Tällä hetkellä ainakin täällä Etelä-Suomessa pystykarsintakelit ovat parhaimmillaan. Lunta on runsaasti ja vesisade pakkaset tekivät hyvät lumikenkäkelit. Talvilomaviikko meni hyötyliikunnan merkeissä ja kolmen hehtaarin urakka on valmis.
Teet ilmeisesti harvennuksen huomattavasti aiemmin kuin normaalin ensiharvennus. Muuten puut olisivat hoikkia tupsulatvoja. Toisaalta aikaistamalla litrakoko ja siten myös kokonaismäärä jää vaatimattomaksi. Jos siis oikein ymmärsin, en itse tuolle linjalle lähtisi. Männyn laatu tehdään taimikkovaiheessa. Tämän jälkeen liiallisella tiheydellä ei enää tilannetta pelasteta, mutta kasvua hukataan.
Laitearvostelu:
Ostin viimevuonna Fiskarssin oksahan ja siihen kuuden metrin Quik Fit teleskooppi varren. varsi ovaalin mallinen, tuntui varsin tukevalta kaupassa. Äärimmilleen säädettäessä varsi hetkuu turhan paljon.
Sahanterä on turhan letkeä, saisi olla jäykempi pystykarsinnassa. soveltuu paremmin puutarhahommiin.
Kokonais arvosana yhdistelmästä 6½.
Mistä löytyisi tukeva teleskooppivarsi pystykarsintaan?
Karsintaan sopivia teriä kyllä löytyy.
(oliskonan kuulunut laite osioon?)
Harrastelija kirjoitti oikeaa asiaa. Pystykarsinnassa on tehty aikoinaan virheitä. On karsittu liian paksuja puita ja liian paksuja oksia. Jossain vaiheessa karsimaan on menty myös syksyllä, jolloin saadaan aikaiseksi paljon mustaa puuta.
Jos tarkkoja ollaan, pystykarsintaan saa edelleenkin kemeraa.
<<<Mistä löytyisi tukeva teleskooppivarsi pystykarsintaan?
Karsintaan sopivia teriä kyllä löytyy.
(oliskonan kuulunut laite osioon?) <<<
Minulla on ollut käytössä 3,5…4 m pitkä koivusta tehty varsi.
Sillä saa hyvin lumen päältä viiteen kuuteen metriin karsittua.
On riittävän jäykkä eikä maksa mitään.
Kuljetan varren auton peilistä ja ja takakontista tulevien narujen varassa.
Lisäksi on erillinen jätkovarsi, joka kinnitetään kahdella 8mm pultilla, jolla yltää 8 metriin.
Sahaan sillä ylempänä oleva kaksois latvoja pois.
Vielä Satapiille, että minulla on eri ikäisiä taimikoita 20 ha ja joka vuosi tulee n.1ha uutta metsänparannuksen kautta tai aukkohakkuusta..
Tuon räkämänntytaimikon lisäksi totuuden nimessä täytyy sanoa, että loytyy myös nuorempia laadukkaita männyntaimikoita, kun oppia tuosta ensimmäisestä perustamastanii taimikosta on tullut kokemuksen kautta.
Tuo Kurjen mainitsema tehty puuvarsi on käytössä pihapalstalla.
Liki nelimetrinen näre sopivaksi vuoltuna. Pakkasella ”lämpimämpi” käteen kuin metallivarsi.
Keikka hommiin etsiskelen teleskooppivartta. en viitsi moista ”saikaraa” kuljetella palstalta toiselle.
Vaan voisihan sitä tehdä oman varren jokaiselle palstalle ja säilyttää siellä.
Kun täällä tällä viikolla aika harvoin kerkiää vilkaista muilta lomalaisen kiireiltä niin Glan kommenttikin jäi jo tuonne aiemma mutta sen verran että saanto e-puulla alkaa jo mottihinnaltaan lähestyä ensiharvennuskuidun hintaa ja saantohan tulee kokopuusta ja kaikesta sekulaisesta muu-puusta.
