› Keskustelut › Metsänomistus › Pystykaupan korruptio on kehittynyttä korruptiota

  • Tämä aihe sisältää 629 vastausta, 49 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 8 vuotta, sitten Mosku toimesta.
Esillä 10 vastausta, 341 - 350 (kaikkiaan 629)
1 2 3 … 34 35 36 … 61 62 63

  • Pystykaupan korruptio on kehittynyttä korruptiota

    Lähetetty: 25.7.2016, 14:24

    Tuolla ”kaikki mulle” viestiketjussa on virinnyt keskustelua korruptiosta. Aihe on tärkeä ja korruptio metsäalalla niin laajalle levinnyttä, että siitä kannattaa avata oma viestiketju.

    Kehittyneissä maissa myös korruptio on kehittynyttä.”Kehittyneiden maiden korruptio on suunnitelmallista, yhteiskunnallisia valtainstituutioita hyödyntävää piilorikollisuutta. Korruptiosta tulee osa virallista totuutta”. Tämän määritelmän korruptiosta on esittänyt Tranparency Suomen puheenjohtaja.

    Puun pystykauppa on todettu täydelliseksi korruptiota aiheuttavaksi järjestelmäksi metsätalouden englanninkielisessä oppikirjassa, joka on metsänhoitajaopiskelijoiden kurssikirja Suomessakin.

    Pystykauppoja ei ole muissa Euroopan maissa. Puun korjaavat ja kuljettavat käyttöpaikoille yksityiset yrittäjät. Puunjalostusyhtiöillä ei ole omia puunhankinnan organisaatioita. Keski-Euroopassa kauhistellaan suomalaista puukauppaa ja puunkorjuuta.

    Pystykaupan korruption ydin on puunkorjuun kustannusten piilottaminen maksajalta. Sillä suojellaan hevoskaudelta periytyvää metsäyhtiön puunhankinnan organisaatiota ja sen käyttämiä massiivisia metsäkoneita.

    Kustannusten piilottamisesta on tullut virallinen totuus. Puunmyyjät eivät tiedä, että pystykaupassa he maksavat kaikki puunkorjuun kustannukset ja ja vielä naapurille tehdyn ilmaisen metsän viljelynkin kustannukset.

    Pystykauppa on korruptoinut myös kilpailu- ja kuluttajaviraston. Viraston mukaan metsänomistaja ei ole asianosainen puun pystykaupassa, sillä puunkorjuu on puunjalostusta.

    Lauri Vaara

    Tekijä
    Lauri Vaara
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • Jätkä 14.8.2016, 08:30

    Jos metsänomistajat suostuisivat maksamaan kaikki kulut, niin aivan varmasti urakoitsijoilla olisi kohta vielä hienommat autot ja koneketjut uudistettaisiin jopa vuoden välein nykyisen kolmen vuoden asemasta.

    Ei kannata uskotella, että kustannukset laskisivat, jos joku idiootti sanoisi, että ”Minä maksan, maksoi mitä maksoi”.

    Visakallo 14.8.2016, 08:37

    Olen tehnyt pari sellaista puukauppaa, joissa jäin korjuukulujen jälkeen muutaman tonnin maksun puolelle.
    Toki sain tappion vähennyksiin, mutta eipä se nyt niin erityisesti lämmitä.
    Voisiko LV tai Jovain kertoa ihan selkokielellä, mitä niin erinomaista heidän haluamassaan puukauppamallissa on puunmyyjälle?

    oksapuu 14.8.2016, 08:54

    Puuki on asian ytimessä, on ilmeisesti tehnyt puukauppaa :-)…

    arto 14.8.2016, 08:55

    Kun myyjä maksaa korjuukulut itse urakoitsijalle, niin ne on tiedossa etukäteen ja myyjä voi ne vähentää verotuksessa……… Eikö jo noin tapahdu kun myy hankinnalla

    Visakallo 14.8.2016, 08:56

    Puiden ostaja yksin määrittää sen tienvarsihinnan, eikä varmasi harjoita hyväntekeväisyyttä.
    Mikä ilo tästä on puiden myyjälle?

    Rane 14.8.2016, 09:17

    Nimenomaan korjuun hintaa ei pidä tinkiä liian alas koska silloinhan vähennyksetkin pienenee.

    oksapuu 14.8.2016, 09:31

    Heh, muistaakseni Rane:lla oli oma moto…

    Rane 14.8.2016, 10:22

    Jep,taksaneuvottelut on tiukkoja…

    Lauri Vaara 14.8.2016, 10:53

    ”Vielä rautakangesta vääntämällä : Kun myyjä maksaa korjuukulut itse urakoitsijalle, niin ne on tiedossa etukäteen ja myyjä voi ne vähentää verotuksessa. Myyntihinta on silloin myös tiedossa etukäteen = tienvarsihinta.” Lähettäjä: Puuki

    Vihdoinkin aletaan päästä asian ytimeen. Tienvarsikaupassa puunmyyjä tietää puun bruttohinnan (tienvarsihinnan) ja siitä maksettavat korjuun kulut. Kumpikin on neuvottelun tulos.

    Yhtiö tarvitsee puuta ja maksaa siitä juuri niin paljon, että metsänomistajan kannattaa puuta myydä. Koneurakoitsija tarvitsee työtä ja tinkii korjuutaksan niin alas, että voittaa samasta työstä kilpailevat yrittäjät. Myös metsäpalvelun yrittäjät tarvitsevat työtä ja kilvan tarjoavat puunmyyjille neuvotteluapua ja työnjohtoa.

    Lauri Vaara

    kuusessa ollaan 14.8.2016, 11:11

    ”Yhtiö tarvitsee puuta ja maksaa siitä juuri niin paljon, että metsänomistajan kannattaa puuta myydä. Koneurakoitsija tarvitsee työtä ja tinkii korjuutaksan niin alas, että voittaa samasta työstä kilpailevat yrittäjät. Myös metsäpalvelun yrittäjät tarvitsevat työtä ja kilvan tarjoavat puunmyyjille neuvotteluapua ja työnjohtoa.

    Lauri Vaara”

    Metsäyhtiö maksaa puusta sen verran, että sen jalostus kannattaa. Jos jalostus ei kannata, silloin tehdas tai saha on seis. Viimevuosien sahauksen tuloksista sen näkee, sahojen seisokkeja ollut. Havusellubuumi ja kartonkituotteiden kysyntä ainoat valopilkut, jolla nyt tulosta tehdään.

    Koneyrittäjät ovat jo tinkineet keskenään kilpailemalla taksat sille tasolle, että konkursseja on tullut ja vain suuret, kymmenien koneiden yritykset ovat kannattavuudessa pärjääviä. Esimerkiksi muutamia alle kymmenen koneen yrityksiä on siksi yhdistynyt.

    Metsäpalveluyrittäjät tekevät töitä kovassa kilpailussa balttialaisten, kymmenien työntekijöiden yritysten kanssa. Ja aika harva metsäpalveluyrittäjä on tekemässä metsänomistajille suunnittelutyötä, koska kysyntää ei ole, suomalaiset kaupunkilaismetsänomistajat eivät ole kiinnostuneita/tietoisia metsien hoidosta. Paitsi rahaa tarvitessaan… MHY:t taasen ovat paneutuneet bisneksen tekoon energiapuulla ja korjuupalveluilla. Jossa useasti sitten metsäomistajan käteen jäävä raha on pienempi kuin pystykaupalla. Useimmiten leimikot niitä, jotka eivät yhtiöille kelpaa.

Esillä 10 vastausta, 341 - 350 (kaikkiaan 629)
1 2 3 … 34 35 36 … 61 62 63