Keskustelut Metsänomistus Pystykaupan korruptio on kehittynyttä korruptiota

  • Tämä aihe sisältää 629 vastausta, 49 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 8 vuotta, sitten Mosku toimesta.
Esillä 10 vastausta, 281 - 290 (kaikkiaan 629)
  • Pystykaupan korruptio on kehittynyttä korruptiota

    Tuolla ”kaikki mulle” viestiketjussa on virinnyt keskustelua korruptiosta. Aihe on tärkeä ja korruptio metsäalalla niin laajalle levinnyttä, että siitä kannattaa avata oma viestiketju.

    Kehittyneissä maissa myös korruptio on kehittynyttä.”Kehittyneiden maiden korruptio on suunnitelmallista, yhteiskunnallisia valtainstituutioita hyödyntävää piilorikollisuutta. Korruptiosta tulee osa virallista totuutta”. Tämän määritelmän korruptiosta on esittänyt Tranparency Suomen puheenjohtaja.

    Puun pystykauppa on todettu täydelliseksi korruptiota aiheuttavaksi järjestelmäksi metsätalouden englanninkielisessä oppikirjassa, joka on metsänhoitajaopiskelijoiden kurssikirja Suomessakin.

    Pystykauppoja ei ole muissa Euroopan maissa. Puun korjaavat ja kuljettavat käyttöpaikoille yksityiset yrittäjät. Puunjalostusyhtiöillä ei ole omia puunhankinnan organisaatioita. Keski-Euroopassa kauhistellaan suomalaista puukauppaa ja puunkorjuuta.

    Pystykaupan korruption ydin on puunkorjuun kustannusten piilottaminen maksajalta. Sillä suojellaan hevoskaudelta periytyvää metsäyhtiön puunhankinnan organisaatiota ja sen käyttämiä massiivisia metsäkoneita.

    Kustannusten piilottamisesta on tullut virallinen totuus. Puunmyyjät eivät tiedä, että pystykaupassa he maksavat kaikki puunkorjuun kustannukset ja ja vielä naapurille tehdyn ilmaisen metsän viljelynkin kustannukset.

    Pystykauppa on korruptoinut myös kilpailu- ja kuluttajaviraston. Viraston mukaan metsänomistaja ei ole asianosainen puun pystykaupassa, sillä puunkorjuu on puunjalostusta.

    Lauri Vaara

  • Lauri Vaara

    Taloustieteen mukaan tavaroiden tuotannossa tuotannon kustannukset maksetaan aina hyödynnettävän tuotantopanoksen tuotoista. Puunkorjuu on puutavaroiden tuotantoa, jossa hyödynnetään metsänomistajan omistamia puurunkoja tukeiksi, kuitupuuksi ym. puutavaroiksi. Hyödyntämisen tuotot saa puurunkojen omistajana metsänomistaja. Hyödyntämisen kustannukset vähennetään aina metsänomistajan saamista tuotoista.

    Näin yksinkertaista se on.

    Lauri Vaara

    Rane

    ”Hyödyntämisen kustannukset vähennetään aina metsänomistajan saamista tuotoista.”
    Näinhän pystykaupassa tapahtuu.Pystykauppa on siis täsmälleen taloustieteen mukaista toimintaa?

    harrastelija

    $ Taloustieteen mukaan tavaroiden tuotannossa tuotannon kustannukset maksetaan aina hyödynnettävän tuotantopanoksen tuotoista. Puunkorjuu on puutavaroiden tuotantoa, jossa hyödynnetään metsänomistajan omistamia puurunkoja tukeiksi, kuitupuuksi ym. puutavaroiksi. Hyödyntämisen tuotot saa puurunkojen omistajana metsänomistaja. Hyödyntämisen kustannukset vähennetään aina metsänomistajan saamista tuotoista.

    Näin yksinkertaista se on.

    Lauri Vaara $

    Jos tämä soopa on tulos mo – tohtori opiskelusta, niin ei kiitos!
    Kun sovitaan ostajan kanssa pystykauppa, niin molemmat ovat hyväksyneet kaupan. Jos hinta ei passaa, niin sopimusta ei synny.

    Korjuukoustannuksien maksamisesta en ainakaan sovi etukäteen, ellen tiedä paljonko ne ovat. Kun pystyhinta on sovittu, niin korjuussa kiinnostaa lähinnä työn jälki.

    Jos saan itse tehtyä puut tien varteen, niin tiedän myös kustannukset, jotka vähennän verotuksessa.

    Mikä tässä ketjussä on niin vaikeaa, että pitää kirjoittaa soopaa kymmeniä sivuja?
    Missä viipyvät ne paremmat vaihtoehdot?

    Jätkä

    Jos joku olisi niin ääliö, että möisi puunsa sillä kaupalla, että kustannukset vähennetään kauppasummasta, niin aivan varmaa on, että kantohintaa jää paljon vähemmän.
    Eihän ostajalle merkitsisi mitään, onko hakkuukoneen taksa 10 vai 15 €, taikka lähikuljetus 5 vai 20 € motti.
    Otetaan vaan se kone ajamaan, joka ehtii ja sillä siisti.

    ”Kyllä maakunta maksaa!”

