Keskustelut Metsänomistus Pystykaupan korruptio on kehittynyttä korruptiota

  • Tämä aihe sisältää 629 vastausta, 49 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 8 vuotta, sitten Mosku toimesta.
Esillä 10 vastausta, 361 - 370 (kaikkiaan 629)
  • Pystykaupan korruptio on kehittynyttä korruptiota

    Tuolla ”kaikki mulle” viestiketjussa on virinnyt keskustelua korruptiosta. Aihe on tärkeä ja korruptio metsäalalla niin laajalle levinnyttä, että siitä kannattaa avata oma viestiketju.

    Kehittyneissä maissa myös korruptio on kehittynyttä.”Kehittyneiden maiden korruptio on suunnitelmallista, yhteiskunnallisia valtainstituutioita hyödyntävää piilorikollisuutta. Korruptiosta tulee osa virallista totuutta”. Tämän määritelmän korruptiosta on esittänyt Tranparency Suomen puheenjohtaja.

    Puun pystykauppa on todettu täydelliseksi korruptiota aiheuttavaksi järjestelmäksi metsätalouden englanninkielisessä oppikirjassa, joka on metsänhoitajaopiskelijoiden kurssikirja Suomessakin.

    Pystykauppoja ei ole muissa Euroopan maissa. Puun korjaavat ja kuljettavat käyttöpaikoille yksityiset yrittäjät. Puunjalostusyhtiöillä ei ole omia puunhankinnan organisaatioita. Keski-Euroopassa kauhistellaan suomalaista puukauppaa ja puunkorjuuta.

    Pystykaupan korruption ydin on puunkorjuun kustannusten piilottaminen maksajalta. Sillä suojellaan hevoskaudelta periytyvää metsäyhtiön puunhankinnan organisaatiota ja sen käyttämiä massiivisia metsäkoneita.

    Kustannusten piilottamisesta on tullut virallinen totuus. Puunmyyjät eivät tiedä, että pystykaupassa he maksavat kaikki puunkorjuun kustannukset ja ja vielä naapurille tehdyn ilmaisen metsän viljelynkin kustannukset.

    Pystykauppa on korruptoinut myös kilpailu- ja kuluttajaviraston. Viraston mukaan metsänomistaja ei ole asianosainen puun pystykaupassa, sillä puunkorjuu on puunjalostusta.

    Lauri Vaara

  • A.Jalkanen

    Eikun sitten vaan joukolla metsänhoitoyhdistyksen korjuupalvelua käyttämään. Kantohintaa ei varmaan jää enempää käteen kuin pystykaupoissa. Vaihtoehdon etu piileekin siinä, etteivät yhtiöt pääse täysin monopolisoimaan puukauppaa ja korjuuta.

    Puukaupan kilpailutusvaihe tullee menemään varmasti enemmän puupörsseihin. Auttaako vai haittaako tämä puukauppojen kilpailutusta? Jos tietojärjestelmä osaa laskea leimikkotekijät oikein, uudistus voi parantaa tilannetta. Jos näin halutaan, puun myyjä saa tarkat tiedot millä perusteella juuri hänen leimikkonsa on hinnoiteltu. Näinhän oli siihen vanhaan (hyvään?) aikaan kun puukauppasopimukseen neuvoteltiin vähennykset ja lisäykset – siis siihen aikaan kun MTK sai vielä olla mukana puun hinnanmuodostusta neuvottelemassa.

    harrastelija

    € En vieläkään käsitä, mikä erityinen onni ja autuus siitä korjuukulujen verovähennyksestä syntyy puunmyyjälle.
    Vastaavastihan tienvarsihinnan pitää olla niin korkea, että se sisältää puun hinnan lisäksi myös ne korjuukulut.
    Koko tienvarsihinta on myyjälle verotettavaa tuloa, eli korjuukulujen verovaikutus kuittaantuu.
    Voisiko LV tai Jovain selittää, että minäkin ymmärtäisin.
    Lähetetty: 14.08.2016
    Lähettäjä: Puun takaa €

    LV ja Jovain tuskin vastaavat, koska on helpompi esittää jotain kuin vastata!

    Tarkoititko hankintahakkaajan verotusta tienvarsihinnalle?
    Bruttotulohan ilmoitetaan verottajalle, mutta siitä verottaja sallii vähentää taulukon mukaan teon ja ajon tien varteen.