Vaikka litrakoko pienempi puun koosta riippuvana niin kuitenkin kokonaiskuutimäärä hakkuussa saattaa olla jopa isompi/ha.
Uskoisin tuon omankin seuraavan e-puuhakkuun suhteen noin käyvän. Sielläkin on paljon sekulaista puustoakin männikön joukossa.
Oksasahan varren materiaalina alumiini on aika hyvä, mutta ei varmaan paras mahdollinen. Komposiittimateriaalit olisivat ilmeisestikin lujuuden ja painon suhteessa parempia. Onkivapojen hinnoista näkee, ettei sellaisen varren tarvitsisi edes olla kovin kalliskaan. Aivan painoton ei varren tarvitse ollakaan, jotta sahan hampaille tulee sopivasti painoa pureutua oksaan. Kolme eri pituista vaihdettavaa vartta voisi olla parempi tukevuuden kannalta kuin huterasti toteutettu teleskooppi. Mutta jos teleskooppisen toteutuksen jatkoliitos saataisiin hyväksi ja toteutukseltaan yhtäsopivan samanlaiseksi kuin terän liitos, saisi kahdella eri pituisella varrenpätkällä aikaan kolme eri pituusvaihtoehtoa. Sahaajan silmät pitäisi vaan vielä voida siirtää otsalle, jotta niska säästyisi. Kun sotavarustetehtailijat ovat tehneet tähtien valolla näyttävät silmälasit, niin kai pystykarsijan ylös suunnatut silmälasitkin olisivat tehtävissä.
Jees: ”saanto e-puulla alkaa jo mottihinnaltaan lähestyä ensiharvennuskuidun hintaa ja saantohan tulee kokopuusta ja kaikesta sekulaisesta muu-puusta.”
Kuutiomäärä tosiaan on parempi, koska latvatkin otetaan mukaan, kaikki puulajit kelpaa, eikä viallisia puita aivan pahimpia lukuunottamatta hylätä. Uudistamista ja perinteistä kuituharvennusta ajatellen tämä on hieno juttu, koska ns. roskapuusta saa liki kuidun hinnan. Mutta merkitystä sillä on vain ensiharvennusikäisen puuston kohdalla. Jos lähdet harventamaan vajaa 20 vuotiasta puustoa, jossa puuston pituus on n. 8-10 metriä ja runkoluku vajaat 4000, ei kuutioita yksinkertaisesti tuollaisesta pusikosta löydy kuin 30-50. Näinollen kuutioita ei latvuksista tule kun ei sitä tule muistakaan rungon osista. Sen sijaan tulee korjuuvaurioita ja muita korjuukustannuksia. Vaurioista lisää juurikääpäkeskustelussa. Jäävän puuston latvus on jo tuossa vaiheessa supistunut niin, että kasvun elpyminen ottaa aikansa. Ajouratkin tehdään, vaikka niitä voisi hyödyntää vielä useita vuosia puun kasvatuksessa. Mönkijällä ei kuitenkaan puita kannata kaupallisessa hakkuussa ajaa, eikä seuraavaan harvennukseen mennessä ajourille tullut alikasvos ole korjuukokoista.
Ainoa hyöty on siis oksien karsiutuminen, mutta siihen riittää taimivaiheessa tehty harvennus 1000-1500 kpl alhaisempaan runkolukuun. Tällöin puustoa voi järeyttää kohtuulliseen kokoon ennen ensimmäistä korjuuta.
Oletan siis tässä, että energiaharvennus on ylimääräinen hakkuu ennen ensiharvennusta. Näin olen ymmärtänyt sinun toimivan.
Minkälaiset (hintaluokaltaan alle 100 €) lumikengät olisi hyvät pystykarsintaan? Viime keväänä sukset jalassa temppuilin eikä siitä oikeen mitään tullut.
Joulupukki toi toissa vuonna Savotan lumikengät. Eiköhän ne ole alle satasen hinnoissa. Näillä lumilla on kantaneet hyvin tämmöistäkin ruhoa, joten ihan hyvä hinta/laatu-suhde omasta mielestäni.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.