Keskustelut Metsänomistus Pystykaupan korruptio on kehittynyttä korruptiota

  • Tämä aihe sisältää 629 vastausta, 49 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 8 vuotta, sitten Mosku toimesta.
Esillä 10 vastausta, 331 - 340 (kaikkiaan 629)
  • Pystykaupan korruptio on kehittynyttä korruptiota

    Tuolla ”kaikki mulle” viestiketjussa on virinnyt keskustelua korruptiosta. Aihe on tärkeä ja korruptio metsäalalla niin laajalle levinnyttä, että siitä kannattaa avata oma viestiketju.

    Kehittyneissä maissa myös korruptio on kehittynyttä.”Kehittyneiden maiden korruptio on suunnitelmallista, yhteiskunnallisia valtainstituutioita hyödyntävää piilorikollisuutta. Korruptiosta tulee osa virallista totuutta”. Tämän määritelmän korruptiosta on esittänyt Tranparency Suomen puheenjohtaja.

    Puun pystykauppa on todettu täydelliseksi korruptiota aiheuttavaksi järjestelmäksi metsätalouden englanninkielisessä oppikirjassa, joka on metsänhoitajaopiskelijoiden kurssikirja Suomessakin.

    Pystykauppoja ei ole muissa Euroopan maissa. Puun korjaavat ja kuljettavat käyttöpaikoille yksityiset yrittäjät. Puunjalostusyhtiöillä ei ole omia puunhankinnan organisaatioita. Keski-Euroopassa kauhistellaan suomalaista puukauppaa ja puunkorjuuta.

    Pystykaupan korruption ydin on puunkorjuun kustannusten piilottaminen maksajalta. Sillä suojellaan hevoskaudelta periytyvää metsäyhtiön puunhankinnan organisaatiota ja sen käyttämiä massiivisia metsäkoneita.

    Kustannusten piilottamisesta on tullut virallinen totuus. Puunmyyjät eivät tiedä, että pystykaupassa he maksavat kaikki puunkorjuun kustannukset ja ja vielä naapurille tehdyn ilmaisen metsän viljelynkin kustannukset.

    Pystykauppa on korruptoinut myös kilpailu- ja kuluttajaviraston. Viraston mukaan metsänomistaja ei ole asianosainen puun pystykaupassa, sillä puunkorjuu on puunjalostusta.

    Lauri Vaara

  • savo’ttamies

    Arton esimerkissä pystykaupalla tukki puunostajalle 8-10 € /m3 tienvarressa kalliimpaa, kuin hankintakaupalla toimitettu.
    Mitä tuo hinnanero on …sitä korruptiotako?

    Tällä asiallahan on merkitystä vain niille metsänomistajille ,jotka haluaa omalle hakkuutyölleen oikean korvauksen.

    Visakallo

    ”Puun takusen kokemuksesta pysty- ja hankintakauppojen korjuukustannuksien eroista tältä osin olisi kiintoisaa luettavaa.”
    Lähettäjä: räme

    Minusta on täysin ymmärrettävää, että yhtiöt hinnoittelevat hankintapuun eri tavalla kuin pystykauppapuun. Niin minäkin tekisin.
    Olen valitettavasti joutunut useasti todistamaan niin laaneilla kuin tehtaillakin, kuinka hankintapuiden joukossa on ollut pahoja laatu- ja mittapoikkeamia.
    Puumäärät ovat olleet yleensä pieniä ja lisäksi hajallaan huonolaatuisilla varastopaikoilla.
    On selvää, että ammattitaitoisesti hankintapuuta toimittavat metsänomistajat tästä kärsivät, mutta minkäs teet?

    Jovain

    Savottamies! Hintaero on mielestäni korruptiota, sillä pystykauppaan sisältyy piiloperintää ja tulonsiirtoja esim. ja puun hinnat eivät ole todellisia, eivät hankintakaupassa, eivät pystykaupassa ja koskevat kaikkia metsänomistajia.
    Hankintatukin hintaa on verrattava harvennushakkuun hintaan, sitähän hankintahakkuut pääasiassa ovat. Mutta on otettava huomioon myös se, että pystykaupassa puun hinnasta on jo vähennetty korjuun kustannukset, eli todellinen kantohinta on sen verran korkeampi.
    Ja korjuun kustannusten piiloperintä heikentää entisestään pysty/hankinta hintasuhdetta. En usko, että kantohintaan sisältyvä metsänomistajien korjuun vähennysoikeus toteutuu tämän nykyisen korruptoituneen ja jopa kartellisoituneen menettelytavan aikana.
    Mitä sitten vaikuttaa ns. metsän vuokraus tehtyihin sopimuksiin?

