Kyseessä myöhään(2014) ensiharvennettu mänty-raudus-kuusisekametsä,jossa puuta 125m3/ha,MT sekä VT pohjia.Odotusarvokertoimeksi laitettu 2.2.Mihin tällä kertoimella tähdätään?Päätehakkuuseen?
Suosittelen Ukkopekalle metsäekonomian oppikirjan hankkimista. En muista tarkkaa nimeä, kun se on nyt toisessa osoitteessa. Sieltä löytyy aiheen yleiset periaatteet, eikä ole kovin vanhakaan teos.
Alle 30 euroksi jää tuon kirjan hinta metsätaloudessa vaikka alv onkin 10%, joten se ei ainakaan ole syy olla kirjaa hankkimatta. Itseasiassa ihmettelen, jos on olemassa joku metsätalouden harjoittaja, joka tuon kirjan olemassa olosta tietää, muttei sitä ole hankkinut.
Löyty myös useimmista kirjastoista, ellei raski sitä itselleen ostaa.
Planter: Tämmöisiä ne ”odotusarvot” ovat täällä, jos joku ei taulukoita ole nähnyt:
Itselläni on kirjassa Metsän arvo (2009) vastaavia taulukoita, mutta ihan 1:1 ne ei mene. Tuossakaan yhteydessä ei silti kerrota, mitä prosenttia laskennassa on käytetty. Nuo siis edelleen ovat vain ylhäältä annettuja totuuksia, joiden mukaan pitäisi sokkona mennä. Outoa.
Täytyy pistää hankintaan tuo kirja, lisää se ainakin kuitupuun kysyntää, jos ei muuta.. Taustasta sen verran, että metsäasioissa olen enemmän tai vähemmän vasta-alkaja, joskin kohtuullisen teoriapohjan omaava. Mielellään siis otan hyviä vinkkejä vastaan, kun niitä joku jaksaa kirjoitella.
Olisiko ”Metsän arvo” -kirjassa joku kirjallisuusviite, josta voisi päästä tiedon (laskelmien ja niiden oletusten) alkulähteille?
Hirvivahinkojen korvauksia koskevassa asetuksessa on odotusarvokertoimia puulajeittain ja metsätyypeittäin eri alueille Suomessa (myös taimikon arvot):
Vilkuilin Airaksisen väitöstä, ja totesin että siitä ei tietoa löydy, pään sekoitusta sitäkin enemmän. Laskelmissa käytetyistä koroista on pohdintaa yhdessä luvussa, mutta päähuomio on summa-arvomenetelmässä ja kokonaisarvon korjauksen perusteissa.
Minä saatan nähdä Simo Hanneliuksen Metsätieteellisen Seuran 110-vuotisjuhlissa. Hän oletettavasti tietää, millä korolla odotusarvokertoimet on laskettu. Jos on tilaisuus niin kysyn. Tulee sitten kaupan päälle Faustmannin kaavan sovelluksia.
ookoo, eli kertoimet riippuvat siis puuston oletetusta iästä, maapohjasta ja puulajista. Jos siis haluaa pettää metsäarviota tehdessä, kannattaa yleensä nuorentaa huonokasvuista puustoa muutamalla vuodella. Sehän on moraalisesti oikein, koska kyse on koon mukaan määrittyvästä iästä eikä biologisesta iästä.
Näistä X euroa per kuutio – arvonmäärittäjiä on jostain kumman syystä aina. Ymmärrän kyllä, että eteläsuomalaisesta tilasta kannattaa maksaa 60 euroa / kuutio, jos tilasta puolet on päätehakkuumetsää ja toinen puolet hyvälaatuista T2-taimikkoa, mutta jos tila on vaikka kokonaan 30-vuotiasta mänty-koivu-sekametsää ilman taimikoita ja aukkoja, niin en silloin oikein ymmärrä samaa kuutiohintaa.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.