› Keskustelut › Metsänomistus › Pystykaupan korruptio on kehittynyttä korruptiota

  • Tämä aihe sisältää 629 vastausta, 49 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 8 vuotta, sitten Mosku toimesta.
Esillä 10 vastausta, 401 - 410 (kaikkiaan 629)
1 2 3 … 40 41 42 … 61 62 63

  • Pystykaupan korruptio on kehittynyttä korruptiota

    Lähetetty: 25.7.2016, 14:24

    Tuolla ”kaikki mulle” viestiketjussa on virinnyt keskustelua korruptiosta. Aihe on tärkeä ja korruptio metsäalalla niin laajalle levinnyttä, että siitä kannattaa avata oma viestiketju.

    Kehittyneissä maissa myös korruptio on kehittynyttä.”Kehittyneiden maiden korruptio on suunnitelmallista, yhteiskunnallisia valtainstituutioita hyödyntävää piilorikollisuutta. Korruptiosta tulee osa virallista totuutta”. Tämän määritelmän korruptiosta on esittänyt Tranparency Suomen puheenjohtaja.

    Puun pystykauppa on todettu täydelliseksi korruptiota aiheuttavaksi järjestelmäksi metsätalouden englanninkielisessä oppikirjassa, joka on metsänhoitajaopiskelijoiden kurssikirja Suomessakin.

    Pystykauppoja ei ole muissa Euroopan maissa. Puun korjaavat ja kuljettavat käyttöpaikoille yksityiset yrittäjät. Puunjalostusyhtiöillä ei ole omia puunhankinnan organisaatioita. Keski-Euroopassa kauhistellaan suomalaista puukauppaa ja puunkorjuuta.

    Pystykaupan korruption ydin on puunkorjuun kustannusten piilottaminen maksajalta. Sillä suojellaan hevoskaudelta periytyvää metsäyhtiön puunhankinnan organisaatiota ja sen käyttämiä massiivisia metsäkoneita.

    Kustannusten piilottamisesta on tullut virallinen totuus. Puunmyyjät eivät tiedä, että pystykaupassa he maksavat kaikki puunkorjuun kustannukset ja ja vielä naapurille tehdyn ilmaisen metsän viljelynkin kustannukset.

    Pystykauppa on korruptoinut myös kilpailu- ja kuluttajaviraston. Viraston mukaan metsänomistaja ei ole asianosainen puun pystykaupassa, sillä puunkorjuu on puunjalostusta.

    Lauri Vaara

    Tekijä
    Lauri Vaara
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • Jätkä 23.8.2016, 12:30

    M-real A ja B ovat pörssiyhtiöitä, niillä viisas sijoittaja tekee rahaa enemmän kuin puukaupoilla.

    Metsä Group jakaantuu eri osioihin:
    – Metsä Forest
    – Metsä Wood
    – Metsä Fibree
    – Metsä Tissue
    – Metsä Board

    Osuuskunta Metsäliitto taas antaa jäsenilleen 5-6 % tuottoa sijoittajilleen.
    Mielestäni Metsäliitto kaikkineen on lähinnä suomalaista metsänomistajaa.
    Lähetetty: 3 h, 18 min sitten
    Lähettäjä: harrastelija

    Tietenkin on: Onhan se metsänomistajien perustama. Siitä huolimatta se törkeällä tavalla kusee omistajiaan silmään.

    Metsäliitto tuo huomattavan paljon raakapuuta venäjältä, vaikka saisi jäseniltään halvemmalla samaa tavaraa. MIKSI????
    Metsäliitto oli mukana kartellissa – MIKSI????

    Aikoinaan oli Metsäliiton teollisuus – Oikea nimi olisi pitänyt olla ”Metsäteollisuuden liitto”, koska suurimmat omistajat olivat suurpuunjalostusyhtiöt!!!

