Kyseessä myöhään(2014) ensiharvennettu mänty-raudus-kuusisekametsä,jossa puuta 125m3/ha,MT sekä VT pohjia.Odotusarvokertoimeksi laitettu 2.2.Mihin tällä kertoimella tähdätään?Päätehakkuuseen?
”Kuinka pitkälle tulevaisuuteen tuottoja lasketaan ja miten tilan loppuarvo huomioidaan laskelmassa?”
Itse ajattelen tämän niin, että merkittävimpiä laskelmassa on vain 10-15 ensimmäistä vuotta. Samasta syystä tuota loppuarvoakaan en juuri pohtisi. Poislukien ehkä tilanteet, joissa tiluksiin kuuluisi olemassaolevaa tai potentiaalista tonttimaata jne.
Myöhempinä vuosina diskonttokorko pienentää tulevat erät niin pieneksi, ettei niillä ole tänä päivänä suurta merkitystä. Vaikutuksen voimakuus riippuu olennaisesti koron määrästä. Homma kannattaa purkaa auki laskemalla, niin näkee koron määrän vaikutuksen selvemmin.
Kyllä käytäntö ainakin muutamassa näkemissäni arvioissa näkyy olevan, että aputaulukosta otetaan suoraan kerroin, eikä asiaa ajatella sen enempää.
13 ha ensiharvennusta odottavalle männikölle oli lyöty 2,3 kerroin. Ensiharvennuksessa otetaan heti puumäärästä lähes puolet pois. Ei sille poistetulle puumäärälle mitään odotusarvoa ole.
Tämmöisiä ne ”odotusarvot” ovat täällä, jos joku ei taulukoita ole nähnyt:
Ensiharvennuksessa harvemmin otetaan puolet pois kuutiomääristä ellei ole pakko (luonnontuho esim.) . Runkoluvusta kyllä mutta n. 1/3 -osa kuutiotilavuudesta. Riippuu sitten eh:n ajankohdastakin kuinka paljon ehtii kuvion puusto kasvaa lisää ennen harvennushakkuuta.
Jos jossain metsässä on vaikkapa 30 v. 100 m³/ha puusto ja se kasvaa 5 vuotta lisää ennen eh:sta, niin aika hyvin natsaa vielä lisätä odotusarvokerroin koko puumäärällekin. Hitaasti kasvavilla (yl. pohjoisen) paikoilla sitä kerrointa ei kyllä kannattasi käyttää. Silloin pitkä kasvatusaika syö tod.näk. odotetun arvonnousun helpommin.
Melko mahdotonhan se on laskea kovinkaan tarkasti tulevaisuuden kehitystä koko kiertoajalle. Jotain suuntia NNA:llakin voi arvioida. Jo 3 %.n korolla yli 70 vuoden päähän ulottuvat tulot ja menot vaikuttaa enää vain n. 10 % nykyarvoon verrattuna. Kukapa osaisi arvioida niin kauas puun hintoja, verotuksen- /kulujen muuttumista, inflaatiota tai metsän arvon muutoksia ? Tai mahdollisia hintapiikkejä / laskusuhdanteita sillä aikavälillä ? Vaikutus kannattavuuteen on sitä pienempi mitä kauemmas lähtötilanteesta mennään ja mitä korkeampi on laskentakorko. Sillä voi perustella koko laskennan mielekkyyttä jollakin tavalla. Inflaation vaikutusta voi koettaa ”häivyttää” laskennassa ottamalla huomioon menneisyyden kehitys ja arviot (sama juttu puun ja kulujen hinnoissa) ja laskemalla kaikki oletetuilla reaalihinnoilla.
Käyvät hinnat vaikuttaa niiden metsäpalstojen hintoihin pääosin eikä lasketut arviot ole kuin pohjana. Kauppahintamenetelmä taitaa olla nykyisin yleisin metsäpalstojen hinnoittelussa. Eli tarjonta ja kysyntä määrää lopullisen hinnan.
Tätä juuri tarkoitin tuolla inflaatio/korkoasialla; jos oletetaan, että vuotuinen inflaatio on esim. 3 % ja tuottovaatimus sama 3 %, niin nämä kumoavat toisensa ja kulu/tuottolaskelmassa voisi silloin käyttää nykyisiä hintoja. Jos tämä tuntuu liian yksinkertaiselle, niin silloin noita voi muuttaa haluamaansa suuntaan. Lopputulos ei kuitenkaan muutu oleellisesti: koron määrä on keskeisin laskelmaan vaikuttava asia ja sen vuoksi merkitsevimpiä on lähimmät vuodet.
Aikaan liittyvien ongelmien nostaminen esiin tässä yhteydessä ei mielestäni ole olennaista. Samat asiat tulee ennustettavaksi aivan samalla tavalla, käyttää sitten summa-arvoa, tuottoarvoa tai kauppahintamenetelmää. Jokaisessa joutuu samalla tavalla miettimään, liittyykö ajan pituuteen jotain sellaisia riskejä, joita ei ole valmis ottamaan tai miten ne haluaa hinnoitella.
Inflaatiota ei laskennassa käytetä, koska kyse on reaalikorosta ja tämän päivän hintojen diskonttauksesta.
Kylä aika on oleellinen asia metsätalouden kannattavuutta tai eri sijoitustuottoja tarkasteltaessa. Se vaikuttaa monella tavalla: pienikin tuottoero muuttuu isoksi pitkällä aikavälillä ja toisaalta kaukana tulevaisuudessa olevia asioita on vaikea ennustaa.
Tuottoarvomenetelmässä joutuu tekemään oletuksia. Sen takia sitäkään ei kannata soveltaa 10-15 vuotta pitemmälle aikavälille. Inflaation voi sivuuttaa soveltamalla reaalikorkoja, jos inflaation olettaa pysyvän vakaana. Puun reaalihinta laskelmissa on oletettu useimmiten olevan vakaa, tosin historia on näyttänyt noin prosentin reaalihinnan laskua vuosittain.
Jos nyt kuitenkin laskee millä tavalla tahansa, niin kyllä metsäsijoitukselle pitäisi saada vähintään noin 5 prosentin reaalituotto tuon 10-15 vuoden aikajaksolla sijoituksen tekemisen jälkeen. Muuten asiaa ei oikein voi prosenteilla selittää, kun vaihtoehtoisia sijoituskohteita on pilvin pimein. Ja niissä ei tarvitse heilua hikipäässä raivaussahan varressa.
Tietysti aika on olennainen, mutta kun puhutaan odotusarvokertoimesta ja sen vaihtoehdoista, ajan pituuteen eli vaikutus hinnoittelun lähtöarvoihin (puun hinta, verotus, tuhot yms. asiat) on aina sama eli ne voidaan tässä keskustelussa vakioida.
”Inflaatiota ei laskennassa käytetä, koska kyse on reaalikorosta ja tämän päivän hintojen diskonttauksesta.”
Tätä en täysin ymmärrä: miksei laskelmaa voi ihan yhtä hyvin tehdä nimellisenä? Tai mitä tarkoitat tämän päivän hintojen diskonttauksella; niitä tulevia hintojahan tässä ollaan tähän päivään muuntamassa? Ja siis vaikkei inflaatiota huomioisikaan, niin joutuuhan siihen joka tapauksessa ottamaan kantaa reaalikorkoa määrittäessä? Kun metsän sanotaan yleisesti tuottavan sen 3-4 %, niin puhutaanko tässä reaalisesta, vai nimellisestä tuotosta?
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.