Tällä hetkellä ainakin täällä Etelä-Suomessa pystykarsintakelit ovat parhaimmillaan. Lunta on runsaasti ja vesisade pakkaset tekivät hyvät lumikenkäkelit. Talvilomaviikko meni hyötyliikunnan merkeissä ja kolmen hehtaarin urakka on valmis.
Jees: ”Turhaa tuhtausta. Väärin alkukasvatetun metsän suoranaisten virheellisten ja liian aikaisin tehtyjen nk. harvennusten aikaansaannosta joista ei kuitenkaan mitään olennaista hyötyä.”
Pystykarsinnan tarve on kuten sanoit, mutta turhuudesta en menisi vannomaan. Meistä monilla on paljon kuvioita, jotka ovat edellinen omistaja laittanut alkuun. Asiaan ei siis ole voinut vaikuttaa ja varmaan useimmat meistä on itsekin tehnyt virheitä, joista toivottavasti on opittu. Joten katse eteenpäin, jo tehtyjä virheitä on turha manata.
Itse veikkaan puumarkkinoiden kehittyvän kaksijakoiseen suuntaan. Toisaalta esim. sahatavaran raaka-aineen vaatimukset laadun suhteen tulevat tiukkenemaan, toisaalta energiapuun kaltaiseen käyttöön ei vaatimuksia juurikaan aseteta. Siten ainakaan 02 istutusmänniköiden, pahimmat epäonnistumiset poislukien, pystykarsinta ei välttämättä ole ollenkaan turhaa työtä. Mutta arvaushan tämäkin vain on, oikeaa vastausta ei kenelläkään ole tiedossa. Samaa mieltä pystykarsinnan turhuudesta olen vain siinä tapauksessa, että kiireellisempiäkin töitä metsän hoitoon liittyen on odottamassa, mutta silti tehdään pystykarsintaa. Ja tällä hetkellä tämä on tilanne ainakin minulla.
Pystykarsinta vaikuttaa erittäin vähän sahatavaran laatuun, mutta sitäkin reilummin sorvitavaran laatuun. Hyödyn ymmärtää kun tekee leikkaukset rungon päätyyn. Sorvi ottaa ulkokehältä oksatonta massaa, mutta sahatessa osutaan usein keskellä oleviin oksiin.
Pystykarsinta on enemmän maisemanhoitoa ja tavaran muokkaamista laadukkaamman näköiseksi kuin varsinaista laadun parantamista.
Kyllähän sitä aina muutakin tehtävää löytyisi, mutta kun se on niin kivaa se pystykarsinta. Toisaalta esim raivaus on kyllä ihan luonnollisista syistä seis silloin kun on ne parhaat pystykarsintakelit.
Viiden hehtaarin männikkökuvio on loppusuoralla täällä Uudellamaalla.
Viime talvena karsin puolet kuviosta (ensiharvennettu männikkö 30vuotta, paksuus 15cm, pituus 13,6m)
Lannoitin suomensalpietarilla viime keväänä ja nyt on pian karsittu myös tuo toinen puoli. (arviolta kahden päivän työ jäljellä)
Kyllä on komean näköistä männikköä, kun viimekesän kasvu oli tosi hyvä (neulaset pitkiä ja latvat tuuheita)
Ensiharvennus on hyvin tehty, suurin osa puista on suoria ja ohutoksaisia tai lähes oksattomia tuonne viiteen metriin.
Runkoluku n.1000kpl/ha seassa vähän koivuja ja muutamia kuusia.
Kyllä kelpaa emännän kanssa käydä suppilovahveroita poimimassa taas ensi syksynä.
Kateelliset onnittelut Satapiille.
Nuoren männikön, joka on kasvanut noin hyvin ja vielä suorana ilman latvanvaihtoja, haluaisin itsekkin omistaa.
Mutta tuo kasvatus ei aina onnistu.
Ei ainakaan minulla.
Täytyy sanoa kiitokset edelliselle omistajalle, joka on kasvattanut aika tiheänä ja teettänyt ensiharvennuksen , kun oksat on kuolleet tuonne 5m korkeuteen. Itse olen nyt karsinut lopputuloksen ja lannoittanut nyt ensimmäisen kerran, seuraava lannoitus ehkä 2020-2025 (mahdollisesti seuraavan harvennuksen jälkeen.)
Satapiin kertoma vain vahvistaa sen että taajakasvatus osaavissa käsissä toimii ja niin se männyn kanssa pitää tehdä.
Loput pienet kuivakset aivan yhdentekevää mutta ainahan se silmänpalvontaa parantaa.
Olen itse lähtenyt siitä ettei ennen harvenneta männiköstä mitään kun alaosa alkaa olla oksatonta useita metrejä. Pienet lumituhot ei merkitse juuri mitään kun on reilusti poistovaraa e-harvennuksella.
Olen uudistanut männiköt lähes pelkästään kylvämällä ja kasvattanut ne n. 5000 kpl runkoluvulla energiapuuharvennukseen, ja sen jälkeen karsinut 350-400 parasta runkoa päälle 5 metriin. Työ on melko nopeaa, sillä puut ovat jo hyvin pitkälle karsiutuneita. Ikää on siinä vaiheessa 23-25 vuotta.
Koivikot ovat istutettuja ja ne on ensiharvennettu ja pystykarsittu alle 20-vuoden iässä n.350 parasta runkoa hehtaarille. Koivujen karsinta on vielä nopeampaa kuin mäntyjen vaikka karsintakorkeus on 6 metriä.
Yhteensä nelisenkymmentä hehtaaria on nyt karsittuna eli runkoina n. 15.000 kpl.
Pudottaisin tuon puuntakusen viistonnisen hiukan alle neljäntuhannen. Aivan oikein kyllä e-harvennukseen tuolla määrällä.
En ole uskaltanut aivan noin kovalla määrällä mutta saattaa olla noin pitkällä aikatoleranssilla hyväkin. Pyrin hiukan nopeampaan alle kahdenkymmenen vuoden taajakasvatukseen. Voi olla että puuntakusen systeemi on jopa parempikin.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.