Keskustelut Metsänomistus Puurakentamisen vaikeus suomessa

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 17)
  • Puurakentamisen vaikeus suomessa

    Olis tarkoitus rakentaa suurehko tuotantorakennus ja mielelläni suosisin soveltuvilta osin puuta, mutta ongelmana on eri osien sovittaminen toisiinsa ja järkevien(kustannustehokkaiden) rakennekuvien saaminen.
    Rakennukseen menisi Mm n.70m3 liimapuu palkkeja katonkannatajiin.
    Ulkolaisen teräshallin saisi yhdellä allekirjoituksella tasatulta pohjalta rännit asennettuna ja hinta on tiedossa etukäteen.

  • Timppa

    Noin 55 vuotta sitten tein diplomityön, jossa arvioitiin sitä kannattaisiko panostaa liimapuun tuottamiseen hallirakennuksia varten. Kyseessä oli rakenteena ns. kolminivelkehä. Siis pystyrakenteet ja kattopalkit samaa puuta. Nivelet pilarien tyvessä ja harjalla. (muuten sama rakenneperiaate kuin surullisen kuuluisassa Laukaan teräsrakenteisen hallin maneesiturmassa).

    Silloin teräksen hitsausmenetelmät eivät olleet kovin kehittyneet eikä betonielementtituotantoa vielä ollut. Liimapuuta osattiin valmistaa tehokkaasti. Sitä oli käytetty mm. erilaisissa sotakorvaustuotteissa. Johtopäätökseni oli, että liimapuun käyttö on kannattavaa muihin puuvaihtoehtoihin verrattuna. Liimapuuta käytetiinkin aiemmin ehkä enemmän. Käyttö taitaa kuitenkin olla vuosien kuluessa vähentynyt, koska kilpailevat tuotteet ovat kehittyneet nopeammin. Suunnittelijatkin taitavat suosia usein betonia tai terästä. Sinänsä liimapuulla on monia etuja. Esimerkkinä selvästi parempi palonkesto teräkseen verrattuna.

    Ymmärrän kyllä tilanteen. Kaipasit rakennepiirustuksia liimapuupalkkien mitoitukseen. Minun mielestäni kuka tahansa rakennesuunnittelija osaa sen. Jotenkin tuli tunne, että suunnitteletko tekeväsi hallia jollain tee se itse menetelmällä. Hallirakennusten suunnittelussa tärkeintä on varmistaa rakennuksen kokonaisvakavuus. Siis, ettei joku ongelma johda koko rakennuksen romahtamiseen, kuten kävi mm Laukaassa.. Siksi ammattitaitoisen rakennesuunnittelijan käyttö on ehdottoman välttämätöntä. Halpoihin teräksisiin tuontihalleihin kannattaa kyllä suhtautua siten, että tarkistuttaa kriittiset asiat jollakin riippumattomalla asiantuntijalla.

    Timppa

    Katselin nettiä ja aika paljon sieltä kyllä löytyi liimapuuasiaakin. Esim Metsä Wood, Versowood ym. Kyllä pitäisi saada tarpeeksi tietoa.

    Jos jostain syystä päätyisit tuontiteräshalliin, niin sen mitoituksen lisäksi pitäisi pystyä luotettavasti tarkistamaan hitsauksen laatu. Yleensä rakennuttamisessa se laadunvalvonta näyttää nykypäivänä olevan entistä tärkeämpää.

    Ammatti Raivooja

    Metsäliiton sivuilta löytyy ilmainen ohjelma, jolla voi katella esimerkiksi palkkipulpettikaton kestävyyttä. Laskee automaattisesti k-jaon valitulla liimapuulla tai valitulla k-jaolla sopivan palkin. Siinä on lumi- ja tuulikuormat ja näyttää nämä nurjahdusmuljahdus jutut yms yms. Samaa ohjelmaa käyttää ammattilaisetkin. Mielenkiinnosta voi itse katsella. Löytykö muistaakseni jollain ”mitoitusohjelma” nimellä guuglesta.

    koivunkaataja

    Kyseessä on ”virallista” rakentamistta jonka on tietenkin täytettävä kaikki viranomaisvaatimukset.
    Kyseistä ulkolaista hallia on suomessa yli sata.

    Timppa

    Niitä Laukaassa sortuneen maneesin kopioita oli Suomessa valmistettu lukuisia, Rakennuksessa oli suunnitteluvirhe ja tekovika. Siksi kannattaa tilaajan aina varmistaa, että saa kunnon tuotteen.

