Keskustelut Metsänhoito Puusta puhe

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 90)
  • Puusta puhe

    Sain jostakin toiminnasta palkinnoksi kirjan : ”Puusta puhe”. Siihen on koottu Kari Mielikäisen pakinoita ja kolumneja tältä vuosituhannelta. Osan niistä olen nähnytkin lehtijuttuina, mutta nyt niitä on koottu kirjaseksi (Metsä-kustannus)

    Juttuja näyttää olevan 66 kpl. Ne ovat sopivan kokoisia #juttu / päivä#, eli reilun parin kk:n urakka ?

    Mielipiteitä?.

  • pikkutukki

    Olen viehättynyt ajatuksesta kasvattaa joitakin kuviota jatkuvalla kasvatuksella . Ne toimisivat ankkureina eli niissä olisi aina jonkin verran peitteisyyttä ja ympärillä normaalia metsätaloutta .

    Jätkä

    Jatkuva kasvatus = harsintahakkuu, on ihan varteenotettava vaihtoehto, jos otetaan huomioon jäävä puusto ja sen kehittymismahdollisuudet.

    On kuitenkin hyväksyttävä se, että harsittu metsä on aina vajaatuottoinen. Millään konstilla maan kasvukykyä ei saada hyödynnettyä täysin.

    Vaikein vaihe on saada metsä uudistumaan, eikä se voi olla kuusikko kuusikon perään, vaan siihen on saatava myös puulajeja, jotka vaativat valoa ja ohutta kunttaa, eikä karhunsammalta kenttäkerroksessa.

    Epäilen vahvasti, että juuristovauriot tulevat vaivaamaan kehitystä, eikä pitkässä juoksussa tervettä kuusikkoakaan synny.

    Todelliset korjuukustannukset noussevat huimiin lukemiin.

    Klapikone

    Yhtä lailla voi sanoa vajaatuottoiseksi avohakkuun jälkeistä metsää.

    Vaikka pohjapinta-ala pudotetaan alas, jäävien puiden sädekasvu on melko hyvä. Tavallaan ei kasvateta kasvuresursseilla kuitupuuta.

    Olen Jätkän kanssa samaa mieltä, että onko järkevää kasvattaa kuusta kovin pitkään samalla paikkaa. Voi olla järkevää välillä hakata rehevä kasvupaikka vaikka koivun siemenpuuasentoon, varsinkin jos alkaa lahoa löytymään.

    sitolkka

    Taimikkohan on aina tavallaan vajaatuottoista metsää. Se ei pysty täydellisesti hyödyntämään maaperää. Eli kyllä jaksottaisessa kasvatuksessakin vajaatuottoinen kausi on pitkä.

    suorittava porras

    …ja sitä pitempi , mitä huonommin taimikkoa hoidetaan .

    Jovain

    Ne jotka olivat 50-60-luvuilla metsänhoitotehtävissä, tietävät jatkuvan kasvatuksen periaatteet. Silloin ei juurikaan muuta hoitomuotoa metsissä tehty. Voisi olla muutamia periaatteita, joita tälläkin hetkellä tavoitellaan. Ensinnäkin on syytä mennä JK:n ehdoilla, toteuttaa siellä missä se on mahdollista ja on tuloillaan. Ei kannata lähteä perustamaan ja jäädä odottamaan. Vanhat kuusikot kannattaa hakata aukeaksi ja uudistaa. Voi myös suojuspuuasennon kautta yrittää luontaista uudistamista. Sen jälkeen aloitetaan valopuilla ja pitkässä kierrossa kuusettumisen jälkeen jälleen uudistetaan. Eihän JK tarkoita jatkuvasti peitteisenä kasvattamista, valopuut ovat pioneeripuita metsäpalojen, kaskeamisen, myrskyjen jne. luonnonkierrossa, niin kuin JK:sakin ja ovat yleensä sekametsiä….

    Puuki

    Metsänhoidollinen harsinta eli toiselta nimeltään jatkuvakasvatus. Harsinnasta se eroaa jonkin verran. Harsittaessa ei juuri kiinnitetty huomiota muuhun kuin sopivan kokoisen tukkipuun saantiin. Niitä hakkuita on  tehty  yhteen aikaan yleisesti.

    Jk tarkoittaa peitteisenä kasvatusta, jos sillä systeemillä kasvatetaan eikä  välillä tehdä päätehakkuita esim. kun jk. ei jostain syystä ole onnistunut. Pienaukkohakkuuthan pitää osan metsiköstä peitteisenä..

     

     

     

    Jovain

    50-luvulla ei enää määrämittaharsintaa toteutettu, oli metsänhoidollista harsintaa, jota tälläkin hetkellä tavoitellaan. Metsälaki sallii joustoja, eli metsänomistajat voivat toteuttaa laajojakin avohakkuita ihan tämän metsänhoidollisen harsinnan (jatkuva kasvatus) lähtökohdista.

    Pienaukot myös kuuluvat harsintaan, joilta vanhoja puita poistetaan ja taimistoja vapautetaan (yleensä kuusta), mutta pienaukot valopuille ei oikein ole riittävä vaihtoehto. Siitä syystä, että saadaan valoa riittävästi, ja että vanhat kuusikot ovat huonoja taimettumaan, kannattaa uudistaa ja tehdä se valopuille.

    Jätkä

    Jos kehitys jatkuisi siihen suuntaan, joka oli ainoa vaihtoehto vielä vuosi sitten, ei meillä olisi metsissä muuta tuottavaa hakkuuta kuin Määrämittahakkuu, jossa hakataan kaikki esim kahden tukin puut, eikä pienemmälle puulle olisi muuta käyttöä kuin polttopuuksi tai ns. kotitarvepuuksi.

    Harsintaa on kovasti moitittu, mutta onhan se niin, että jos ei kaupaksi käy muu kuin yli 25 senttinen havupuu, niin vain sitä myyntiin hakataan, latvuskin jätetään metsään tarpeettomana.

    Ei mitään uutta auringon alla.

    Jovain

    No, kannattaa kuitenkin metsänhoidon normien mukaan mennä, että ei määrämittaharsintaan mennä, mutta missä se lopulta kulkee se raja, mikä jaksollista ja mikä jatkuvaa?

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 90)