    Rane

    Kuuklettamalla selviää että Lauri Vaara on esittänyt tämän korruptioväitteen useilla lehtien mielipidesivuilla ja keskustelufoorumeilla.Tämän keskustelun ”vaikeus” on syntynyt siitä että täällä on poikkeuksellisesti kysytty väitteen perusteluita.Niitä kun ei näytä löytyvän.
    Se on selvinnyt että tämä laajennettu,havaitsemattoman korruption käsite on entisen toimittajan,Tommi Niinimäen lanseeraama ja Tohtori Vaara on napannut tämän pystykauppaa koskevan teoriansa perusteeksi.
    Toki on ymmärrettävää että kun kyseessä on vaikeasti havaittava ja huomaamaton korruption laji niin tohtorikaan ei pysty tarkkaan sanomaan missä se korruptio piilee.
    Ps.korjattu tämän toimittajan nimi.

    Visakallo

    Osansa näihin metsätaloutta koskeviin huu-haa -tietoihin ja -tutkimuksiin on Helsingin Sanomilla.
    En muista, milloin lehdessä olisi viimeksi ollut metsänhoitoa ja puuntuotantoa käytännönläheisesti ja realistisesti käsitellyt juttu.
    Muistaako toiset?
    Kaikkea muuta metsäistä ”rajatietoa” valtakunnan ykköslehdessä on kyllä riittänyt.
    Metsäasioita vähemmän tuntevalle on saattanut muodostua perin merkillinen käsitys suomalaisesta metsätaloudesta.
    Onneksi meillä on Metsälehti ja Maaseudun Tulevaisuus, jotka pääsääntöisesti pysyvät asiallisen tiedon puolella, mutta lukeeko suuri yleisö niitä riittävästi?

    Metsuri motokuski

    Tuli vaan mieleen jos metsäomistaja pystykaupassa maksaa korjuun ja kuljetuksen kustannukset niin kuka sitten maksaa seuraavat jatkojalostuksen kustannukset ?

    Olen kyllä vahvasti sitä mieltä että jalostuslaitos ei erottele kustannuksia metsänomisistajan ja lopputuotteen ostajan välillä, vaan jalostuksen kustannukset jakautuu siten että lopputuotteen ostaja vastaa valmistuskustannuksista.

    Minusta puunmyynnissä ja puunjalostuksessa lopputuotteeksi voidaan noudattaa ihan minkä tahansa teollisuuden alan toimintaa. On aika hurja väite että metsäteollisuus olisi ainoa toimiala jossa metsänomistaja maksaa tuotteensa korjuun ja viennin jalostuslaitokselle.

    Mhy:n korjuupalvelun rakenteen jotenkin ymmärtää siten että hehän myyvät periaatteessa puut tienvarsitoimituksina ja kun aiemmin oli mhy:ltä puunosto kieletty niin sitä kierrettiin välitysmyynnin avulla ja se viime kädessä rinnastettiin hankintakauppaan, Kun korjuu kustannukset eriteltiin tilityksessä metsänomistajlle joka vähensi ne puunmyynnin osalta näytti hakkuu sellaiselta että se olisi muka tehty hankintakauppana, vaikka ihan selvää ostoahan se loppujen lopuksi oli.

    Tuo mhy:n toiminta oli ihan puhdasta kikkailua jolla ne rahoittivat osin toimintaansa. Samanlailla mhy teki tarjoukset leimikoista kuin yhtiöt isännille ja kilpaili puista verissä päin.

    Periaatteessa yhtiöidenkin puunostossa voisi korjuuosuuden erotella samanlailla. Minun näkemyksen mukaan lopputulos on ihan sama.

    Visakallo

    Minusta se on juuri näin, kuten Metsuri motokuski asian ilmaisi.
    Voisiko LV ja Jovain kertoa nyt oman näkemyksensä tähän asiaan?

    Rane

    Metsänomistajahan myy pystyssä olevia puita.Syy miksi myydäänkin tukkeja ja kuituja on että myytävän tavaran saa mitattua tarkasti vasta hakkuun yhteydessä ja samalla voi määritellä hintatason.
    Esim kanadassa urakoitsijat ostavat valtiolta hakkuuoikeuksia.Joku tietävämpi voisi kertoa tehdäänkö siellä kaupat arvion perusteella vai maksetaanko korvaus toteutuneiden kuutioiden mukaan?

    Jovain

    Mistä maksetaan? LV tutkimus: Toimitus- ja pystykauppapuun hintasuhteet ja puun korjuun rationaalisuus, sivu 117.
    Pystykaupassa metsäosasto vuokraa metsän, teettää puun korjuun, valvoo korjuun ja maksaa korjuutyön, jonka perii puun hinnasta.

    Samassa luvussa mm. seuraavaa: MTK ei ole osoittanut kiinnostusta korjuukustannusten seurantaan. Se voi johtua pystymyyjien näennäisestä hyötymisestä, kun korjuutyötä myydään polkuhinnalla, liuutetaan kantohintoja ja siirretään tuloja toimitusmyyjiltä pystyyn myyjille.

Esillä 10 vastausta, 281 - 290 (kaikkiaan 629)