› Keskustelut › Harrastukset › Puutiaiskeskustelua ruotsiksi

Esillä 7 vastausta, 1 - 7 (kaikkiaan 7)
  • Gla 9.7.2016, 06:13

    Laitoinkin Muut-osioon viestiketjuun ”Hirvet kertovat” aihetta käsittelevän kommentin.

    Täällä pääsee lukemaan kaverin ajatuksia ilman rekisteröitymistä. Pakkoruotsi jatkukoon:

    https://svenska.yle.fi/artikel/2015/06/25/skjutna-radjur-minskar-inte-fastingburna-sjukdomar

    Voi olla, että jotain menee ohi ruotsinkielisestä artikkelista, mutta jos oikein ymmärsin, Dag Nymanilla ei ole professoritason perusteita kumota Margaretha Gustafssonin ajatuksia. Onhan muissakin eläimissä punkkeja, ehkä ilmastonmuutoskin on ilmiön takana jne.

    hemputtaja 9.7.2016, 10:02

    En tutustunut, mutta veikkaan hyviksi sivuiksi. Svenskeillä kun on reilusti kokemusta punkeista.

    Suomeksi olen tuumaillut, että voihan se lämpöisyyskin olla yksi syy, mutta ei taatusti ainut. Omalla kohdalla olen tuumaillut karjataloutta noin yleensä.

    Ennen karja muutti maidoksi kaiken mihin ulettuivat ja siinä meni punkit samalla. Ei ollut mahdottomia pusikoita pitkin teiden ja peltojen reunoja. Kaikki kerättiin rehuksi. Nyt noita riittää ja karja syö ”äitien valmistamaa muonaa”. Karja oli kalvanut meren saaretkin melkein multaan asti.

    Nyt sitten väki niittää vanhoja niittyjä, etteivät kaikki kukkaset häviäisi. Samalla syyttävät metsäväkeä monimuotoisuuden turmelemisesta. Punkkeja pelkkä niitto tuskin hävittää.

    A.Jalkanen 9.7.2016, 13:47

    Jossain arvelitiin että punkkeja olisi ollut metsälaidunnusaikaan paljonkin. Välillä niitä oli ehkä vähemmän kun hirvieläinkannat olivat alhaalla. Nyt ne ovat taas nousseet ja ilmastonmuutos suosii myös punkkien lisääntymistä.

    Taudinaiheuttajien määrä punkeissa on eri asia. Se lienee myös lisääntynyt, kun tautitapausten määrä kasvaa liki joka vuosi.

    Ruotsissa on käyty jokunen vuosi sitten ihan sama keskustelu. Kun menee tuonne jaktochjagare-lehden sivulle ja kirjoittaa hakusanaksi fästing, löytyy juttuja:

    Hem

    A.Jalkanen 9.7.2016, 13:51

    HBL:n sivuilla on semmoinen systeemi, että jos ei kirjaudu, ei näe juttuihin lähetettyjä kommentteja. Laitan nyt siis tähän loppuun omat kommenttini. Google-kääntäjällä sen saa suomeksi.

    ”Det är mycket bra att olika åsikter om att lösa fästingsproblemet diskuteras. Till människan det viktigaste riskindikator är antalet av smittade fästingar i naturen. Orsaken till att det verkar att finnas två olika ”skolor” i relation till hjortjakten, är att vi inte än vet tillräckligt om hjortens och rådjurens roll i fästingburna sjukdomar. Vi vet inte vilken effekt är viktigare: dessa djurens roll som blodgivare som snabbt ökar antal av fästningar eller deras roll som blandare, i.e. att färre fästingar smittas av fästingburna sjukdomar därför att de här djur är inte reservuar för Borrelia-bakterier. Det här systemet är komplex och effekter varierar från ett ställe till ett annat.

    Det skulle vara ganska nyttigt att pröva minska de här stora däggdjur på stora öar och observera utvecklingen efter jakten. Var och en kan göra de här prov på sitt eget närområde. Jag själv håller på att börja ett nytt projekt där rollen av olika däggdjur för fästingar och Borrelia-bakterier studeras. Min hypotes är att vi måste minska mängden av växtätande djur och på samma gång öka mängden av rovdjur. I ett sätt restituera den störda balansen i ekosystemet.”

    Anneli Jalkanen
    Dr. i skogsskötselvetenskap
    Esbo

    A.Jalkanen 9.7.2016, 13:52

    Anonym vastasi: ”Var nu så snäll och läs t.ex på Internet om idisslare och borrelia. Vi vet oerhört mycket om den serologiska mekanism som gör att idisslarnas blod dödar borrelkiabaktyerier, och de efterlysta försöken i naturen är redan gjorda på måpnga håll i världen.”

    Minä vastasin: ”Jag tror nog också att idisslarnas effekt på bakterier är ett dokumenterat fenomen. Men om man tar hänsyn till fästningarnas hela livscykel, bilden på situationen ändras på det sätt som jag och Margaretha Gustafsson (Insändare 7.7.) beskrev. Jag tror att det bästa sättet att hitta lösningar som fungerar i praktiken är att experter från medicin, parasitologi och ekologi arbetar tillsammans. Vi sparkar ju bollen till det samma målet?

    De förslag som Margaretha Gustafssons skrev om är mycket bra. Dessutom det skulle hjälpa om vi kunde minska antalet smågnagare som ger Borrelia-bakterier och TBE-virus till fästingar, t.ex. genom att låta mera rovdjur leva i våra skogar.

    – Slutligen jag vill be om ursäkt därför att min svenska är dåligt.”

    A.Jalkanen 11.7.2016, 11:09

    Margaretha Gustafssonilta hyvä vastine:

    https://www.hbl.fi/artikel/hjortdjuren-ar-fastingfabriker/

    Punkit tarvitsevat isoista eläimistä (ehkä vähintään jäniksen kokoisista) verta lisääntymiseen eli muniakseen uuden punkkisukupolven. Ruotsalainen Petter Kjellander vastikään selvitti, että metsäkauriiden veri puhdistaa eli vähentää Borrelioita punkeista. (Ilmeisesti arvellaan, että tämä ominaisuus voi olla muillakin märehtijöillä.) Punkki on siis saanut bakteerit veren mukana jostain toisesta eläimestä aikaisemmin, toukka- tai nymfivaiheessa. Tehokkaimpia tautien siirtäjiä ovat pienjyrsijät kuten myyrät ja hiiret.

    Ihmisen tautiriskin määrää se, kuinka paljon kullakin alueella on Borrelioilla tai TBE:llä infektoituneita punkkeja (infektoitumisaste eli prevalenssi). Ei ole yksinkertaista laskea, millainen ihmisen borrelioosiriski kussakin eliöyhteisössä on, kun tilanne vaihtelee paljon paikasta toiseen sen mukaan mitä eläimiä on paikalla.

    Eläinten merkitystä olisi helppo testata saarilla poistamalla niiltä nisäkkäitä valikoivasti. Joiltakin saarilta poistettaisiin suurin osa kauriista, toisilta jänikset ja kolmansilla lopetettaisiin ns. pienpetojahti. Kutakin koejäsentä olisi kuitenkin oltava enemmän kuin yksi saari.

    torppari 11.7.2016, 16:03

    wua mutta ku jaak taalar venska..voeskoon tuon saman kiäntee sawoks ??? wua mitenkää nuo ruottalaeset koerat haakkuu suomeks ja ite omistajat mongertaavat venskoo..opettelisivat omistajatkii suomee ja sawwoo

Esillä 7 vastausta, 1 - 7 (kaikkiaan 7)