käsissä hyvänsä.
Puiden myyjä voi ainoastaan yrittää valita sellaisen ostajan, joka antaa leimokon puille parhaan mahdollisen kokonaisarvon.
En tiedä, miten tämä näin yksinkertainen asia voi olla joillekin niin vaikea ymmärtää.

Jotenkin vertaisin tätä puunmyyntiä perunakauppaan. Kyllä meitä ostajia / kulutajia kiinnostaa mitä lajikkeita, minkä kokoisia ja minkä hintainen peruna on ennen kuin ostamme niitä. Varmaan monelle viljelijälle sopisi ”venäjän malli” että perunaa on riittävästi, jos on, mutta muulla ei väliä ja hinta on kohdillaan.

Uskon että ostajaa kiinnostaa puunostossa ihan saman typpiset asiat kelvollisen tavaran ostamiseen. En usko että se on myyjän pimennossa pitämistä niin kuin jovain edellen väittää.

Katkonta vasta sahalla merkitsee sitä, että ostaja saa jokaisesta puusta omiin tarpeisiinsa parhaat aihiot. Tukiksi kelpaamattomat osat voivat olla siinä tapauksessa vaikka kymmenen sentin pätkiä puolirungosta, mutta ne menevät selluhakkeeksi, josta sahaaja saa lähes saman hinnan kuin laadukkaasta tukista.

Kalevalassa eräs pöpi ”Näki kauhut kaikkialla” ja nyt näyttää noita kauhukuvien maalaajia olevan niin paljon, että onkohan hoitolaitoksissa kaikille vapaita paikkoja?.