Keskustelut Metsänhoito Puuntuottajan edunvalvontaohje MTK:lle

  • Tämä aihe sisältää 212 vastausta, 23 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 5 vuotta, sitten Remie toimesta.
Esillä 10 vastausta, 81 - 90 (kaikkiaan 212)
  • Puuntuottajan edunvalvontaohje MTK:lle

    Merkitty: 

    Taustaa

    Metsästylaki 26 § Hirvieläimen pyyntilupa

    Edellä 1 momentissa tarkoitetun pyyntiluvan myöntää Suomen riistakeskus. Myönnettäessä pyyntilupia on huolehdittava siitä, että hirvieläinkanta ei metsästyksen johdosta vaarannu ja että hirvieläinten aiheuttamat vahingot pysyvät kohtuullisella tasolla. Liikenne-, maatalous-ja metsävahinkojen huomioon ottamiseksi Suomen riistakeskuksen tulee vuosittain kuulla alueellisia sidosryhmiä.

    Riistahallintolaki 2 § (19.12.2017/968)
    Suomen riistakeskuksen tehtävät
    5) riistaeläinten aiheuttamien vahinkojen ehkäisemisen edistäminen

    Mikä on ”kohtuullinen vahinko”?

    Otetaan pohjaksi Tapion Metsänhoidon suositukset.

    Metsänhoidon suosituksiin kootaan metsänhoidon parhaat keinot ja toimintamallit laajassa yhteistyössä toimijoiden kanssa. Metsänhoidon suositukset ovat riippumattomia, tutkimukseen ja käytännön kokemukseen perustuvia suosituksia. Niillä kannustetaan metsänomistajia metsien aktiiviseen, monipuoliseen ja kestävään käyttöön.

    https://www.metsanhoitosuositukset.fi/taustat-ja-tekijat/laadintaprosessi/johto-ja-ohjausryhmien-jasenet/

    Tapion Metsänhoidon suositukset opastaa näin:
    Säädellään hirvieläinkantaa, jotta puustoon kohdistuvat tuhot pysyvät kohtuullisina mahdollistaen männyn, rauduskoivun ja muiden lehtipuiden (esim. jalot lehtipuut) kasvatuksen.

    https://www.metsanhoitosuositukset.fi/wp-content/uploads/2019/09/Metsanhoidon_suositukset_Tapio_2019_verkko_1.2.pdf

    On selvästi sanottu mitä tarkoittaa, että vahingot ovat kohtuullisia, kaikkien metsäalan toimijoiden hyväksymänä, myös Riistakeskuksen.
    Se tarkoittaa, että männyn, rauduskoivun ja muiden lehtipuiden (esim. jalot lehtipuut) kasvatus on mahdollista.

    Käytännössä edellä mainittujen kasvatus ei ole monin paikoin lainkaan mahdollista ja käydään jo kuusienkin kimppuun. Tämän valossa näyttää täysin selvältä, että Riistakeskus ei noudata metsästys-ja riistahallintolakia.

    MTK:n kentällä kyllä tiedetään, että tilanne taimikoissa on täysin kestämätön.

    https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/artikkeli-1.346434

    Jokin aika sitten kuulin, että TV:n ajankohtaisohjelmassa keskustellaan aiheesta ”onko valkohäntäpeuroja jo liikaa”. Ajattelin, että vihdoin MTK on nostanut asian kunnolla esille ja sille saadaan ruutuaikaa. Pettymys oli suuri kun huomasin, että vanha rouva Vantaalta, jonka pihan kukat on syöty saa äänensä kuuluville tiedotusvälineissä paremmin kuin MTK!

    Tätä asiaa on viivytelty ja vatuloitu järkyttävän pitkään. Metsiä uudistetaan väärin, tulevien sukupolvien metsiä on jo pilattu ollaan pilaamassa lisää, kun hyviä metsänhoidon suosituksia ei voi noudattaa. Asia on niin tärkeä, että se olisi syytä selvittää päivänvalossa, kravatti suorassa, sivistyneesti, oikeuslaitoksessa, julkisuutta kaihtamatta.

    Muualla ammattiyhdistyskentässä vaikkapa luottamusmiehen hiukankin kyseenalaistettavissa oleva irtisanominen on uutisten pääaihe, lyödään välittömästi ”persettä penkkiin” ja käräjillä katsotaan, kuka on oikeassa. Puuntuottajan eduvalvojana MTK:sta tulee mielikuva, että se on viljalaarin viimeisessä nurkassa piileskelevä hiirulainen.

    Löytyisikö MTK:sta selkärangan tynkää tyrkätä prosessi liikkeelle? Asiaa voisi vauhdittaa vahingonkorvausvaatimuksella. Vaikkapa Luken äärimaltillisella vahinko-arviolla, esimerkiksi 10 vuoden ajalta eli 300-500 miljoonaa euroa.

    https://www.slideshare.net/Metsakeskus/metstuhot-miten-eteenpin

    Toiminta on ollut tahallista. Esimerkiksi Varsinais-Suomessa sidosryhmien kantaa ei ole otettu huomioon (metsästyslain mukaan pitää ottaa huomioon) ja hirvitiheystavoitteiksi on asetettu yli 4 / 1000 ha tiheyksiä, jotka edellä esitetyn (Tapion määritelmä) mukaan johtavat kohtuuttomiin vahinkoihin ja ovat siten lainvastaisia.

