Keskustelut Metsänomistus Pystykaupan korruptio on kehittynyttä korruptiota

  • Tämä aihe sisältää 629 vastausta, 49 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 8 vuotta, sitten Mosku toimesta.
Esillä 10 vastausta, 91 - 100 (kaikkiaan 629)
  • Pystykaupan korruptio on kehittynyttä korruptiota

    Tuolla ”kaikki mulle” viestiketjussa on virinnyt keskustelua korruptiosta. Aihe on tärkeä ja korruptio metsäalalla niin laajalle levinnyttä, että siitä kannattaa avata oma viestiketju.

    Kehittyneissä maissa myös korruptio on kehittynyttä.”Kehittyneiden maiden korruptio on suunnitelmallista, yhteiskunnallisia valtainstituutioita hyödyntävää piilorikollisuutta. Korruptiosta tulee osa virallista totuutta”. Tämän määritelmän korruptiosta on esittänyt Tranparency Suomen puheenjohtaja.

    Puun pystykauppa on todettu täydelliseksi korruptiota aiheuttavaksi järjestelmäksi metsätalouden englanninkielisessä oppikirjassa, joka on metsänhoitajaopiskelijoiden kurssikirja Suomessakin.

    Pystykauppoja ei ole muissa Euroopan maissa. Puun korjaavat ja kuljettavat käyttöpaikoille yksityiset yrittäjät. Puunjalostusyhtiöillä ei ole omia puunhankinnan organisaatioita. Keski-Euroopassa kauhistellaan suomalaista puukauppaa ja puunkorjuuta.

    Pystykaupan korruption ydin on puunkorjuun kustannusten piilottaminen maksajalta. Sillä suojellaan hevoskaudelta periytyvää metsäyhtiön puunhankinnan organisaatiota ja sen käyttämiä massiivisia metsäkoneita.

    Kustannusten piilottamisesta on tullut virallinen totuus. Puunmyyjät eivät tiedä, että pystykaupassa he maksavat kaikki puunkorjuun kustannukset ja ja vielä naapurille tehdyn ilmaisen metsän viljelynkin kustannukset.

    Pystykauppa on korruptoinut myös kilpailu- ja kuluttajaviraston. Viraston mukaan metsänomistaja ei ole asianosainen puun pystykaupassa, sillä puunkorjuu on puunjalostusta.

    Lauri Vaara

  • MaalaisSeppo

    Jovain ja Vaara ovat pahasti jämähtäneet menneeseen aikaan. Puukaupan kehityshän kulkee samaan suuntaan kuin peltokasvien. Pelloista enenevä osa siirtyy suurviljelijöiden vuokramaiksi. He päättävät mitä pelloilla viljellään ja organisoivat kynnöt, lannoitusen ja korjuun omilla koneillaan tai erilaisten palveluyritysten kautta.

    Vastaava kehitys on käynnissä metsäpuolella. Suuret yritykset tekevät metsänomistajien kanssa palvelusopimuksia, joiden perusteella yrityset sitten hoitavat ko metsiä parhaaksi katsomallaan tavalla. Eli Jovainin mukaan ko tapauksissa koko metsätalous istutuksista päätehakkuuseen on ”korruptoitunut”.

    Mitenkähän korruptutoitunutta on haavan kasvatus Harjavallassa?

    Jovain

    Ei maksa vaivaa Timppa ja MaalaiSeppo, ilmoitatte kuitenkin tietoisuutenne nykyisestä kehityksestä.
    Konemiehet siinä kuin metsänomistajat puolustavat nykyistä korruptoitunutta puuhuollon järjestelmää. Eivät kuitenkaan huomaa maksumiehen rooliaan. Niinhän se on, että sitä kiusattuna alkaa puolustamaan kiusaajaansa.
    Kieltämättä kustannusrakenne on vaikea. Se asettaa menestymispaineita konemiehille, niin myös metsänomistajille.
    Monopoliasemassa teollisuus on voinut hallita puuhuoltoa, pitää voitot itsellään ja on voinut toteuttaa sen ilman kilpailua.
    Mielestäni kilpailuasetelman muutos ei aiheuta muutoksia toimivaan logistiikkaan, vaan keskitetyt puutoimitukset vahvistavat sitä ja saa aikaan aidon kilpailun.
    Osto, aikataulutus ja koordinointi olisivat omiaan metsäosastojen tehtävinä?

