Keskustelut Metsänomistus Pystykaupan korruptio on kehittynyttä korruptiota

  • Tämä aihe sisältää 629 vastausta, 49 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 8 vuotta, sitten Mosku toimesta.
Esillä 10 vastausta, 101 - 110 (kaikkiaan 629)
  • Pystykaupan korruptio on kehittynyttä korruptiota

    Tuolla ”kaikki mulle” viestiketjussa on virinnyt keskustelua korruptiosta. Aihe on tärkeä ja korruptio metsäalalla niin laajalle levinnyttä, että siitä kannattaa avata oma viestiketju.

    Kehittyneissä maissa myös korruptio on kehittynyttä.”Kehittyneiden maiden korruptio on suunnitelmallista, yhteiskunnallisia valtainstituutioita hyödyntävää piilorikollisuutta. Korruptiosta tulee osa virallista totuutta”. Tämän määritelmän korruptiosta on esittänyt Tranparency Suomen puheenjohtaja.

    Puun pystykauppa on todettu täydelliseksi korruptiota aiheuttavaksi järjestelmäksi metsätalouden englanninkielisessä oppikirjassa, joka on metsänhoitajaopiskelijoiden kurssikirja Suomessakin.

    Pystykauppoja ei ole muissa Euroopan maissa. Puun korjaavat ja kuljettavat käyttöpaikoille yksityiset yrittäjät. Puunjalostusyhtiöillä ei ole omia puunhankinnan organisaatioita. Keski-Euroopassa kauhistellaan suomalaista puukauppaa ja puunkorjuuta.

    Pystykaupan korruption ydin on puunkorjuun kustannusten piilottaminen maksajalta. Sillä suojellaan hevoskaudelta periytyvää metsäyhtiön puunhankinnan organisaatiota ja sen käyttämiä massiivisia metsäkoneita.

    Kustannusten piilottamisesta on tullut virallinen totuus. Puunmyyjät eivät tiedä, että pystykaupassa he maksavat kaikki puunkorjuun kustannukset ja ja vielä naapurille tehdyn ilmaisen metsän viljelynkin kustannukset.

    Pystykauppa on korruptoinut myös kilpailu- ja kuluttajaviraston. Viraston mukaan metsänomistaja ei ole asianosainen puun pystykaupassa, sillä puunkorjuu on puunjalostusta.

    Lauri Vaara

  • Timppa

    MaalaisSeppo kiinnitti huomion todelliseen muutokseen puunhankinnassa, nimittäin tähän sopimuspohjaiseen toimintaan, jossa yhtiöllä on käytännössä etuosto-oikeus puihin, mutta myös sitten vastineeksi erilaisia velvoitteita. Olen joskus käynyt erään firman sopimusasiakastilaisuuksissa Pääkaupunkiseudulla. Suuri osa porukasta on mummeleita ja papparaisia, joille suuri haaste on päästä sinne firman toimistolle. Systeemi pelaa hyvin ja nämäkin vanhukset saavat tarvittaessa puut myytyä ja hoitotyöt tehtyä yhden luukun periaatteella. Mielestäni moraalitonta on vaatia, että heidänkin pitäisi myydä puunsa poimitusmyyntinä jostain takametsistä ja sitten vielä huolehtia, että hoitotyöt tulisivat tehtyä.

    Uudehko ei ymmärrä, että puunhankinta kuten mikä tahansa hankintatoimi, on firman avainliiketoimintaa, jota missään oloissa ei voi ulkoistaa. Puun pätkimisen sitä vastoin voi ulkoistaa, kuten firmat ovatkin tehneet.

    En kyllä ole huolissani siitä, että ostaja pitää puita ”varastossa” kauemminkin. Yleensä ne hakataan aika ripeästi. Tänä vuonna tehtiin toukokuun alussa kaksi kauppaa. Toinen jo ennen kuun loppua hakattu ja toisenkin hakkuu alkoi toukokuussa. Kerran keskeytyi pari jo aloitettua hakkuuta, kun koneet läksivät myrskysavotoihin. Kerran taas siirtyi huonojen korjuukelien vuoksi. Tällaisia tapauksia varten tuo 2 vuotta on hyvä olla sopimuksessa.

    uudehko metsänomistaja

    kiitoksia vastauksesta maataloustraktorien mukana oloopn ketjussa. Nyt ymmärrän ongelman.