    Hankintana saa omistajat tehdä ilman työveroa 125 m3/vuosi ja oliko se vielä omistaja ja tilakohtainen, jos on useampia tiloja?

    Bruttotulosta voi vähentää alvin sekä korjuukustannukset vieraalle. Vaikutus on omaisuusveron verran 30 %. Mutta jos tulee tappiota, niin tappio siirretään 2C-lomakkeelle ja se vähennetään tuloverosta joka on hlön tulovero-%:n mukainen.

    kepa

    Tilojen pitää olla eri kunnanalueella niin kummaltakin tilalta voi silloin tehdä 125 mottia verottomana. Olen joskus tätä käyttänyt kun olen hakkaillut hankintana useammalta palstalta. En ole varma mutta muistaakseni hakkuu on myös omistaja kohtainen. Jos omistaa useampi niin silloinhan ja erikunnan alueilla niin hankintapuutahan pystyy verotta hakkaamaan suht paljon.
    Vaimon kans kyllä omistetaan eri kunntien alueella mutta kun vain minä teen niin rehellisenä miehenä ei ole viitsinyt verotuksessa käyttää.

    Isolla tilalla ja ehkä myös pienemmälläkin tilalla hyötyy pystykaupasta kun osaa suunnitella leimikot hyvin. Pystyy myymään huonompiakin kuvioita leimikoitten yhteydessä niin saat silti huippuhinnan. Juuri koneet tuossa perjantaina tuli ja kyllä nytkin pistin muutamia hehtaareja varsin huonohkoa puustoa tarjolle ja niin vaan samat hinnat maksoivat kun paremmalle ja järeämmällekkin puulle. Jos semmosia kuvioita meet todellisten kustannusten mukaan tekemään niin voipi olla että ei palio kantohintaa tipu. Näin otetaan hyöty pystykaupan korruptiosta käytännön elämässä. Niin ja käytän menetelmää joka vuosi.
    Tässäkin tapauksessa huonot kuviot ovat toki ostopalstojen peruja, nyt niitä hakataan pois ja pistellään kuntoon.

    kuusessa ollaan

    Nyt taas joku sekoittaa palkkaneuvottelut ja raaka-aineen hinnoittelun Maaseudun tulevaisuuden yleisönosastolla…

    http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mielipiteet/lukijalta/mets%C3%A4nomistaja-ketjun-heikoin-lenkki-1.158766

    Visakallo

    LV:n ja Jovain esittämässä puukauppamallissa ei ymmärtääkseni voisi soveltaa nykyistä hankintakaupan verokäytäntöä. On hieman vaikea keskustella heidän kanssaan, kun ei saa selkeitä vastauksia oikein mihinkään kysymyksiin.
    Verottaja tuskin antaisi jatkossa mitään erivapauksia, vaan kohtelisi puunmyyjää samalla tavalla kuin muissakin vastaavissa tapauksissa.
    Mitä minä olen puunhintoja seurannut, niin eikös puunostajat ole sen teon ja ajon verovapauden jo huomioineen alentamalla vastaavasti hankintapuista maksettavia hintoja?

    harrastelija

    Aika korutonta kertomaa puun myyntihinnastojen käppyrät.
    Nyt ei kannata myydä puuta ellei ole todella pakkoraossa.

    Tukin hinta suhteessa kuitumottiin kuvaa suoraan sahojen ja sellun keittäjien tilannetta. Ainakin uutisten mukaan sahat sinnittelevät toimeentulon rajoilla ja kuitupuun käyttäjät ilmoittavat satojen miljoonien kvarttaalivoittoja!

    Pörssipelurit hykertelevät suuria osinkoja. Miksi metsäteollisuuden täytyy pelata pelureiden pussiin? Pelureiden voitot ovat suoraan pois metsänomistajien tuotteista koska työkustannukset on ay:n tiukassa kontrollissa..
    Investoinnit ymmärrän, koska niillä lisätään tuotantoa, koska tuotteet menevät juuri nyt ja lähitulevaisuudessa kaupaksi.

    Jovain

    Jäähän siihen aika iso ero pystykaupan ja hankintakaupan hintaeroksi. Pystykaupan kantohintaan kun lisätään metsäosaston puun hinnasta perimät hankintakulut ja verrataan sitä hankintahintaan. Onhan se hintaero paljon enemmän kuin taulukko hinnat ja pystykaupassa metsänomistajilta jää vielä saamatta korjuun vähennysoikeus.