    uudehko metsänomistaja

    Timppa ei ole havainnut kenenkään kieltäneen sopimusta, jossa puukauppa ja puutavara korjataan ja kuljetetaan tehtaalle eri sopimuksilla. Näin ei ole varmaankaan määrätty missään kirjoituksessa tai sopimuksessa. Kuitenkin jokainen, joka yhtään on tutustunut alaan, on vakuuttunut siitä, etteivät puutavaran jalostajat ole halunneet kyseistä toimintaa. Pikemminkin uskon näiden yhtiöiden kaikin keinoin pyrkivän nykyisen toimintatavan säilyttämiseen. Sehän takaa yhtiöille mahdollisuuden korruptioon ilman paljastumisen pelkoa.

    uudehko metsänomistaja

    Minua ihmetyttää se, että viimeiset vuosikymmenet Suomessa ja koko maailmassa kaikki suuret yritykset ovat pyrkineet keskittymään ydinliiketoimintaansa. Ydinliiketoimintojen ulkopuoliset toimet on yhtiöitetty erilleen tai luovutettu alan erikoisyritysten toimialaksi. On yleisesti katsottu tämän lisäävän tuottavuutta. Laajat koko alueen kattavat yritykset olivat muotia viime vuosituhannella. Nyt perätään erikoistuneita yrityksiä, jotta yritys saataisiin kannattavaksi.

    Myös suomalaiset puunjalostusyritykset ovat noudattaneet tätä. Useimmat ovat siirtäneet esimerkiksi koneistojen määräaikaishuollot sekä öljyjen vaihdot ulkopuolisen erikoisyritysten tehtäviksi. Myös laboratoriotoimintaa sekä tutkimus- ja kehitystoimintaa hoidetaan usein erikoistuneiden yritysten kautta. Ihmettelen, ettei puun hankintaa Suomessa ole siirretty erikoistuneiden yritysten työksi. Ala on varsin laajaa osaamista vaativa ja tarjoaa mahdollisuuksia suuriin säästöihin ainakin kansantaloudelle.

    Siihen on mielestäni kaksi mahdollista syytä.
    1)Joko se, että suomalaiset puunjalostusyritykset eivät ole olleet niin tiukoilla, että kaikkiin toimenpiteisiin olisi ollut tarvetta tai
    2) puun hankinta pystyhankintana on tarjonnut ostajalle sellaiset mahdollisuudet (korruptio), ettei siityminen erityisyritykseen ole ollut tarpeellista. Perinteellisesti Suomen valtiohan on aina pelastanut puunjalostusyritykset ilman tarvetta suuriin muutoksiin toiminnoissa.

    Useimmissa muissa Euroopan maissa suomalainen pystykauppamenetelmä on täysin tuntematonta. Trooppisten alikehittyneiden valtioiden laajoissa avohakkuissa menetelmän soveltaminen on tavallista.

    uudehko metsänomistaja

    Ihmetteln, miksi asiassa on tuotu esiin maataloustraktorin käyttö. Mikäli päästäisiin tilanteeseen, että puun korjuun ja/tai kuljetukasen hoitaa asiaan erikoistunut yritys, luonnollisesti tälläinen yritys on paras ratkaisemaan kalustokysymykset. Joskus maataloustraktori saattaa olla oikea ratkaisu, joskus joku muutapa.

    Useat kommentoijat ovat huomautelleet nykyisten koneyrittäjien usein toistuvista sopimusneuvotteluista ja niiden seurauksena tapahtuvista yrittäjäin vaihtamisista. Se on yrittäjyyttä. Mielestäni juuri tälläistä tarvitaan. kustannusten on pysyttävä aisoissa, kilpailukykyisinä. Puunkorjuun korruptiolla en kuitenkaan tarkoita näiden koneyrittäjien toimintaa.

    Puunkorjuun korruptiolla tarkoitan sitä puunajalostusyhtiöiden apuosaston suorittamaa puun hankintaa tehtaalle. Toiminta on suurisuuntaista. Pääosa suomalaisesta puusta kulkee näiden organisatioiden kautta. Kilpailu alalla on näennäistä. Puun tarjonnan ollessa selkeästi suurempaa kuin puun tarve, ei minkäänlaista todellista kilpailua puusta ole olemassa. Toiminnan kannatavuudesta ei ole saatavissa mitään tietoja. Vain hankintapuolen omat väitteet kireistä hinnoista ja kovasta työmäärästä sekä kulujen minimoimisesta. KUKA NIIHIN USKOO.

