Koivunkaataja on aloituksessaan tarttunut hyvin olennaiseen asiaan.
Euroopan metsäisimpien maiden joukkoon kuuluva Suomi ei vieläkään ole riittävästi panostanut aivan kaikkien puurakennusten tuotteistukseen.
Omakoti- ja rivitalojen sekä puukerrostalojen osalta homma kyllä toimii, mutta maatalouden ja muun yritystoiminnan tuotantorakennusten suhteen ei ole vielä tehty kaikkea.
Ymmärrän aikarajallista yrittäjää hyvin siinä, että rakennus pitää tarvittaessa saada tilattua ja pystytettyä yhdellä allekirjoituksella.

Tuo varmuuskerroin on sen takia että se varmistaa etteivät pienet poikkeamat rakenteiden lujuudessa kaada laskelmaa. Ei siis voi laskea niin että kestää 2,6 m lumikuorman.
Muuten kyllä AR:n kanssa samaa mieltä, jos rakennus on terve ja harjakattoinen, niin ei sieltä mitään lunta tarvitse pudottaa. Eri asia nämä pulpettikatot, joissa voimat on tarkoituksella ohjattu nurjauttamaan rakenne. Tasakatot ihan oma kertomuksensa.

Terveisin: Korpituvan Taneli

Myös ”pulpettikatossa”, kuin myös ”tasakatoissa” on käytetty sangen usein ristikkorakennetta, ellei koko sydeemi ole tehty nykyisin niin suosittujen liimapalkkien varaan.
On toki elvä, että yhden lappeen katto kuormittaa rakennusta eri tavalla kuin tasapainoitettu harjakatto, eikä esim kevytrakenteiset seinät ole riittävästi vinotuettuja.
Joskus jopa tuulikuorma käy liian suureksi ja rakennelma kärsii.

Kävin Tokmannilla ja huomasin, että sehän on rakennettu liimapalkkeista. Varmaan leveys oli 20m ja tolppien väli jotain 10m. Palkit oli ehkä noin miehen korkuisia. kannattajien päällä oli kertopuusta tehty ristikko, jonka päällä ilmeisesti oli pellit ja ehkä sinne joku koolauskin vielä on tehty.