Kyseessä myöhään(2014) ensiharvennettu mänty-raudus-kuusisekametsä,jossa puuta 125m3/ha,MT sekä VT pohjia.Odotusarvokertoimeksi laitettu 2.2.Mihin tällä kertoimella tähdätään?Päätehakkuuseen?
Onko joku nähnyt niitä julkaistuja odotusarvokertoimia?
Salaista tietoa?
Anneli eikös se ole kaikissa metsätalouden toimissa ykköskysymys, että minkälaisia hintoja ajatellaan joskus vuosikymmenten päästä saatavan?
Joku voi tietää paremmin mutta ne jotka ei tiedä taitaa ajatella että suurinpiirtein samoja kuin nytkin, reaalisesti. Tästä seuraa että on käytettävä reaalikorkoa, ja kaikki muu onkin helppoa. Esimerkiksi kolmen prosentin reaalikorolla pitää 20 vuoden päästä saatava tulo nykyarvoistaa kertoimella
1/(1.03)^20
tuosta kertoimesta tulee lukuna 0.55.
Siis jos meillä on metsikkö jonka ajatellaan 20 vuoden päästä tuottavan tuloa 10 000 euroa, sen nykyarvo (odotusarvo) on 5 500 euroa.
Jos puuston arvo on nyt 4000 euroa, odotusarvolisä on 1500 euroa. Odotusarvolisäkerroin on 1.375.
Laskelmissa kannattaa varmaan käyttää verottomia hintoja. Samoin summa-arvomenetelmien yhksikköhinnoista kannattaa laskea verot pois.
Todettakoon vielä että homma on herkkää korkokannalle. Jos käytettäisiin kahden prosentin diskonttauskorkoa, metsikön alrvo olisikin 6700 euroa, eikä 5500. Ero käy vielä isommaksi jos puhutaan pidemmistä odotusajoista. Jos esimerkiksi Pihkatappi vaihtaisi korkokannan kakkoseen niin taitaisi ruveta tilat ”jäämään”?
Korkolaskujen lisäksi tarvitaan kassavirtaa. Kyllähän se 2% tuottokin kelpaisi, jos sen tuoton saa heti ja jäljelle jää siemenpuustot ja omatoimiset uudistamiset, jotka itse tehtynä ovat parhaimmillaan tuottavia.
Nyt olen tuossa pyörittänyt 30 vuotiaan MT-männikön kasvatusta ja kassavirran takia paras kasvatus noin 4% korolla laskettuna on kaksi lannoitusta ja avohakkuu alle 50 vuotiaana. Siinä on odotusarvokerrointa muhkeasti, kun tukkimäärä nousee 10 motista 150 mottiin. Tokihan tuo joidenkin mielestä on sirppihallaa, mutta jollakin se on elettäväkin, niin korkotuottoja pitää melko tiheään realisoidakin. Samaan korkotuottoon pääsee pitemmälläkin kasvatuksella.
Tuntuuhan tuo aika keskenkasvuisen metsän raiskaukselta kun noin aikaisessa vaiheessa päätehakkuu koittaa. Mutta niinhän nuo yhtiötkin tekevät. Uskon että he osaavat myös laskemisen taidon ja varmaan tuossa vaiheessa se pitäisi lihoiksi lyödä, jos tehokkaasti metsä halutaan realisoida.
Kassavirrat eivät valitettavasti ole alaani, olen enemmän finanssimiehiä. Siltä kannalta olen itse ajatellut uudistamiskriteeriä seuraavasti.
Jos puuston nykyarvo on odotusarvoa suurempi, puustoa ei kannata seisottaa vaan sitä on syytä poistaa, kokonaan tai osittain. Jos osittaisella poistolla ei päästä tilanteeseen jossa odotusarvo olisi puuston nykyarvoa korkeampi, edessä on väistämättä uudistaminen. Tosiasiassa taitaa usein olla että osittaisella poistolla päästään tilanteeseen jossa nykyarvo on vähäinen ja selvästi odotusarvoa alempi. Sitten varmaan tarvitaan vielä vertailu siitä, miten tämä arvoero suhtahtautuu uuden taimikon odotusarvon ja taimikon perustamiskulun erotukseen. Taitaa useinkin pärjätä se kasvattamisen jatkaminen tällä tavalla vertailtaessa (?).
Koskaan ymmärtäny kokonaisarvon korjauskertoimen ajatuksen luojaa.Myyt sata kilosen sonnin ja korjauskertoimen mukaan se ei painakkaa kuin 75 kg tai jotain.Talokin myydään siinä kunnossa kun se on.Miksi metsiä ei voi myydä samoin?.Päivän hintaan?.
4% korko tuntuu kovalta nykyisillä pankkikoroilla. Jos rahan tarve tulee, niin itse haen rahaa pankista 1.5 % korolla miluummin kuin metsästä 4 % korolla. No tilanne voi muuttua 20 vuodessa.
Verotus huomioiden puut kannattaa myydä, jos arvokasvu on alle 2,5 – 3 %, jos on rahan tarvetta. Muutoin pankkilaina nyt edullisempaa.
En saa rahaa pankista 1,5% korolla. Taitaa olla päälle 3% todellinen korko, jolloin 4% laskentakorko on lähellä oikeaa. Tosin itsellä on asuntolaina, josta maksan alle 2% korkoa ja sitähän ei kannata lyhennellä, mutta ei sitä lainaa saa lisättyä metsätilakauppaa varten.
Oksapuu, aina tulee olemaan niitä jotka vaan ostavat ostamisen ilosta (rahaa on).
Voisin tässä toistaa toiseen ketjuun aiemmin tänään kirjaamani viestin, että odotusarvokertoimeen olennaisesti liittyy se onko puustosta muodostumassa esimerkiksi laatusiirtymän ansiosta tukkia ja missä suhteessa. Odotusarvokertoimeen siis vaikuttaa odotettavissa oleva määrällinen ja laadullinen kasvu. Jos tämän määritys heittää paljon ei velkavivulla ostetun palstan korolla enää juuri ole merkitystä.
Jos esim. laatusiirtymää kuidusta tukkiin ei ole odotettavissa (räkämänniköt, haavikot, yms.) ei odotusarvokerroin voi kaksinen (alkaa kakkosella) olla. Jos metät on kunnossa on kerroin täysin jokin muu..
Harjavaltaan tiedoksi. Odotusarvon voi toki rahastaa hakkuulla päätehakkuuiässä, mutta hyvän kasvatusmetsän ollessa kyseessä myös koko palstan myynnillä.
Se euro / vuosi / kuutio ei päde tässä kaupassa jos hyvästä taimikosta ja sen hoidosta on lähdetty liikkeelle.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.