    jees h-valta

    Puuntakunen oikeassa, on aivan selvä että nuo hankintahakkuun pikkunökköset ovat nytkin vain suhteiden vuoksi edes jotenkuten hinnoiteltuja. Jos niistä oikein alettaisiin huomioida kustannukset ja puun laatu siinä taidettaisiin saada lasku perään. Tavakseen ja paljon tätä tekevä tietenkin on alan vaatimuksista perillä ja osaa tehdä jalostuskelpoista tavaraa.

    kuusessa ollaan

    Jovain, selitäs mitä tarkoitat ns. metsän vuokrauksella?

    Ulkomailla, kuten Venäjällä ja Amerikan mantereella myydään hakkuuoikeuksia, Keski-Euroopassa taasen myydään puuta meidän hankintahakkuiden tyyppisesti yksityismetsistä. Siellä valtioiden metsien korjuulla on omat hankintaorganisaatiot, kuten meidän metsähallituksellakin.
    Niin, metsähallitus muutoin myy puuta suoraan tehtaalle toimitettuna. Ja sitä ollaan muuttamassa EU:n vaatimuksen vuoksi, eli korjuu pitää yhtiöittää erilleen omistuksesta…

    Jovain

    jees h-valta! Hankintahakkuut ovat nykyisellään, olleet jo pitkään yhtiöiden torjuntavoitto. Eivät ne oikeastaan muuta voi olla, kuin sitä mitä kuvaat.

    Kuusessa ollaan! Tarkoitin aikanaan tehtyjä sopimuksia (Teollisuus/MTK). En suinkaan ole mikään asiantuntija, oli vain sellainen kerettiläinen ajatus, mikä vaikutus on metsän vuokrauksella, kun tulkitaan pystykaupan nykyisin noudatettavia menettelytapoja.
    Lauri Vaara on osoittanut pystykaupan olevan metsän vuokrausta.

    Visakallo

    90-luvulla tuli myytyä kuusitukkeja satamaan toimitettuna, josta puut matkasivat Japaniin.
    Korjuun ja kuljetuksen hinnan tiesi kyllä jo hakkuun aikana, mutta puun hinnan tiesi vasta lastausvaiheessa satamassa.
    Hinta määräytyi aina sen päivän dollarikurssin mukaan.
    Silloin elettiin pakkodevalvoidun ja sen jälkeen kellumaan laitetun markan aikoja, ja voin vakuutta, että jännitystä riitti puukaupassakin.
    Joku voi olla toistakin mieltä, mutta ainakin minä arvostan tällä iällä sitä, että tiedän jo kauppaa tehdessäni, paljonko saan myymistäni puista rahaa.

    oksapuu

    S-E:n uudessa puukauppamallissa puun hinta selviää vasta korjuun jälkeen…

    Tuollaisessa kaupassa korjuukulut voisi yhtähyvin maksaa puun myyjä, saisi niitä kuitteja verotukseen…

    Jätkä

    Ilman muuta kannattaa – jos vain on mahdollista, tehdä sellainen puukauppa, jossa puunmyyjä huolehtii kaikista kustannuksista, jotka puunkorjuusta koituvat.
    Kustannuksiin pitää huomioida myös kaukokuljetus ja yleiskustannukset aina toimistokuluja myöten.
    Näin voidaan ainakin ensiharvennusten kohdalla unohtaa kantohintatulot, päinvastoin metsänomistajan lompakkoakin kevennetään kustannusten kattamiseksi.

    Mutta saahan siitä toki vähennyksiä verottajaa varten, seikka mikä näyttää olevan joillekin se autuaaksi tekevä pointti.
    Minä en kyllä moista maniaa ymmärrä, mutta ei kai sen väliä.

    Maatalouden verotusviidakossa ovat muutamat tollot innostuneet uusimaan kalustoaan hirmuisella tahdilla.
    He perustelevat sen haluttomuudella maksaa veroja, mutta totuus on, että verottaja vie kolmasosan, konekauppias vie kaiken.

    Rane

    Ja mitä isommat kuitit korjuukuluista saa sitä isommat vähennykset.
    Olisiko tässä Lahtosen uuden puukauppafirman mainoslause?

Esillä 10 vastausta, 331 - 340 (kaikkiaan 629)