› Keskustelut › Luonto › Puuntuottajan vinkit monimuotoisuuden lisäämiseksi

Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 87)
1 2 3 … 7 8 9

  • Puuntuottajan vinkit monimuotoisuuden lisäämiseksi

    Lähetetty: 4.12.2018, 10:21

    Merkitty: 

    Taustaa eimerkiksi:

    Säästöpuun määrä laskussa

    Mitä voitaisiin puuntuottajina tehdä enemmän että sataisiin parannusta tuohon (tai mihin muuhun vaan) monimuotoisuutta, ympäristön tilaa tms. liittyvään aiheeseen?

    Voisi olla hyödyllistä tulevaisuutta ajatellen että, vaikka vain imagosyistä, voitaisiin paukutella henkseleitä että kotipesä on kunnossa tai ainakin tulossa parempaan kuntoon. Siivet poikki helposti leviävän väärän tiedon lennolta ja tietenkin perimmäisenä metsäluonto piirun verran monipuolisemmaksi ts. paremmaksi.

    Aloitan velvoitettuna itse, tässä kohtaa pientä mittakaavaa korostaen.

    Raivasin juuri pari hehtaaria, oikeastaan jo NMH:n puolelle meni. Rankasavottaa polttopuuksi. Melkein jokaiselle aarille jäi miehenmittainen koivupökkelö (siis tekemällä tehty, jos ei luomua sattunut olemaan) pystyyn lahoamista odottamaan. Jokaiselle hehtaarille jäi 5 kuusiturkkimaista -tiheikköpuskaa, kooltaan 2-10 m², olevinaan riistatiheiköksi.

    Mielestäni maisema, puun tuotanto, metsätalouteni tai oikein mikään muukaan ei kärsinyt lainkaan tästä pienimuotoisesta piiperryksestäni.

    yt Gunnar
    pipertävä puuntuottaja, realisti

    Tekijä
    reservuaari-indeksi
    Teema Luonto Luonto
  • lintumies 12.12.2018, 15:19

    Olen 20 vuoden ajan liikkunut metsissä etenkin hömö-ja töyhtötiaisten perässä. Siitä olen satavarma, että merkittävin syy näiden kolotiaisten vähenemiseen talousmetsissä on juuri lahopökkelöiden vähyys., siis pula pesänrakennuspaikoista. Kun metsiin vie niitä pökkelöpönttöjä, alkaa pesintöjäkin tulla. Pönttöön töyhtötiaisen saa pesimään vain harvoin ja hömötiaista tuskin koskaan. Purulla täyttäminen  edistää vain jonkin verran asiaa. Näillä viehättävillä pikkulinnuilla  on pakonomainen kaivamisvietti.

    Parhaiten töyhtötiaisten pesinnät ainakin minulla  onnistuvat kanervakankailla, joilla on varttunutta mäntypuustoa ja jotka ovat  luonnon omia  monokulttuureja.  Siellä  käpytikka ei tuhoa pesintöjä eikä oraviakaan liiku juuri koskaan. Tavallisissa tuoreen kankaan metsissä käpytikka tuhoaa  kaikki löytämänsä pesinnät, ja se löytää ne melkein aina kaikki. Se on kyllä  kauhea peto Suomen metsissä. Nykymetsissä käpytikka  menestyy erinomaisesti.

    puunhalaaja 12.12.2018, 19:10

    Jos lintujen kantojen kehitys kiinnostaa enemmän, niin tässä     on mielenkiintoinen linkki: https://lintulehti.birdlife.fi:8443/pdf/artikkelit/1833/tiedosto/Linnut_VK2012_062-081_Maalinnusto_artikkelit_1833.pdf#view=FitH

    Sinitiaisen yleistyminen on huikea tarina, se rupesi levittäytymään maahamme vasta 1800 -luvun lopulla. Viime kesänä sen pesintä onnistui erinomaisesti. Laskin viikonloppuna yhdestä pihakoivusta vajaan 30 sinitiaista, ja yhteensä niitä oli paljon enemmän. Ruokinnalla saattaa käydä jopa satoja sini- ja talitiaisia. Hömötiaisia käy yksi…

    Sinitiainen on kulttuurilintu, sen tai vaikka pikkuvarpusen yleistymisestä ei voi päätellä mitään metsien monimuotoisuudesta.

    Minua on monesti hämmentänyt väitteet, että joidenkin lintukantojen väheneminen johtuisi metsien raivauksesta.

    Visakallo, tästä on varsin tuoretta tutkimusta riistalintujen osalta. Riistalintuja on eniten siellä missä sopiva latvuspeittävyys ja toisaalta myös alle viiden metrin korkuista kasvustoa. Siellä on suojaa pedoilta sekä säältä.

    Onhan siihen lintukantojen muutokseen muitakin syitä kuin metsäluonnon muutoksista johtuvat.

    Puuki, juuri näin. Ei räystäspääskyn kannan romahtaminen johdu avohakkuista. Monen lajin kohdalla suurin vaikuttava tekijä lienee muutokset talvehtimisalueiden luonnossa ja toisaalta pyynti/salametsästys

     

    Gla 12.12.2018, 20:39

    Puunhalaaja: ”Riistalintuja on eniten siellä missä sopiva latvuspeittävyys ja toisaalta myös alle viiden metrin korkuista kasvustoa. Siellä on suojaa pedoilta sekä säältä.”