    Ei tietysti voi mitään tuotetta tuomita valmistusmaan mukaan. Se, että jotain tuotetta on valmistettu lukuisia, ei tietenkään automaattisesti takaa sitä, että joku yksilö olisi moitteeton.

    Kestävyyskin joutuu harvoin koetukselle, sillä ainakin Etelä-Suomessa nykyään erittäin harvoin päästään noihin 200 kg/m2 luokkaa oleviin lumikuormiin. Joskus kyllä saattaa niinkin tapahtua. Halleissa on yleensä pahin tilanne, jos lunta kinostuu ylenmäärin toiselle lappeelle.

    Kovin paljon en viranomaisvalvonnan varaan laskisi. Jollakin pienellä paikkakunnalla saattaa puuttua ammattitaitokin eivätkä viranomaiset voi tietenkään kaikkia hitsisaumoja tutkia.

    Metsuri motokuski

    En tiedä kuinka isosta rakennuksesta on nyt kyse mutta isoja halleja on puusta tehty noille viljanviljeliöillekkin. Yli 200 ha viljat sinne on tungettu ja puusta ne ovat tehty. Yhtäkin olin tekemässä ja siinä kattotuolit tulivat 1.5 m välein ja yksi kattotuoli käsitti neljän kattotuolin nipun. Jänneväliä en nyt muista mutta kyllä siellä traktorilla aika helposti pystyi ajelemaan.

    koivunkaataja

    Yli kaksituhatta neliöä ja leveys 26m ,mahdollisesti kahdella tolpparivillä.Kehäväli 6m.
    Timppa ja muut halukkaat voisi laskea/arvata liimapuu palkkien koon lumikuormalla 210kg/m2 lisättynä rakenteiden 40kg/m2 painolla ja kantoväli 10m.

    Jätkä pätkät

    Ainakin muutamia jäähalleja on tehty liimapuupalkkien kannatteleman katon alle ja niissä jänneväli on myös aika reilu.
    Veljekset Keskisen kyläkauppa on myös liimapalkkien kannetteleman katon suojaama, ja siellä kyllä mahtuisi pitämään vaikka rekka-autojen kiihdytyskilpailut, kunhan sen tyhjentäisi.
    Jyväskylässä messuhalli ramahti, kun olivat rakentajat jättäneet suurimman osan vaarnatapeista laittamatta reikiinsä.
    Ei kunnan vakennusvalvonta valvo yhtään mitään. Korkeintaan nestepinnan alentumista konjakkipullossa.

    Timppa

    Jänneväleistähän puun käyttö ei ole kiinni. Jos kyse on tavallisesta hallista ja hinnat samalla tasolla, niin kyllä valitsisin liimapuun. Teräshalli on erittäin arka tulipalolle. Jo luokkaa 500 asteeseen kuumeneminen vie teräkseltä lujuuden ja halli saattaa sortua muutamassa minuutissa palon syttymisen jälkeen. Vuosikymmenten kuluessa hallissa voi tapahtua mitä vaan. Siksi palonkesto on kyllä aika tärkeä. Liimapuurakenteet kestävät huomattavasti kauemmin ja halutessa saa lisää palonkestoa vähän ylimitoittamalla niitä. (toki terästä voi palosuojata, mutta se maksaa)

    Tietysti liimapuussa on sekin etu, että massiivirakenne ei ole herkkä mahdollisille työvirheille. (jos muistaa panna vaarnatapit tarvittaessa paikoilleen)

    Ammatti Raivooja

    Liimapuupalkki GL32C jänneväli 6 metriä, k-jako 10metriä, omapaino 0,5kN, lumikuorma 2kN (Newton on kilogramma x painovoima) eli 200kg/m2 eli 2 metriä lunta, tuulikuorma ylös ja alas 0.6kN niin näyttäs, että tarvittaisiin 190cm leveä ja 630cm korkea palkki.

    Kaikille polttopuuhökkeleitä rakentaville kun kattoon käyttää 50x150mm C24 lujuusluokan sahatavarakamaa niin 3 metrin jännevälillä k-jako on 425mm

    2,5 metriä 750mm

    2 metrillä 1425mm

    Jokaisen rakentajan tarkistettava asiat omalta asiantuntijalta ennen rakentamista.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 17)