Tämä ei nyt suoraan koske Lauri Vaaraa jo hänen korkean ikänsäkään puolesta, mutta jos väitöskirjojen taso alkaa olla tätä luokkaa, ymmärrän vallan hyvin, miksi tohtoreiden työttömyys on viime aikoina kasvanut Suomessa kaikkein eniten.

### e on myös ero wanhaan aikaan, leimikoiden koot ovat haitallisen pieniä nykyisin.
Lähetetty: 1 h, 58 min sitten
Lähettäjä: kuusessa ollaan ###

Onko näin tosiaan. Muistelen, että ne olivat haitallisen pieniä ennenkin.

Tietenkin jos lasketaan mukaan Osaran hakkuut. Sekin kyllä oli vain välivaihe ja ne leimikot taisivat olla vähä hemmetin harvapuisia.
Lähetetty: 1 h, 1 min sitten
Lähettäjä: hemputtaja

Kyllä, siirtojen välillä tehtävien palstojen koko on yrittäjien mukaan yksi pahimmista kannattavuuden heikentäjistä (poislukien Metsähallitus, vaikka sielläkin sama ilmiö on tullut). Se on korostunut, kun koneiden tehokkuus on noussut viimeisten 15 vuoden aikana. Nyt työmaat saattavat olla pahimmillaan jopa yhden päivän tai parin kolmen päivän rykäisyjä, koneiden siirtoa tapahtuu todella paljon.

”Toisaalta jos noihin tehtaiden vaatimuksiin sitten vastataan niin ilman hankintaorganisaatiota ei siihen kukaan pysty. Onko se organisaatio sitten tehtaan oma vai joku toinen onkin sitten eri kysmys, mutta silloinhan lopputulos on sama kuin nyt.”

Tuohon metsuri/motokuskin ansiokkaan kirjoituksen yksityiskohtaan haluaisin puuttua. Jos hankintaorganisatio toimii kilpaillulla alueella ja suorittaa tehtävät asiakkaan kannalta hyvin, näkyy toiminnan taloudellinen tulos hankintaorganisation tuloksessa. Parhaan taloudellisen tuloksen saavuttava yritys tekee työnsä parhaiten. Huonomman tuloksen tekijät eivät ole tehokkaita. Puunjalostusyhtiön oman hankintaorganisation tuloksentekokykyä ei julkisteta ja se on siis salaisuus kaikille ulkopuoliselle.

On selvää, että tehokkaimmalla hankintayrityksellä on parhaat mahdollisuudet korottaa puusta maksettavaa hintaa tai omistajien osingon suuruutta. Joka tapauksessa tehokkuus on selkeästi arvioitavissa yrityksen tilinpäätöstiedoista. Puunjalostusyhtiön oman puunhankinnan tehokkuudesta ei ulkopuoliselle tule mitään tietoja.

Yli vuoden on Suomessa kaikin keinoin pyritty KiKyyn. Tavoitteena on pudottaa tuotantokustannuksia, jotta suomalaisen teollisuuden tuotteiden menekki kasvaisi. Keino kilpailukyvyn paranramiseen on toiminnan tehostaminen kustannuksiin verrattuna. Tehokkain puunhankintaorganisatio palvelee parhaiten Suomi-nimisen valtion puunjalostusteollisuutta, Sääli, että pystykauppamenetelmällä estetään täysin puunhankintaorganisaation tehokkuuden vertailu.

Heitämpä puunkorjuun kulurakenteen pudottamisen kanssa haaveileville tähän kysymyksen korjuun kulurakenteesta, maastokuljetuksen osalta:

Tuo perusasia vaan on tullut vastaan mm. tuttavalleni, joka teki ensiharvennusten korjuuta edullisella kalustolla(käytännössä maksetulla) ja muutaman leimikon jälkeen totesi, että niillä hinnoilla ei ole järkeä kuluttaa aikaansa metsässä. Ja koneet vähäkulutuksia harvennuskoneita, hyvässä kunnossa. Ja hinta oli normaali aliyrittäjän taksa, eli alueurakoitsijan alihankkijan. Eikä välikäsikään ollut ottanut välistä mitään, vaan halusi muutaman kauempana olevan kuvion teetättää toisella yrittäjällä, siirtojen välttämiseksi.

On muutoin jännää, että reaalitaksat yrittäjillä ovat laskeneet 80-luvun lopulta asti, samalla metsänomistajalle puusta maksettava reaalihinta on laskenut. Silti metsäteollisuustuotteiden hinnat ovat nousseet. Eli onkohan korjuu kuitenkaan se syy?
Lähetetty: 1 h, 58 min sitten
Lähettäjä: kuusessa ollaan

Kokemukseni mukaan juuri nuo alueurakoitsijat ja vastaavat isommat ketjut ovat tehneet pieniä hakkuu – ja ajo-urakoita hämmästyttävän edullisesti. Ilmeisesti taksat ovat samaa tasoa kuin niiden sopimusurakoissa.

Tuosta metsäyhtiön kustannusrakenteesta sen verran, että sielläkin on leikattu ainakin henkilömääriä rajusti. Kun ennen oli firman toimistossa Piiriesimies, Ostoesimies, Korjuuesimies, Kuljetusesimies, Uittoesimies ja näiden alaisina: Toimistonhoitaja, Ostotyönjohtaja, Korjuutyönjohtaja, ja näiden alaisina : Aputyönjohtajat ja näiden alaisina harjoittelijat – Niin nyt toimisto on yhden miehen koppi, jossa hän on silloin tällöin ja hoitaa kaikki projektit.

Jos tuo yksi ”mies” on velvoitettu hankkimaan vuodessa esim. 50 000 kiintoa käyttökelpoista puuta firmalle, niin hänen kustannuksensa lienee luokkaa 1 € / motti.

Kyllä osa leimikon nauhoituksista saattaa jäädä tekemättä tai voi eksyä kartaltakin jossain vaiheessa.

Jätkälle.
Eräs sahan ostaja kertoi, että hänen tavoitteensa on ostaa puuta 100 000 m3 vuodessa. Tehokas kaveri oli. Vain yhtenä vuonna teki meille tarjouksen ja heti syntyi kokorunkokauppa.