    Epäilen Mhy korjuupalvelua, saadaanko puulle niin paljon hintaa, että se kilpailisi pystykaupan kanssa.

    Eikä se oikeastaan ole mahdollistakaan. Vaikka Mhy:n korjuupalvelu on avointa toimintaa ja puukauppaa, on sen vastaparina pystykauppa kaikkine manipulaatioineen. Hintasuhteet ovat pielessä jne. jne.

    Siitä syystä pystykauppa tulisi lakkauttaa, että kantohinta ei ole sotkemassa puukauppaa ja päästäisiin yhtäläiseen hinnoitteluun.

    Aimo Jortikka

    Kuvaa hyvin mikä tilanne on kun Metsäliitto siirsi sahansa osaksi selluteollisuutta eli Metsä Fibreen. Eli sahausta harjoitetaan vain jotta saadaan raaka-ainetta selluteollisuuden käyttöön. Lankut on siten pakollinen sivutuote mitä syntyy selluntuotannon ohessa.

    Jätkä

    Jäähän siihen aika iso ero pystykaupan ja hankintakaupan hintaeroksi. Pystykaupan kantohintaan kun lisätään metsäosaston puun hinnasta perimät hankintakulut ja verrataan sitä hankintahintaan. Onhan se hintaero paljon enemmän kuin taulukko hinnat ja pystykaupassa metsänomistajilta jää vielä saamatta korjuun vähennysoikeus.

    Epäilen Mhy korjuupalvelua, saadaanko puulle niin paljon hintaa, että se kilpailisi pystykaupan kanssa.

    Eikä se oikeastaan ole mahdollistakaan. Vaikka Mhy:n korjuupalvelu on avointa toimintaa ja puukauppaa, on sen vastaparina pystykauppa kaikkine manipulaatioineen. Hintasuhteet ovat pielessä jne. jne.

    Siitä syystä pystykauppa tulisi lakkauttaa, että kantohinta ei ole sotkemassa puukauppaa ja päästäisiin yhtäläiseen hinnoitteluun.
    Lähetetty: 16.08.2016
    Lähettäjä: Jovain

    Sinä siis haluat, että metsänomistajalle jäisi tulevaisuudessa vielä vähemmän tuloja puukaupasta?
    Kaikenlaisia haluja tietenkin maailmassa voi olla, mutta on typeryyttä niitä toitottaa edes keskustelupalstoilla.
    Pistä oikea nimi näkyviin, niin huomaat, että et kehtaa enää noin tyhmiä kirjoitella.

    TTL

    Tohtori Vaara puhuu mielestäni kyllä asiaa. Väitteitä ei jostakin syystä ole juurikaan konkretisoitu tai yksilöity.
    On kuitenkin hyvin naivia ajatella, että metsäteollisuus (kuten mikä tahansa muu teollisuus) käyttäisi kaiken maksupotentiaalinsa raaka-aineen hankintaan. Se ostaa raaka-aineen niin halvalla kuin saa.
    Eli puustamaksukyky olisi huomattavasti korkeampi kuin tämän hetken hinnat osoittavat. Tämä on vielä eri juttu.

    Nykyisilläkin tehdashinnoilla kantohinnat ovat kuitenkin suhteellisen alhaisia. Täällä voi olla piilokustannuksia tms.
    Suurilla metsäyhtiöillä on sopimusfirmoja, jotka ovat tehneet esim 100000 kuution toimittamisesta per vuosi sopimuksen ja saavat siitä sopimuksen mukaisen korvauksen. Monesti erittäin pieniä 1-5 henkilön yhtiöitä. Nämä yhtiöt ovat pystyneet kapeasta organisaatiosta johtuen maksamaan tukille n 10% ja kuidulle jopa 20-30% korkeampaa kantohintaa kuin esimerkiksi tämän lehden hintatilastot näyttävät. Eli nykyhinnoilla 65 euroa ja 25 euroa voisi olla tällainen maksimiraja, jos leimikko on kohtuullisella paikalla ja kyseessä päätehakkuu.
    Tällöin ns toimistokustannuksia ei juurikaan firmalle tule ja työ on erittäin hyvin organisoitua. Yksinhän esimerkiksi neuvottelut ovat hyvin keveitä ja tulokset mallikelpoisia.

Esillä 10 vastausta, 361 - 370 (kaikkiaan 629)