”Hakkaajan ja metsänomistajan intressit tulisi olla samansuuntaisia, eikä pystykaupassa niin ole. Työn suorittaja ei hyödy mitään kokonaisuuden kannalta parhaasta lopputuloksesta – päinvastoin.
Lähetetty: 35 min sitten
Lähettäjä: Reima Ranta ”

Joskus hakattiin avohakkuita ja tukkileimikoita moottorisahalla. Monellakin firmalla – ja myös Metsähallituksella oli käytössä pystymittaus. Rungot kuutioitiin koepuiden ja tarkistusmittausten perusteella niin, että tukkiosa maksettiin myyjälle tukkina ja kuituosa kuituna.
Hakkuutaksa oli laskettu koko puussa samaksi, eli palkka oli sama teki kuitua tai tukkia.
Kuitenkin silloin kuitu katkottiin noin kolmoseksi tai kakkoseksi, jotka piti pinota kasoihin palstalla.
Kyllä silloin metsurilla oli vahva motiivi tehdä tukkia minimiläpimittaan asti, jos se suinkin oli mahdollista, koska tukkeja ei tarvinnut kasata.

Näinhän se tuppaa olemaan. Puulle ei tahdo olla arvoa kuin teollisuudelle, metsänomistajalle se arvo on heikko. Nykyisillä kauppatavoilla metsänomistajat suljetaan puukaupan ulkopuolelle ja se on todellisuutta, että metsänomistajia holhotaan myymään puuta teollisuudelle edullisella tavalla ja hinnalla.
Tämä holhoaminen on mennyt niin pitkälle, että perinteisesti metsänomistajan tarjoamaa motomittaa ei ole hyväksytty vastaanottomitaksi ja toisekseen metsänomistajan tarjoamille puille ei ainakaan makseta täyttä hintaa ja kolmanneksi sellaisia kauppoja ei tehdä, jotka loukkaavat teollisuuden itsemääräämisoikeutta.
Esim. näin puukauppaa ohjataan pystykaupoille. Mitä tämä on muuta kuin sääntelyä. Metsänomistajille ei juurikaan jätetä mahdollisuuksia, eikä metsänomistajien nykyinen tarjonta pysty alkuunkaan kilpailemaan pystykauppaa vastaan.
Puhutaan mm. katkontaedusta edellä ja hankintahakkaajan valinnaisista eduista, valtakirjoista ym., mutta se on metsänomistajan itsensä pettämistä, jos kuvitellaan tämän suuntaisilla eduilla kuitattavan puukauppaan pesiytyneet rakenteelliset heikkoudet.

Urakoitsijat eivät ole ongelma, vaan kauppatapa, jossa urakoitsijatkin yrittävät selviytyä parhaan kykynsä mukaan.

Olisiko mielestänne pieni parannus nykymenoon nähden jos metsänomistajalle maksettaisiin tukkiosasta tukin hinta ja kuituosasta kuidun hinta, riippumatta katkonnasta? Esitin tätä muistaakseni vuonna 2007, kohta 10 vuotta sitten.

Jos esitetty korruptio on tosiaan laajaa ja metsänomistajat menettävät merkittäviä summia rahaa ja myös uskovat siihen, niin eikös olisi järkevää, että metsänomistajat itse ryhtyvät perustamaan ”korruptiovapaita” puunjalostusyrityksiä.

Nyt olisi nykymeininkiin pettyneillä metsänomistajilla tuhannen taalan paikka ryhtyä osakkaiksi vireillä oleviin biojalostamohankkeisiin. Osakasmetsänomistajat hoitaisivat tehtaiden puuhuollon kannolta tehtaalle suurimmaksi osin omilla traktoreillaan. Korruption saama siivu jäisi olemattomaksi. Ehkä metsänomistajankin siivu penenisi, mutta pääasiahan olisi saada korruptio kitkettyä juurineen.