Tällä hetkellä ainakin täällä Etelä-Suomessa pystykarsintakelit ovat parhaimmillaan. Lunta on runsaasti ja vesisade pakkaset tekivät hyvät lumikenkäkelit. Talvilomaviikko meni hyötyliikunnan merkeissä ja kolmen hehtaarin urakka on valmis.
Puun takaa:
”Metkossa oli vanhojen koneiden osastolla näytillä polttomoottorikäyttöinen, runkoa pitkin kiipeävä pystykarsintakone.”
Tosiaankin nykytekniikalla saisi aikaiseksi paremman ja keveämmän. Hinnan lisäksi sellaisella on toinenkin haitta. Sen on kiivettävä puuta pitkin, siis kuorivaurion vaara on melkoinen. Edelleen oksankatkaisussa kourivaurion vaara lisääntyy, kun mukana ei ole ihmisen ohjausta.
Siitä voisikin sitten tulla koneellinen tervasten tekijä (Kuitupuun kasvattaja). Siihen koneistaminen sopisi hyvin.
Mäntyöljyn ja tärpätin saanto nousisi vallan hirmuisesti, mutta jos niitä halutaan nostaa, niin siksi ei tarvitse tehdä tervaita nykyisin.
Kemijärven tehtaalla on kokeiltu kantojen keittoa jo 60 luvulla ja tulokset mäntyöljyn ja tärpätin osalta olivat huimia. Sellua tuli sitten mitä ja minkälaista sattui.
Tässähän olisi näille nostokannoille uusi käyttö, eikä tarvitsisi vuosien kuivatuksia.
USA:n etelävaltioissa viljellään mäntylajeja kuin pellossa. Harvennuksissa saatetaan ottaa koko rivi kerralla pois.
Tämän jälkeen tulee iso potunnostokone, joka nostaa kannot talteen. Näistä kannoista sitten otetaan pihka-aineet ja tärpätit talteen joko sellutehtaassa tai erillisessä kantohartsilaitoksessa.
Pitkällä tähtäimellä näiden pihka-aineiden ja tärpättien arvo muuten kasvaa nopeammin kuin sellukuidun arvo. Elikkä olemme menossa kohti biotaloutta aivan kuten jo joku iso yhtiö väittää.
Tällä hetkellä sellukuitu on vielä suomalaisen sulfaattitehtaan arvokkain tuote, mutta ajat muuttuvat. Tislauksen ja pienen jatkojalostuksen jälkeen pihka-aineilla on jo nyt moninkertainen tonnihinta sellutonnin arvoon verrattuna.
Puuntakuselle vain etten yleensä tee töitä metsässä juovuksissa.
Kyllä haavan ominpäin kuivattamia voi karsia koska jäljelle jää kuiva oksatappipohja. Sitä paitsi syksy oli jo aika myöhää kun sitä tein. Jopa lumikin jo tuppasi maahan.
Ei sitä kasvateta e-puuksi vaan korkealaatuisen sellun raaka-aineeksi. Aivan sama onko oksia vai ei mutta lähinnä omaksi silmän iloksi sen tein koska ne kuitenkin aika rehevästi ja oksaisina kasvoivat vanhassa peltoheitossa. Samalla sotkin alusryönän kaikkine koiranputkineen myös maihin. Ja ensikesän tavoite onkin ettei se enää siinämäärin sieltä nousekkaan.
Taistelu jättikoiranputkea vastaan on siellä kulmilla alkanut.
Kuitupuun kasvattaja:
”Tällä hetkellä sellukuitu on vielä suomalaisen sulfaattitehtaan arvokkain tuote, mutta ajat muuttuvat. Tislauksen ja pienen jatkojalostuksen jälkeen pihka-aineilla on jo nyt moninkertainen tonnihinta sellutonnin arvoon verrattuna.”
Kyllähän ne tonnihinnat on melkoisia, mutta määrät pieniä.
Raakamäntyöljyä tulee n. 40…55kg per sellutonni ja tärpättiä kymmenes siitä. Sellutonniin menee puuta n. 5 kiintokuutiometriä. Eli vielä kauan tarvitaan myös sellua siinä ”sivutuotteena”.
Näin on Taneli, mutta nuo saantomäärät ovat keskimääräisiä.
Silloin kun pihka-aineita halutaan tuottaa kunnolla, voidaan tuo saanto moninkertaistaa.
Nykyisen 45-55 kg sijaan sellutonnia kohti voisi aivan hyvin saada jopa 200 kg raakamäntyöljyä. Myönnän, että siinä tulee optimointia ja säätämistä, jos tuo kasvanut saanto saadaan aikaan pihkottamalla poistettava kuitupuu.
Pihkottaessa kuitupuu kyljestyy epätasaisesti ja silloin kuorimossa ei saada kaikkea kuorta pois puusta. Samoin kuoren joukkoon menee iso määrä pihkaa.
Kuoresta tuo pihka ja tärpätti saataisiin tietenkin vaikka höyryuutolla tai -pasutuksella talteen. Tietenkin jos olisi niitä eräkeittimiä, laitettaisiin yksi keitin vaikka kuoren keittoon ja muihin haketta.
Jos mäntyöljyn määrää lähdetään optimoimaan niin silloin voidaan kuorinta jättää kokonaan pois, mäntyöljyn saanto lisääntyy kummasti. Sellaisestakin prosessista on kokemuksia ihan tehdas mittakaavassa Suomessa.
Havupuun kuorintahan on vain keittimen ja soodakattilan kapasiteetti kysymys. Kun kuoritaan etukäteen saadaan toistakymmentä prosenttia enemmän selluntuottoa samoista vehkeistä.
Ja voitaisiinhan tosiaankin keittää kantokeittoja, voisi mäntyöljy määrä per sellutonni kymmenkerttaistua. Eikä tarvitse vaivautua sellumänniköitä kolomaan.
Että silleen ei kaikki ihan ole uuttakaan tämän auringon alla.
Siinä olet Taneli oikeassa, ettei mitään uutta auringon alla…
Palaamme ajassa taas sata vuotta taaksepäin ja puita aletaan ehkä pihkoittamaan.
Oma ennustukseni on, että pihkasaantoa ryhdytään lisäämään jo aivan lähitulevaisuudessa. Pihkoitusmenetelmä ei ole välttämättä mekaaninen vaan se voi olla kemiallinen tai biologinen. Siis joku menetelmä, jossa ihmistyö voidaan minimoida ja pihkasaanto moninkertaistaa.
Kantopuun mäntyöljysaanto on tosiaan ollut jopa yli kymmenkertainen runkopuuhun verrattuna ja kuorinnan voisi todella jättää kokonaan pois.
Ollappa vielä Kaskinen tai Kemijärvi pystyssä ja joku viisas olisi ostanut ne…
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.