    KYLLÄ! On edullisempaa omistaa metsäteollisuutta kuin metsää.

    jees h-valta 23.8.2016, 12:35

    Samoilla linjoilla harrastelijan kaas ja voin omalta kohdaltani sanoa etten tunne että minulta olisi silloisena kartelliaikanakaan varastettu yhtään mitään. Kuituakin myin silloinkin ja hinta oli sen ajan hinta joka oli nykyistä tasoa parempikin. Vaikea tässä on mieltää mitään varastetun koska olen erittäin tyytyväinen yhteistyöhön yhdeksänkymmentäluvun puolivälistä alkaen. Jopa nyt muistellen olemattomat hankintanökkösetkin ostettiin ilman mitään urputusta.
    Mielestäni kesskittäminen on ollut hyvinkin kannattavaa koska se tuottaa vuosi vuodelta paremmin. Osuuskunta on minulle se paras yhtiömuoto kokoon katsomatta ja se riittää minulle. Aivan sama mitä jotkut yrittävät hyvää historiaa vääristellä.

    jees h-valta 23.8.2016, 12:46

    Miten jätkä M-G muuten voisi saada jäseniltään koivua tuontia halvemmalla kun se suomessa raivataan pääsääntöisesti maahan?
    Mielestäni täälläkin palstoilla se sama ”tauti” on hyvinkin yleistä laatua ja pesiytynyt aina virallisempia neuvojia myöten kuin syöpä aina kouluopetuksesta alkaen.

    Jätkä 23.8.2016, 15:42

    Tienvarret ovat täynnä myös koivukuitupinoja, jotka on ostettu halvalla. Metsissä on mittavat pystyvarastot koivua, mutta ei osta MG, eikä osta Enso -G – Ei osta kukaan, mutta junat tuovat rajan takaa ja laivalasteittain tulee hakkeena myös länsirannikon tehtaisiin.

    Suomen vientiteollisuus kompuroi kalliiden laivakuljetusten kustannuksissa, mutta tuonti onnistuu halvalla, kun tulee lehtipuuhaketta etelä – amerikasta.

    Timppa 23.8.2016, 17:35

    Meillä päin Keski-Suomessa ei kyllä koivukuitupinoja näy. Mäntykuitua kylläkin. Koivukuidun saantihan on riippuvainen nimenomaan siitä kuinka paljon sitä havupuun hakkuiden yhteydessä sattuu kertymään. Siksi on kyllä ymmärrettävää, että koivukuidun saanti turvataan tuonnilla.

    jees h-valta 23.8.2016, 18:48

    No eipä tosiaan ole koivukuitupinoja näkynyt Satakunnassakaan mitään vanhenevia ainakaan. Ja minulta on aina ostettu joka puulaji ilman ongelmia. Ei jää edes nk. metsänomistajan puita. Tienvarret ovat omiltakin palstoilta puhtaat puupinoista. Tietysti latvusmassat hiukan aikaa kuivattelee. Alle vuoden yleensä.

    kuusessa ollaan 23.8.2016, 20:22

    Komppaan Timppaa, koivun saatavuus on on niin hajanaista, että kovassa kysyntätilanteessa turvaudutaan tuontikoivuun. Teollisuushan pelaa syklien mukaan ja silloin koivun keruu ei ole niin helppoa kuin kuusen tai männyn, jota kasvaa nopeasti korjattavina yhden puulajin metsinä.

    Suomen istutuskoivikot ovat kohtuullisen pienet, suhteessa sekametsistä kertyvään koivuun, ettei niiden varassa ole mahdollista toimia. Koivun määrää puhtaina koivikoina kokonaisuudessa hämää silmään se, että istutuskoivikot ovat pääsääntöisesti pakettipeltoihin istutettuja, jolloin sijaitsevat teiden ja kylien yhteydessä. Metsiin tehtyjä puhtaita koivikoita on vähän, suurelti hirviongelman vuoksi.

