Keskustelut Metsänhoito PUUSTON KASVUN ”NOTKAHDUS”

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 24)
  • PUUSTON KASVUN ”NOTKAHDUS”

    Tv uutiset julkaisi ”jytky”uutisen, johon MLiimatainenkin oli kiirehtinyt kommentaattoriksi:  ”10 milj. motin ulkomaantuonti kuvastaa tilannetta”… Pudotusta edelliseen mittaukseen on 4 milj. mottia.

    Voisikohan näissä kuutioinneissa ollut mitta/laskuvirheet? Voiko puun kasvu vain noustakaan? Oliko provokatiivinen uutisointi loppujen lopuksi tarkoituksenhakuinen syltty?

  • A.Jalkanen

    Entäpäs ojitusalueiden uudelleen soistuminen? Hoito- ja harvennusrästit? Mainittu metsämaan pinta-ala väheneminen kumuloituu myös… Metsien ikärakenne on nuorehko, joten sen vaikutukseen en oikein jaksa uskoa.

    Mielenkiintoista nähdä seuraavan inventoinnin kasvu.

    arto

    Eihän vanhat metsät enää kasva. Niitä suojeltu paljon. Samoin hoitamattomat risukot.

    mettämiäs

    ”Kun ilmastoa lämmittävä runsas ilmassa matkustus, kuin myös teollinen saastutus väheni myös hiilidioksidin määrä väheni. Se teetti nyt pienen taantuman kasvuun mutta alkaa kohta uudelleen entistä ehompana.”

    Tämä on kyllä viikon paras ainakin tähän mennessä!

    Kurki

    Jos ajaa pohjoisessa välin Kuusamo – Ranua – Rovaniemi niin voi todeta, että mänty tukkimetsiä koko matkalla on paljon ja taimikoita on vähän.

    Samoin Kainuussa viitostien molemmin puolin aina rajalle saakka on sankat mäntymetsät ja tukkia riittää.

    Hakkuuden vähyys saattaa alentaa kasvua Pohjois-Suomesa.

    Sinänsä 2010-luku on ollut minun historian ajan parasta aikaa metsänkasvulle. Kasvukaudella lämpöä ja kosteutta on ollut enemmän kuin koskaan ja talvetkin etupäässä roudattamia.

    A.Jalkanen

    Varmaan VMI-tulosjulkaisuista tulee myöhemmin tarkempaa analyysiä. Aineistoista saadaan varmaan aika tarkkaankin selville se, millaisten metsien (koealojen) kasvu on notkahtanut ja minkä ei. Talousmetsän pinta-alan muutokset pitäisi olla selvillä ilman mittauksiakin.

    Scientist

    Kyse lienee eniten metsän rakenteen muutoksista. Pohjois-Suomen nuoret männiköt ovat ohittamassa parhaan kasvuikänsä. Näin ainakin Kari T Korhonen arveli. sama ilmiöhän on todettu Ruotsissa, kasvu on taittunut. Lahopuun määrä oli muuten myös lisääntynyt. Metsien hiilivarasto on joka tapauksessa hieman kasvanut edelleen.

    Puuki

    Oli kyse männyn mahdollisesti vähentyneestä kasvusta.  Siihen vaikuttaa ainakin hyvät siemenvuodet. Kun tulee paljon siementä, niin kasvu siinä samalla vähän vähenee.   Harventamattomuus (pohjoisessa paljon harvennusrästejä) lisää aluksi biomassaa mutta mä-latvusten kärsiessä , kasvu vähenee kun itseharveneminen lisääntyy.    Nuoret männiköt kasvaa eniten motteja/vuosi.   Huippukasvu taisi olla keskimäärin n. 23 v:ssa männiköissä ainakin hyvillä kasvupaikoilla. (saattoi olla %:aalinen kasvu, kasvaahan ne männiköt motteja myöhemminkin)  . Ehkä on myös perustettu vähemmän männiköitä viljelemällä kuin aiemmin, sekin voi vaikuttaa.   Luonnonsuojelukin vähentää kok. kasvua .  Enemmän säästöpuuryhmiä vähentää aukon taimikon kok. kasvua vähän  aluksi.         Liimataisen tuontipuukommentti ei kuulu asiaan ei sitten niin mitenkään.

    Uusittu metsälaki toi mukanaan mahdollisuuden odotella taimikon syntymistä entistä kauemmin.  Mikä lienee sen vaikutus ?  Harveikkojen hakkuut voi nekin jo alkaa vaikuttaa vaikka suht. vähän niitä on tehtykin.

    Gla

    Näin kuten Scientist kirjoittaa. Uutisen aiheuttama vastareaktio on huvittava, muka virhemarginaalista kyse ja tietenkin niin, että kasvu on oikeasti parempi kuin mittaus kertoo. Viehemarginaali on sama molempiin suuntiin eli kasvu voi olla arvioitua pienempikin.

    Laskentaa varmasti tarkistetaan vielä ja jos virhettä ei löydy, on syytä alkaa miettiä kasvun parantamisen keinoja. 150 miljoonaa pitäisi olla realistinen tavoite. Luontoväki tulee esittämään hakkuiden vähentämistä, mutta kestävä tavoite ei voi olla uusiutuvien raaka-aineiden määrän vähennys.

    mehtäukko

    ”…vastareaktio on huvittava..”

    Ei huvita ollenkaan, jos/kun tästä väännetään herkästi uutta lyömä-asetta puuston hyödyntämisen lopettamiseksi. Hyvä esimerkki on tuo Matti Liimataisen ”asiantuntijalausunto” uutisessa kaikelle kansalle: 10 milj. motin tuonti kuvastaa veitsen terällä keikkumista metsien riittävyydestä…!

    Puuki

    Puuston kokonaismäärä on lisääntynyt mutta keskimäär. vuosikasvu vähentynyt.  Lahopuu lisääntynyt. (Ja varmasti myös mm. säästöpuiden määrä) Niinhän se uutinen kertoi.  Ei ole kovin iso yllätys kuitenkaan, että suojelualueiden/lahopuun  lisääminen, harvennusten tekemättömyys  ja uudistamisen hidastuminen ym. vähentää kasvua ja hiilinielua vähän.      Liimatta Matti saisi laittaa ämpärin päähänsä ja olla hiljaa (eikä puhua p..kaa) tyytyväisenä lahopuun lisääntymisestä, sitähän ne on vihriät halunneet.

    Isojen puiden määrä on myös lisääntynyt E-Suomessa. Se tietää enemmän pitkäaikaisia hiilivarastoja kunhan hakkuut vain tulee tehtyä ennen museointia.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 24)