  • Tolopainen

    Ahmasta ei ole hirville minkäänlaista vaaraa, voi hirvi tietenkin teloa jalkansa kun astuu vahingossa ahman päälle. Ne on Aslakan juttuja, että ahma olisi jonkinlainen peto, niin hidasta eläintä ei olekaan jonka se saisi kiinni. Se on raadon syöjä, kun hirvi on ollut pariviikkoa kuolleena, se on ahmalle tarpeeksi hidas.

    suorittava porras

    Pedot ja hirvet tasapainoon??? Perehdy Jesse suden reviiriin ja reviirikäyttäytymiseen . Suomeen ei montaa reviiriä mahdu ja toisen lauman tarjokkaalle käy helposti kalpaten , kun se eksyy väärään pikkaan. Hirvikanta kasvaa muutamassa vuodessa moninkertaiseksi , ilman ihmisen puuttumista tilanteeseen. Käsittääkseni hivikanta on vankalla kasvu-uralla , kun susi pystyy nitistämään keskimäärin 7-8% reviirinsä hirvistä. (tutkimusaineistoa em luvuista on kerätty 30 vuoden ajalta)

    jees h-valta

    Kyllä se sentään vasomisaikaan aika kovaa tuhoa saa aikaan. Ja sitähän pitäisi tehdä. Lopettaa käytännössä vasatuotanto täysin. Eli heti vain nirri pois. Onhan siihen tasapainoon toinenkin tie. Ammutaan ne hirvet niin vähille että sudet ja muut pedot pitää lopusta kannan säätelystä huolen. Ei kait tämä tietenkään metsästäjien pakastimiin lihaa tuo mutta sehän onkin epäterveellistä syötävää.

    suorittava porras

    Nirri lähte aikaisemmin laidunnettavilta kotieläimiltä , kun kannan vähentämiseen riittävältä vasamäärältä.

    arto

    Viimme viikolopulla ajelin mönkijällä metsäteitä karpalosoita etsien jotain 100km näkyi 1 hirvenjäljet oli uros ollut ja laukalla mennyt. Enempi näkyi susi hihuleita valvovat ettei sudet saa väärää ainetta. Tälle kesälle löytynyt karhujen jäljiltä 7 hirven vasan jäänteet. Susi lauma asuu ihan kotikylän pinnassa.

    Anton Chigurh

    suorittava se vaan satuilee.

    Maaseudun tulevaisuuden mielipide-osiossa kirjoitti (09.09.2019) lieksalainen koirankasvattaja ja hirvenmetsästäjä Veikko Hakkarainen otsikolla: Lieksa ja Ilomantsi petoreservaatteja seuraavaa: ”…On surkuhupaisaa katsella entisiä tilastoja, jolloin hirvikanta oli hyvä Lieksassa ja Ilomantsissa. Nyt ollaan lähellä rauhoitusta. Ihminen on viisaudessaan luonut tämän tilanteen. Eipä ole kuulunut mitään niiltä kansanedustajiksi valituilta henkilöiltä, jotka ennen vaaleja kävivät uskottelemassa ottavansa tiukan kannan susipolitiikan hoidossa…”

    Arto kertoi saman tarinan yläsavosta: ei ole hirviä metsästää asti susireviirillä. Kylmä totuus on, että sudet hoitavat täysin pyyteettä ja nurkumatta hirviongelman.

     

    suorittava porras

    Maastullista 6.10 minä näitä ”satuja” lueskelin. Kyseisessä artikkelissa kuvattiin 30-vuotisen tutkimuksen(ruotaslais-norjalainen) perusteella susien vaikutusta hirvikantaan omalla reviirillään. Kyseessä oli siis oikea tutkimus , ei mielipide.

    Anton Chigurh

    Ruotsissa vakiintuneella susireviirillä hirvikanta on luokkaa 5/10000ha. Sama kuin meilläkin vastaavissa.

    Venäjällä (54 kertaa suomen pinta-ala) on hirviä 500000, siis saman verran kuin pohjoismaissa yhteensä. Susia muutamia kymmeniätuhansia. Meidän hirvikantamme on tuon venäjän populaation länsireunaa, hirvi ei kuole sukupuuttoon vaikka se hävitetään meiltä kokonaan.

    Tolopainen

    Miten noin arka elukka kuin ahma on mitään pystyisi saalistamaan, sehän liikkuu pääasiassa öisin ja syö susien haaskoja. Kyllä hirvilehmä puolustaa vasaansa ja polkee ahman suohon. Ei hirvet vaso laumoissa kuten porot. Muutama kymmenen ahmaa ei merkitse hirvikannalle yhtään mitään. syövät ehkä jälkeisiä mutta ei hirvenvasoja.

    sitolkka

    Äkäsempää elukkaa kuin ahma saa metsästä hakea. Karhukin sen kanssa totisena. Meillähän on jo valkohäntäpeuroja niin paljon että pedoile ruokaa on jo vähän liikaa kyllä. Ruotsissa ei peuraongelmaa ole, joten tilanne ei ole vertailukelpoinen.

Esillä 10 vastausta, 81 - 90 (kaikkiaan 212)