Jos puuston ppa on luokkaa 10, ei se tarkoita että uusi metsä pyritään saamaan ”järeän metsän alle”.

tutkimusten mukaan, kun pohjapinta-ala pidetään alhaalla, uudistuminen on riittävää, eikä silloin alikasvoksesta tule niitä ”sateenvarjokuusia”. Jos alikasvos ei ole elinvoimaista, sen varaan ei kannata laskea.

Suuremmalla pohjapinta-alalla elinvoimainen alikasvos syntyy Koivu- ja mäntymetsään. Omien havaintojen mukaan kuusikkoon on vaikea saada alikasvosta.

Tämä houkuttaa itseä suosimaan melko tasaikäistä, mutta kaksijaksoista kasvatusta. Se myös kertoo valopuiden merkityksestä jk:ssa.

Erirakenteistakin on kyllä tarkoitus jatkaa, sillä sellaisia löytyy jo valmiiksi.

Uudistuskypsän metsän muuttaminen erirakenteiseksi voi olla vaikeaa ja huonosti kannattavaa. Jos kyseessä on puhdas kuusikko, kannattaisi varmaan aloittaa kierto alusta ja pyrkiä koivuvaltaiseen metsään. Kuusikko saadaan sitten koivujen alle.

Männikköön syntyy KUUSI alikasvos hyvinkin korkealla pohjapinta-alalla. Jopa uudistuskypsissä männiköissä on usein kuusialikasvos.

Jos kasvupaikka on mt, voidaan kuusen kasvatusta jatkaa. Luulen että se on kannattavampi vaihtoehto, kuin kuusikon raivaus ja kuusen istutus.

Jotta männikköön saadaan mäntyalikasvos, täytyy pohjapinta- ala pudottaa hyvin alas ja kuusikko raivata.

Sehän se juuri on, että kuusen uudistuminen on niin helppoa kaikkialle muualle, paitsi kuusikkoon.

Siksi pyrkisin uudistushakkuissa valopuulajien uudistamiseen. Kuusi kyllä tulee aikanaan.

Hirvi usein pilaa ajatuksen. Sen vuoksi voi olla järkevää hyödyntää kuusialikasvosta, kun kuitenkin päädytään kuusen istutukseen lopulta hirvien vuoksi.

Ennen harsintahakkuut kuusettivat karut kasvu paikat. Nykyään niille istutetaan kuusta.

Mänty on siitä hyvä, että se kasvaa myös rehevillä mailla. Sen uudistaminen sinne VOI onnistua siemen- suojuspuuhakkuulla. Riittää että sitä saadaan edes sekapuuna.

Kuusikon uudistaminen suojuspuuhakkuulla onnistuu parhaiten, kun suurin osa suojuspuita on mäntyä ja koivua. Näin voidaan saada hyvä sekametsärakenne, jota on helppo hoitaa jk menetelmin.

Keskimääräisen kokoisten Jk-hakkuiden korjuukulut ainakin pitäisi olla suunilleen 2-harvennusten hinnoissa ja niin kai ne onkin. Suurempi keskikuutio koko laskee hintaa vähän mutta puiden valinta ja jäävien varominen lisää kustannuksia.

Tänä vuonna hakkuutin viimeksi yhden jk-kuvion ja sama kustannus oli kuin 2 harvennuksessa olisi ollut, ei mitään eroa. Ei niitä voi päätehakkuuhinnoila korjata, mutta kympin eroa ei sentään tule päätehakkuupuuhun verrattuna.

Metallinilmaisin on paljon varmempi keino.

Pojaveden alapuolelle kun kaivaa aivan sama missä,  niin vedentuloa kaivantoon ei pysty mitenkään estämään, vaikka valaisi kaivon betonista. Ei siihen mitään kaivonkatsojia tarvita.