    Mielestäni korjuuseen todella erikoistunut yrittäjä osaisi valita käyttämänsäö koneet itselleen taloudellisimmin kussakin kohteessa.

    Suotta tässä on asiasta väitellä. Aidolla kilpailulla asia ratkeaisi, mikäli puunjalostusyhtyiöt sallisivat aidon kilpailun omien puunhankintaorganisaatioiden kanssa..

    Lauri Vaara

    Kiivasta on keskustelu. Niin aina, kun puhutaan aroista asioista. Korruptio on arka asia sitä harjoittaville ja siitä hyötyville.

    Olen esittänyt korruption perustelut blogissani otsikolla ”Metsäkone on kansallinen suuronnettomuus” (http://laurivaara.puheenvuoro.uusisuomi.fi/). Kuvat löytyvät väitöskirjani sivuilta 283 (1), 280 (2), 385 (3), 386 (4 ja5) (https://helda.helsinki.fi/handle/10138/38458). Jo otsikosta maataloustraktorin kauhistelijat saavat lisää löylyvettä kauhisteluun.

    Keskeisin suuronnettomuuden lähtökohta on maan metsäeliitin, metsänhoitajakunnan, kollektiivinen talouden peruskäsitteiden väärinymmärtäminen. Puunkorjuun tehokkuus ymmärretään määrätehokkuudeksi kustannustehokkuuden sijasta. Tavoitteena ei ole kustannusten minimointi vaan työtunnin työmäärän maksimointi aina raskaammilla metsäkoneilla.

    Määrätehokkuus on tehokkuuden mittari sosialistisessa taloudessa. Neuvostoliitossa vallitsi tuottajien diktatuuri ja taloustavaroiden tuotantotavoitteet asetettiin tonneina. Sen tuloksena valmistettiin painavia kattiloita.

    Puunkorjuussa vallitsee metsäyhtiöiden diktatuuri, rationalisoinnin tavoitteena ovat työtunnin kuutiometrit ja tuloksena raskaat metsäkoneet.

    Metsäkone vaatii eristämään korjuutyön maksajan korjuun taloudenpidosta, sillä maksaja ei valitse korjuutyötä työtunnin työmäärän vaan työn kustannusten perusteella. Maksaja – puun myyjä – eristetään puun pystykaupalla.

    Pystykauppapuun korjuu on puunmyyjien kollektiivitaloutta, jossa maksajia ovat puunmyyjät, mutta taloudenpito on metsäyhtiöiden vastuulla.

    Puunmyyjän puunkorjuusta eristämisen seurauksena metsänhoitajakunta ymmärtää väärin metsätalouden toimialankin. Metsätaloudeksi ymmärretään vain menoja aiheuttava metsänkasvatus. Tuloja antava puunkorjuu ymmärretään puunjalostukseksi.

    Suomen metsätalous on sosialistista metsätaloutta. Yrittäjiä ei ole ja puunkorjuu on kollektiivitaloutta. Korjuun tehokkuus on sosialistisen talouden määrätehokkuutta.

    Lauri Vaara

    uudehko metsänomistaja

    Timppa kirjoitti:”Uudehko ei ymmärrä, että puunhankinta kuten mikä tahansa hankintatoimi, on firman avainliiketoimintaa, jota missään oloissa ei voi ulkoistaa. Puun pätkimisen sitä vastoin voi ulkoistaa, kuten firmat ovatkin tehneet.”

    Timppa on aivan oikeassa. En ymmärrä. Useat monikansalliuset yritykset liki kaikilla toimialoilla ovat eriyttäneet liki koko liiketoimintansa osiin, joita sitten hoitavat omat erikoistuneet yritykset. Tämä on usein ollut välttämätöntä voitollisen tuloksen saavuttamiseksi..

