Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Onko kellään pyökkiä kasvamassa? Joko voisi yrittää kasvattaa Etelä-Suomessa?
Täällä etelä Saksassa on tosi järeitä pyökki- ja tammimetsiä. Voisi tuoda muutamia pyökintaimia kokeeksi kasvamaan.
(täällä käki jo kukkuu, tuomet ja valkovuokot kukassa, lämmintä tosin vain 15 astetta)
Pyökin sukuja kyllä nämä haapahybridit. Soveltuu paremmin näihin olosuhteisiin. Äläkä vaan tuo sieltä mitään tarkastamattomia taimia tänne. Voi tehdä täällä hurjaa jälkeä haavikoissa. Saman tyyppisiä tauteja molemmilla.
Mielestäni on turhaa yllyttää ihmisiä vieraitten puulajien kasvatukseen. Paremminkin pitäisi kohdentaa mielenkiinto kotimaisten puulajien muodostaman metsän paremmalle hoidolle.
En tarkoita etteikö vieraitten lajien kokeiluakin pitäisi olla, mutta sitä ei pitäisi tehdä hetken mielijohteesta, vaan pitkäntähtäimen suunnitelmana. Niin että tiedetään että joku pitää koemetsästä huolta vielä kokeilijan kirveen kirvottua kädestä.
Meillä on maa väärällään tapauksia, joissa metsäammattilaiset ovat löytäneet tälläisen kokeilun metsästä ja omistaja on hölmistynyneenä ”mä en tiedä mittää”. On niitä hakattu ja raivattu poiskin ja ja vain ihmetelty, että ompa kummaa risukkoa. Kuulemma monen paapan visakoivuviljelmät ovat tällä tavalla hävinneet unhon yöhön.
Tammia on kasvamassa, mutta pyökkiä ei ole tullut laitettua. Viron puolella lehtipuuvalikoima onkin jo suurempi. Siellä on monesti polttoopuukasassakin 5-6 eri lehtipuuta, – vähän pyökkiäkin. Suomen puolella parhaita tuloksia olen saanut koivuklooneilla. Alunperin metsänjalostusäätiö, joka sulautettiin 90-luvulla metsäntutkimuslaitokseen, on tehnyt puunjalostuksessa erittäin hyvää työtä.
Syksyllä keräilin ´pähkinöitä´ joista kerättyjä siemeniä nyt koitan idättää. Saas nähdä tuleeko mitään… jos taimia laittaa maahan niin ehkä kannattaisi kokeilla F.grandifoliaa F. sylvatican sijasta, pitäisi olla ilamston kannalta sopivampi tänne.
Jotain puulajin vaihtoa kuusesta muuhun pakko tehdä eteläisimmässä Suomessa (Uusimaa). Kuusimetsäni kun juurilahoaa ja hyönteistuho kuivattaa loput.
Katselin juuri eilen kuusimetsiä Tammela-Loppi rajamaastossa. Siellä näytti terveemmiltä. Lienee jo kylmempää seutua kuin rannikko.
Se vissiin aikoinaan Ruotsissa Pyökin pohjoisraja on ollut Tukholman höntyvillä. Miksei Pyökkiä kannata kokeilla Turku – Lahti – Kotka linjan eteläpuolella. Arvokkaan pyökin kasvatus aika on noin 200 vuotta joten eikö se pyökin istuttaminen ole sama asia kuin jatkuva kasvatus. Tällä arvokkaal pyökillä tarkoitan 70 cm läpimittaa ja täydellistä virheettömyyttä, ja jos epä onnistuu ksvatus niin paljon parempaa polttopuuta takkoihin saa kuin koivusta. Ei roskaa, tervaton ja merkittvästi suurempi lämpöarvo kuin koivulla. Pyökkimetsä pidättää auringonvaloa paljon tehokkaammin kuin kuusi…. harmi jos pyökin viljelyyn ei saa yhteiskunnan tukea, upea puu. Ruotsihan tuhosi luontaiset metsänsä aikoinaan…. itä osistaan siirsi kansalaisiaan hävittämään metsiä ja siitähän on oikein muisto Skanssenilla.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään