Kyseessä myöhään(2014) ensiharvennettu mänty-raudus-kuusisekametsä,jossa puuta 125m3/ha,MT sekä VT pohjia.Odotusarvokertoimeksi laitettu 2.2.Mihin tällä kertoimella tähdätään?Päätehakkuuseen?
Itseäni ei pahasti haitannut muu kuin mönkkäristä puhuminen. Lisäksi aavistuksen se että ehkä hiukan sekoitettiin reaalikorkoa ja nimelliskorkoa. Muuten hyvinkin asiallinen artikkeli (?).
Samalla tavalla voidaan tietysti laskea puuston odotusarvo missä tahansa kehitysvaiheessa. Mitään odotusarvokerrointa ei tarvitse käyttää, odotusarvo voidaan laskea ihan euromääräisenä. Kertoimen osalta tekninen ongelma on että jos/kun taimikoissa ei ole arvostettavaa myyntipuuta niin kertoimella joudutaan kertomaan nollaa. Näin siitä huolimatta että odotusarvoa on ihan oikeasti olemassa.
Itse laskisin odotusarvoja hiukan eri tavalla kuin mainitussa blogissa on tehty. Jos tarkastellaan erikseen reaalikorkoa ja inflaatiota, prolongointi faktoroituu (1+k1)^n (1+k2)^n. Reaalihintoja tarkasteltaessa inflaatiotekijä voidaan yksinkertaisesti jättää pois. Faktoroinnin antama laskentatulos eroaa vain hiukan laskentatavasta (1+k1+k2)^n. Faktoroinnin perustelu on se että korkokannat eivät vaikuta juoksuaikana erillisesti, vaan reaalikorosta aiheutuvaan arvonnousuun puree myös inflaatio (tai toisin päin, jos niin halutaan ajatella).
Ei ole näköjään viime aikoina kirjoiteltu tästä puuston odotusarvosta metsätilakaupoissa. Omasta mielestä täysin käsittämätön juttu. Mihin se perustuu? Tietysti johonkin taulukoihin. Mihinkäs nämä taulukot perustuvat? Ne perustuvat olettamuksiin. Jos kaksi henkilöä tekee samalta tilalta arvion, todennäköisesti niiltä tulee erilainen odotusarvo. Miksi ostajan täytyy maksaa tuosta arvonnoususta? Entäs jos puuston arvo ei jostain syystä nousekkaan, riskitön myyjälle, riski ostajalle. Sama juttu on tuo arvon alennus. Tilan hintaan laitetaan jokin arvonalennus%, mutta ei mitään selitystä, mihin se perustuu. On lähinnä arvioijan mielipide. Jos myyn auton, tai asunnon , ei kumpaankaan laiteta odotusarvoa, tai arvonalennusta, vaan sen hetkinen arvo. Näin pitäisi olla metsätilakaupoissakin.
Oletettuun arvon nousuun perustuu. Arvokasvuun siis ; jos kuviolla on kuitupuukokoista 2 khl:n metsää , niin ei sen myyntiarvo ole tietenkään sama kuin maapohjan arvo+ puuston arvo sillä hetkellä. Arvon alennus voi perustua esim siihen että tila sijaitsee peräkorvessa, johon ei ole tietä ja taimikon hoitoa on tehty viimeksi 50 vuotta sitten.
Tuohonhan se perustuu, mitä Puuki kirjoittaa. Mutta onko 100% takuu, että puuston arvo kasvaa, kun määrä kasvaa? Tuo odotusarvohan on laskettu vuosikymmenille. Ei ole takuita tulevista hinnoista, ei siitä, saako metsää tulevaisuudessa hakata, säilyykö metsäteollisuus Suomessa, mikä on tulevaisuudessa tuontipuun osuus jne. Odotusarvo perustuu siis tällä hetkellä vallitsevaan tilanteeseen jonka, oletetaan jatkuvan muuttumattomana myös tulevaisuudessa. Arvon alennus on helpommin perusteltavissa. Sekin pitäisi näkyä tilakaupassa laskettuna( esim, kuinka monta hehtaaria hoitamatonta ja hoitokulut hehtaarilla) näinhän puustonkin arvo lasketaan, pelkkät prosentit ei ole oikein.
Miksi pitäisi olla jokin takuu ? Ei ole takuuta pörssiosakkeiden arvonnousullakaan vaikka pankin sijoitusneuvoja hehkuttaisi kuinka paljon tahansa jotain osaketta tai rahastosijoitusta ( usein onkin juuri päin vastoin ja pankki on se joka hankkii niillä ”parhailla” sijoituksilla).
Pitää hankkia asiantuntijapalvelua metsätilakauppaan avuksi , jos tuntuu hankalalta arviointi pelkästään omassa nupissa. Silloinkaan nykyinen tuotto-odotus ei ole tae tulevasta mutta olis ainakin joku jota syyttää huonosta kaupasta (jos niin sattuisi käymään) ilman peiliin katsomista.
Pörssiosakkeissa maksetaan päivän hinta, siihen ei ole laskettu odotusarvoja, eikä arvonalennuksia. Kyllähän tilan myyjä tai välittäjäkin voi hehkuttaa, että arvo tulee nousemaan, mutta mitään laskelmia sille on turha tehdä. Kyllä ostajan oma arvio on paras. Itse olen tehnyt kaikki tilakaupat omaan arvioon perustuen, vaikka niihin on tehtykin noita ”virallisia” arvioita. Myyjätkin ovat olleet tyytyväisiä.
”Pörssiosakkeissa maksetaan päivän hinta, siihen ei ole laskettu odotusarvoja,”
Pörssiosakkeissa, jos missään on laskettu odotusarvoja. Tappiolla olevan firman, joka ei ole koskaan maksanut osinkojaan, osakkeista saatetaan maksaa huimia hintoja. Yleistä on, että kasvuosakkeista maksetaan jopa 50-100-kertaisia hintoja sen hetkiseen tuottokykyyn verrattuna. Metsän odotusarvolisät ovat siis pieniä joidenkin pörssiosakkeiden odotusarvoihin verrattuna.
Näyttäisi olevan niin, että mitä nuorempi metsälö, sen paremman kuvan antaa tuottoarvo (omalla korkovaatimuksella laskettuna) verrattuna summa-arvoon. Odotusarvoja en käyttäisi.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.