    Kuten aiemmin ole kertonut, markkinataloudessa vain kilpailu sekä oman voiton pyynti tuo edistystä. Ja juuri tällä alalla kilpailua ei ole. Vain osallistujien väitteitä. Tässä on mielestäni suomalaisen puun kauppatavan suurin puute. Mahdollisesti myös ongelma. Ja tämän mahdollisen ongelman ratkaisemiseksi tulisi kauppatapaa muuttaa siten, että alalle erikoistuneet yritykset pääsisivät haastamaan yhtiöiden hankintaosastojen todellisen kyvykkyyden.

    Suomen kilpailukyvyn kannalta tässä saattaa olla toimenpide, joka pelastaa Suomen päävientialan.

    Ammatti Raivooja

    Koska maataloustraktori on koko villakoiran ydin kun maajussit korjaavat talvisin halvemmalla puuta mettistä mutta heitä ei tässä korruptoituneessa systeemissä päästetä kilpailemaan. Metsäkoneet on määrätehokkaita mutta tyhjän panttina talvella olevat maatalpustraktorit ovat halvempia puunhakkuussa ku ne on jo jokatapauksessa ostettu vaikka eivät yhtä määrätehokkaita. Noin niinku lyhennettynä miksi maataloustraktori on tän jutun ytimessä.

    En tiedä miksi isojen koneiden kysyntä kasvaa kokoajan, oiskohan sen takia, että hinnat on polettu alas? Noh, kyllä pieni maanomistaja on vahvoilla sanelemaan hintoja ”vapaassa” kilpailussa.

    Hiluxmetsuri

    Pystykaupan korruptoituneisuudesta en tiedä, mutta ihan toisen kertaluokan asia on hakkuuoikeuden kauppa. Ostaja ostaa käsirahalla pystyssä olevan puuvaraston hallinnan 2 vuodeksi. Ostaja säästää aivan hervottoman määrän pääomia ottamalla hallintaansa ison pääomamassan murto-osalla sen hinnasta.

    Myyjätaho siis rahoittaa ostajaa vuosittain ehkä n. 2/3-osalla koko Suomen puukaupan arvosta. Mikä tuo summa lieneekään, niin kyse ei ole ihan pikkurahoista. Nyt ei ole tilastot saatavilla kun on niin heikko nettiyhtteys, mutta arviolta muutama kymmenen miljoona voisivat olla korkotulot. Liekö tuo korko nykysopimuksissa huomioitu?

    pikkutukki

    Aina mahdollisimman suuri käsiraha , se nopeuttaa hakkuuta . Entäpä vasta kolmen vuoden päästä sopiva hakattavaksi , ottaa nyt käsirahan (maximin ) ja sopii hakkuun vasta kolmen vuoden päähän . Olisiko moraalitonta ?

    Ammatti Raivooja

    Kasvakoot mieluummin korkoa puut 2 vuotta kasvamalla ku alkaa miettimään mistä sais maapalasen, lunta ja puruja jos ostaa maajussilta talvihakkuun ja puiden toimitus sanellaan kesäksi.

    kuusessa ollaan

    Talvella ”tyhjänpanttina” saattavat olla viljatilojen traktorit, karjatiloilla traktoreilla täystyöllisyys. Ja jos traktoreita halutaan parhaiten hyödyntää talviaikaan, silloin kyseessä olisivat enemmänkin kiinteistöpuolen työt, eli auraus ja vastaava. Niihin traktoreiden perusvarustus tänä päivänä etukuormaajineen sopii paremmin. Lisäksi tiloilla on traktoreita korvattu kurottajilla ja pyöräkuormaimilla, sekä ulkopuolisen urakoitsijan hyödyntämisellä, jolloin ”vapaata kalustoa” ei edes ole. Ne pikkutilojen nuffit ja majurit olivat aikoinaan ihan eri juttu, silloin ei ollut kunnon metsäkoneita vastineena.
    Ne maatilalliset, jotka ovat halunneet työllistää itsensä talvella osa-aikaurakoinnilla, ovat ostaneet ennemminkin käytetyn metsäkoneen, joka seisoo taas kesät navetan nurkalla. On edullisempaa tehdä työt maksimiteholla, kuin rääkäten pilalle traktorin, jonka pitää kesällä olla hyvässä vireessä.

    Keski-Euroopassa käytetään paljon traktoreita metsätyössä, mutta siellä se johtuu erilaisesta työskentelytavoista, eli maastokuljetus saattaa päätyä vasta sahalle, tai jatkettuna lähikuljetuksena johonkin isompaan terminaaliin.
    Esim. Saksassa on runsaasti traktoreiden metsävarustelijoita, jotka rakentavat käytännössä uusiksi koko vehkeen, ja sen jälkeen se ei sovellu enää maatalouskäyttöön.

Esillä 10 vastausta, 91 - 100 (kaikkiaan 629)