Kyllähän sen ymmärtää, että puuyhtiön oletus on tuhota kasvatusmetsää, että mahdollisimman vähän tarviaa hommata mursketta huonolle tielle. Ja se, että puut lastataan metsästä ei automaattisesti tarkoita, että mursketta ei tarviaisi rekan alle. Itte aktiivisena toimijana hommaan mieluummin sen kuorman pari mursketta kuin katson lastauksen alle tuhottua taimikkoa/metsää. Ja mikä tää murske en jauhautuminenkaan on? Ei kyllä ees oo niin paljoa puita, että ajokoneella sais murskattua mursketta niin paljon, että sillä olisi minkäänlaista merkitystä. Mutta niille, jotka ei kykene saamaan sellaista tietä aikaiseksi, että se kestäisi lastausta tai rekkoja ni tuskin on mitään väliä sillä tuhotulla metsälläkään.

Se varmasti sopii metsäyhtiöille parhaiten. Mutta en mä nää mitään syytä miks omatoiminen aktiivinen metsänomistaja jättäisi istuttamatta tai hakkaisi kaistaleen metsää pois että metsästä vois lastata. Jos sulla on oja nii järkevää tehdä kunnollinen liittymä jos siitä kuitenkin sitten ajelee traktorilla tai muulla härvelillä. Ja sitten ku on pehmeetä maata niin motot ui niin syvällä siellä, että traktorilla siellä ei pysty kuitenkaan menemään. Se ei palvele itteä joten kuitenkin pitää satsata siihen tiehen. Ihmeellistä, että metsälastauksesta pitäs tehdä jotain sääntöä tai väittää sitä ainoaksi oikeaksi tavaksi.

#”Ihmeellistä, että metsälastauksesta pitäs tehdä jotain sääntöä tai väittää sitä ainoaksi oikeaksi tavaksi.#”

Minäkin ihmettelin joskus , mutta en enää . Liian monessa tapauksessa isäntä on reklamoinut rikotusta tiestä , kun kuormia on purettu tieltä käsin . Automies on tosin ehtinyt ensiksi . Tämän jälkeen on sitten ajettu mursketta ja lanailtu .
Olen joskus omatoimisestikin tehnyt varaston siten ,että purkaminen tapahuu tieltä . Tällöin on ollut pitkä kuiva kausi ja tie hyvässä kunnossa . Tilanne on kuitenkin muuttunut dramattisesti sateen osuttua hakkuun ja lähikuljetuksen väliselle ajalle tai lähikuljetuksen ajaksi . Tällöin ei selvitä ilman tien vaurioitumista mitenkään . Päätös varastopaikan sijainnista ja koosta on tehtävä hakkuun aikana ja varauduttava pahimman varalle.
Jos minulle esitetään , että riittävää tilaa ei saa raivata tiealueen ulkopuolelta tapahtuvaa purkamista varten , pyydän kohteliaasti vaatimuksen kirjallisena ja samalla vakuutuksen siitä , että mo vastaa tien kunnostamisesta purkauspaikalla henkilökohtaisesti mahdollisten vaurioiden syntymisen jälkeen.

Reilu peli ! Eikös vain ?

Voi voi. Noita isäntiä on yhtä monenlaisia kuin leimikoitakin. Joku vaatii mursekuormaa kun moton pdottaa lavetilta kun auton renkaissa täristää. Toinen ei anna kaataa yhtään ylimmääräistä puuta laanista vaan hakatut puut pitäsi sijoittaa kasvavien puiden väliin. Joillekkin pitäisi olla tukkiauto vastassa koko ajan kuin puita tuodaan laaniin.

Meille kuskeille varmaan ihanteellisin olisi jos päästäisiin tieltä purkamaan mutta eihän se näin ole. Sen vuoksi on sääntö että purku sulalla kelillä aina metsästä ja talvella tieltä. Paljonkohan tuossa laanin teossa loppujen lopuksi sitä tappiota syntyy kun se on käytössä koko metsän kierron ajan. Myös siinä taimikon harvennuksessa myöhemässä vaiheessa.

Kyllä todellakin tänä päivänä puun varastointiin käytettävät alat ovat erittäin pieniä siihen nähden mitä ne olivat hevosaikaan.
Useamman hehtaarin olen vanhoja laanipaikkoja voinut metsittää vuosien myötä.
Se ei ole ollut aina kovin helppoakaan, koska puut kuorittiin ennen laaneilla, ja kuorta oli kertynyt jopa metrien paksuudelta.