    Muistan kun Serlachius esitteli aikoinaan huippukoivikkoaan lehdille, etelärinne ja 17 vuotiaana ensiharvennus tuotti jo hyvin puuta. Koivu vaan pitää olla huippuperimällistä raudusta, tai sitten pitää tyytyä tutkimustenkin mukaan lyhytkiertoiseen, harventamattomaan kasvatukseen. Olikohan 45-50 vuotta 2000 rungon tiheydessä ja sitten kerrasta nurin ja uusiksi.

    Jätkä 23.8.2016, 20:40

    Savon ja Pohjanmaan koivikot ovat patvineet rajusti, perustettiinha aikoinaan Savon sellukin hyödyntämään mittavia koivikoita.
    Lielahteen Tampereelle rakennettiin myös koivusellutehdas ja junat rahtasivat pohjanmaan ojikoilta hieskoivua miljoonia kuutioita.
    Paikat, joissa on vesi ollut kiusana ja ojat kaivettu avuksi, ovat melko puhtaan koivikon vallassa.

    Minkähän takia pohjois-suomessa rekat ajavat venäjän koivua poikki suomen ruotsiin? Metsäliiton autot ovat vetureina.
    Siellä taitaa olla koivupula vielä kovempi kuin suomessa.

    Reima Ranta 23.8.2016, 22:18

    Osuuskunnan toiminnan pyörittäjien ja sitä lähellä olevien tahojen kannalta on ilman muuta perusteltu strategia varastaa puun myyjiltä ja maksaa osuuspääomalle hyvää korkoa. Kartelli on siitä hyvä esimerkki. Kovaa osuuskorkoa on maksettu silloinkin, kun sellupuolen kaatuminen oli hyvin lähellä. Ainakin sijoittajien mielestä, koska kurssi kävi hyvin lähellä nollaa ja syömähampaita jouduttiin kiireellä realisoimaan. Tuuriakin osuuskunnalla oli siinä tilanteessa. Eli kuvaamasi todellinen pelipaperi on kyseessä harrastelija.

    Metsänomistajien näkökulmasta ainut kestävä peruste osuuskuntaan osallistumiselle on parempi puun hinta. Kaikki muu on harhaanjohtavaa veivausta.

    Mitä hienompia kumppanuuksia selluyhtiöt metsänomistajille tarjoavat, sen varovaisempia metsänomistajien tulisi olla.

    harrastelija 24.8.2016, 08:40

    Olen ollut Metsäliiton jäsen 1960-luvulta.
    Kannattaa lukea kirja: Paperin Painajainen, löytyy netistäkin.
    Hyvä ystäväni oli historiallisina aikoina Metsäliiton hallituksessa.

    Mänttän reissulla sain häneltä ko kirjan lahjaksi ja samalla tutustuimme Museoon. Serlachius lienee saanut metsänomistajilta kotoisemman nimen: Metäperkele / Paperiperkele – ehkä kansankielellä se on ollut helpompi lausua kuin Serlachius 🙁

    Joo, ihmettelin kovasti tämän vuosituhannen alussa, kun Metsäliitto jauhoi paperin ja väärien sijoitusten kanssa monta vuotta tappiolla. Silti jäsenille tuli aina 5 % osuusmaksua!

    Sitten pari asiaa käänsi aika nopeasti pörssikurssin 0,20 € :n montusta jyrkkään nousuun. Keväällä kurssi kävi jo n. 7 €:ssa!
    Vieläkin harmittaa, ettei tullut laitetuksi kunnolla niihin osakkaisiin 🙁
    Kumminkin ajatus kulki koko ajan, ettei Metsäliitto voi kaatua. Tietysti huono fuusio oli silloin mahdollista.

    Niin ne nousun avaimet olivat pääasiassa:
    * luopuminen paperitehtaista, ML:n helmen Kirkniemen tehtaan myynti Sappille ja nythän pehmepaperia lukuun ottamatta MG on luopunut kaikesta paperista
    * toinen pakon edessä tehtävä oli Fraubentosin ison sellutehtaan osuuden myyminen UPM:lle.

Esillä 10 vastausta, 401 - 410 (kaikkiaan 629)
1 2 3 … 40 41 42 … 61 62 63