    Eurooppalaisissa sellutehtaissa on tavallista että itsenäiset puun hankintayhtiöt tuovat ostamansa puutavaran tehtaan portille. Tälläisellä toiminnalla hankintayhtiö voi seurata hintoja koko ajan. Lisäksi se kykenee toimittamansa pääpuutavaran lisäksi hakkuussa syntyvät sivulaadut edullisimmalla mahdollisella tavalla sopivaan jalostukseen.

    Hieman ihmetyttää Timpan väite, että puun hankinta pystymetsästä on puunjalostajan ”avaintoiminto”. Itse olen uskonut puun jalostuksen olevan sellutehtaan taI sahan. olen ”avaintoiminto”. Olen uskonut tehtaan toiminnan ja tuloksen kannalta olevan samantyekevää, ostetaanko raaka-aine pystyleimikostta vai tehtaan portilta.

    Timppa

    Kyllä nyt viisastuttiin.

    Kerropa Lauri, miten sellaiset metsät hakataan, joihin ei pienillä koneilla pääse.

    Oletko muuten ottanut huomioon senkin, että harvennuksella pienet koneet joutuvat kiertelemään kiviä ja esteitä, jolloin ajourista tulee yhtä sekamelskaa.

    MaalaisSeppo

    Timppa jo tajusi miiä mennään metsätaloudessa. Jos korruptiota on, se ei rajoitu vain puunkorjuuseen. Metsätaloutta on tarkasteltava laajemmin kuin pelkästään puun korjuun osalta. Jovain ja Vaara ovat täysin pihalla nykymaailmasta.

    kuusessa ollaan

    En kyllä ymmärrä yhtä asiaa tässä jankkauksessa.

    Edelleen metsäyhtiöt ostavat puuta myös hankintana ja maksavat siitä rahaa, vaikka metsäomistaja olisi teettänyt ”korruptoitumattomalla” yrittäjällä puut tien varteen. Tiedän metsäonomistajia ja yrittäjiä, jotka näin tekevät, myös MHY korjuupalveluhan on vastaava.
    Jos metsäyhtiö on niin tyhmä, että maksaa oman korjuusopimuskumppanin toteuttamaa pystykorjuuta ilmaiseksi (verrattuna hankintahintaan), niin mitä sitten? Tai jos metsäyhtiö ei ole valmis maksamaan pahimpaan puuruuhkaan osuneista ja pilaantuvista hankintapuista keväällä kovaa hintaa, se on täysin ymmärettävää.

    Jos Kuopion sellutehdas toteutuu ja siitä tulee kolmesta suuresta metsäyhtiöstä riippumaton toimija, silloin voidaan sanoa että kilpailu puusta tulee olemaan todellista. Pystykaupan ja hankintakaupan välinen pilkunviilaus kuka toteuttaa korjuun, on ihan turhaa huulten heiluttelua.

    Rane

    Korruptio ”pahaan vietteleminen” tarkoittaa kai lähinnä että joku tai jotkut henkilöt lahjotaan tekemään oman organisaationsa kannalta huonompia valintoja kuin olisi mahdollista.
    Laurin teoriassa ilmeisesti metsäyhtiöissä on henkilöitä joita lahjotaan tekemään huonoja ja kalliita urakointisopimuksia.Mutta kuka ja miten lahjoo?
    Lahjovatko urakoitsijat metsäyhtiöiden toimihenkilöitä?Vai konevalmistajat jotka myyvät raskaita metsäkoneita?Ehkä konekauppaa rahoittavat pankit lahjovat avainhenkilöitä?
    Vai olisiko niin että Lauri on yksinkertaisesti erehtynyt termistä?
    Olisiko tohtori Vaaran aika tulla esiin piiloistaan ja tuoda jotain selvyyttä outoihin teorioihinsa?

    Jovain

    Oeskoon Kuopijjoon vielä lähtijöitä, juna jo män!

    Jätkä

    Oeskoon Kuopijjoon vielä lähtijöitä, juna jo män!
    Lähetetty: 15 min sitten
    Lähettäjä: Jovain

    Eipä tainnut muita jäädä laiturille?

Esillä 10 vastausta, 101 - 110 (kaikkiaan 629)