Kyseessä myöhään(2014) ensiharvennettu mänty-raudus-kuusisekametsä,jossa puuta 125m3/ha,MT sekä VT pohjia.Odotusarvokertoimeksi laitettu 2.2.Mihin tällä kertoimella tähdätään?Päätehakkuuseen?
Pitää ymmärtää, että sijoitustoiminta on tällaista, olosuhteet ja hinnat vaihtelevat, jyrkästikin. Kenelläkään ei ole varmaa tietoa tulevaisuudesta ja se on vain hyväksyttävä. Ei se pelaa, joka pelkää. Metsä on kuitenkin heilahdellut yllättävänkin vähän. 90-luvun lamassakin piti melko hyvin pintansa.
Menestyksellinen sijoittaminen perustuu siihen, että tunnistaa jonkun sellaisen omaisuuden lajin – olipa se vaikka sitten metsä tai muumimukit – jonka arvo on tällä hetkellä halvempi kuin mitä se tulee tulevaisuudessa olemaan.
Metsä on tosiaan sillä tavalla erikoinen sijoitusmuoto, että reaalikasvua syntyy koko ajan, kasvavan biomassan rahallinen arvo voi tietysti laskea ja tulee varmaankin laskemaankin.
Metsässä pitkän ajan epävarmuus ei ole syy olla käyttämättä tuottoarvolaskentaa. Se joko osuu kohdilleen tai sitten todennäköisesti ei. Se on kuitenkin tapa, jolla raha löytää kohteensa. Jos mennään sokkona, ei ole mitään tuntumaa siihen, onko hintataso järkevä vai ei. Voidaan maksaa huikeasti ylihintaa, jos itselle vieraat laskentaperusteet ei tämän hetken olettamusten voi edes teoriassa toteutua. Sellainen taloudellinen toiminta ei ole mistään kotoisin. Tälläkin palstalla moni sanoo, ettei korolla ole merkitystä metsätaloudessa. Silti korko on se muuttuja, mikä eniten tilan arvoon vaikuttaa.
Aina kun rahaa sijoitetaan jonnekin, niin sijoitetun pääoman tuotto ratkaisee. Mitä kalliimmaksi metsämaa käy, sitä heikommaksi käy sijoitetun pääoman tuotto, koska myyty puu on se josta tuotto tulee.
Mielenkiintoinen keskustelu näyttää syntyneen odotusarvokertoimista, joiden laskentakaava ei ole koskaan vielä itselle selvinnyt.
Tuli mieleen, että meneeköhän tässä keskustelussa puurot ja vellit sekaisin. Toisaalla on metsäammattilaisten käyttämät metsän arvonmääritykset (korkoa unohtamatta) ja toisaalla osakemarkkinoilla ja pääomasijoituksessa käytetyt arvonmääritykset tai yritysten valuaatiot. Viime mainituista edellä asiantuntevasti kertoivat mm. Pihkatappi ja Ukkopekka. Lähes täysin eri asioista näissä menetelmissä on kuitenkin kysymys.
Jospa metsän arvostuksessa markkinoilla onkin siirrytty pääomasijoitustoiminnasta tuttuun arvostukseen eli valuaatioon, jossa arvostus määräytyy viimeisen sijoituskierroksen hinnan mukaan. Metsän hinnan huima kohoaminen puhuu tämän puolesta. Voidaan puhua varoittavasti myös hypestä, joka aikanaan lässähtää.
Joo, minäkään en ole vielä saanut tietää sitä, että vaikuttaako se ensiharvennuksen tekeminen tai tekemättä jättäminen siihen odotusarvokertoimeen vai ei 😀
Mites arvostatte uutta kaivosyritystä, jolla ei ole varmuudella muutakuin menoja muutama vuosi ja epävarmoja tuloja sen jälkeen kasvavien menojen lisäksi. Joku noitakin ”osaa” hinnoitella, tai lääkefirmaa, joka on kehittänyt mullistavan lääkkeen. Metsän tuleva tuotto on kuitenkin hieman helpompi noin arvioida verrattuna moniin osakkeisiin, raakapuun hinnat ovat heiluneet vähempi kuin vaikka öljyn tai jonkun muun raaka-aineen hinta ja puuston kasvun ja tulevien hakkuiden kertymien arviointi onnistuu jonkinlaisella virhemarginaalilla.
Summa-arvo laskennoissa ensiharvennus puuston hinta on arviossa koko puuston osalta ensiharvennuskuidun hinnalla. Jos kuvion myy aukkohakkuuna, puukaupan hinta on noin 50% korkeampi. Sitten täällä ihmetellään puustoisten kasvatusmetsä kuvioiden kovaa hintaa ja toisaalta enskojen avohakkuuta. Summa-arvo laskee nuoren metsän hinnan alakanttiin ja lopuksi vähennetään tehdystä arviosta 20-30%, odotusarvokertoimella kuvion arvo saadaan lähemmäksi todellista tuottoarvoa. Eli ilman odotusarvokerrointa käy niin että 02 metsä on arviossa aina alihintainen tai törkeästi alihintainen tuleviin tuottoihin suhteutettuna. No ei summa-arvojen perusteella tiloja ostetakaan, vaan hinta on usein paljon korkeampi.
Jean S:llä hymynaama kertoo, että hänellä on pilke silmäkulmassa. Kysymyksesikin jää minulle ainakin tulkinnanvaraiseksi. Tarkoitatko odotusarvokertoimen muuttumista ostettaessa jo harvennettua tai vaihtoehtoisesti vielä harventamatonta enskaa.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.