    Koivikko, jonka alle on kasvamassa luontainen kuusikko. Kieltämättä pahaa tekee tuollaista kuusikkoa harventaa, kun tuppaista löytyy pikkulintujen pesiä ja maasta kanalintujen jätöksiä. Mutta ehkä harvennettukin kuusikko on hyvä talousmetsän mittakaavassa. Ainakin paljon parempi kuin yhden puulajin tasarakenteinen metsä.

    Millä tuollaisten määrää saataisiin lisättyä?

    Puuki 12.12.2018, 20:56

    Metsien kokonaan luonnontilaan jättäminen ei ainakaan ole se paras ratkaisu monimuotoisuuden lisäämiseen ja lintujenkaan elinolojen parantamiseen.    Ylispuustoisen koivikon kasvattaminen olisi tosiaan usein hyvä vaihtoehto, kun juurikääpä on yleistynyt kuusikoissa.   Kaistalehakkuu on toinen luontaisen uudistamisen menetelmä vanhoissa kuusikoissa.  Uudistuskulut puolittuu ja koivikosta saa melko nopeasti suojuspuut alikasvoskuusikolle. Yksinkertaisempi ja helpompi onnistua kuin suojuspuuhakkuussa, joka ei sovi puhtaaseen kuusikkoon.

    reservuaari-indeksi 12.12.2018, 21:02

    Ei tule muuta mieleen kuin että asenteiden tattis muuttua. Aika paljon on vielä puhetta, jossa ammutaan valkopersetikat ennen kuin muut huomaa että niitä minun metissä on. Noin niiku esimerkkinä.

    Taloudellisesta puolesta ei ole kysymys, oikeastaan kai päin vastoin. Turha puupeltomaisuuteen pyrkivä  sliippaaminen aiheuttaa kustannuksia, jos nyt ei sitten muuten niin omana työnä raivurin polttoaineen kulutuksessa.

    Kokonaisuutena sattaa vaatia uuden puuntuottajasukupolven, joka on paremmin perillä luonnonarvojen suhteen. Ihan kun pitäisi olla käytännön tasolla, eikä vaan juhlapuheissa ja julkilausumissa. Mahdollinen tilanteen paraneminen tuota kautta saattaa viedä vuosikymmeniä.

    Visakallo 12.12.2018, 22:19

    Osaako Reva kertoa meille, miksi ennen oli lintuja hyvin, vaikka metsät oli huomattavasi tarkemmin ”haravoitu” poltto- ja ainespuista sekä karjan laitumiksi?  Toivon vaihteeksi pussihousujuttujen sijaan asiallista vastausta. Sitä toivoo täällä varmasti moni muukin.

    Visakallo 12.12.2018, 22:23

    Emme voi muuttaa historiaa mieleiseksemme, vaikka joskus sitä kovastikin haluaisimme. Se on erittäin hyvä asia, koska rehellisen historiatutkimuksen kautta voimme paremmin ymmärtää nykypäivää.

    rööri roope 12.12.2018, 22:33

    Revan ja veljen peräkammarissa palaa lamppu itä kulmalla vihreä varjostin.

    Aina syksyllä ja pimeällä.

    Joulupukki näädänp pesäpuun  kaatamoton metsuri.

    sitolkka 12.12.2018, 23:49

    Voi toki olla että ennen oli etelässä ja maalikylien lähellä metsät haravoitu, mutta kyllä oli pohjoisessa ja idässä taas suuria takamaita, joissa oli kirveen koskemattomat metsät. Metsälaitumillahan on aivan omanlaisensa linnusto ja niissä kyllä kanalinnutkin viihtyvät. Ennen oli tosin se, että kanalinnut ei tarvinneet niin paljon suojaavaa ryteikköä, kun ei kylien laitamilla ollut haukkoja, kun niitä pyytää sai. Raudat taisi löytyä monesta talosta ja olla pyytämässäkin. Nykyäänhän metsät ovat paikoin täynnä erilaisia haukkoja.

    Gla 13.12.2018, 01:26

    Ympäristön muuttuminen tosiaan muuttaa lajistoa ja sen määräsuhteitakin. Mikä sitten on hyvä ja mikä huono muutos, kun puhutaan ihmisen vaikutuksesta ympäristöön, se onkin vaikeampi kysymys. Esimerkkinä juuri maatalouden muutokset.

    Kun muistaakseni 30% metsistä on ollut koskemattomana 30 vuotta, on se mahtava reservi suojelualueiden suhteen. Silti kun meillä on halu hoitaa talousmetsiä eli tuollaisen kohteen päätyminen aktiivisen metsätaloudenharjoittajan käsiin todennäköisesti heikentäisi sen luontoarvoja, on syytä pitää mielessä tarve huomioida luontoarvot käsittelyssä. Jos tuudittautuu siihen, että tilanne on hyvä tai ei ainakaan johdu metsätaloudesta eikä varsinkaan minun metsätaloudestani, ollaan mielestäni vikasuunnassa. Myös vuosikymmenet aktiivisessa hoidossa olleita kohteita on usein varaa kehittää luontoarvojen osalta nykyistä parempaan suuntaan.

Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 87)
1 2 3 … 7 8 9