› Keskustelut › Metsänhoito › Puuntuottajan edunvalvontaohje MTK:lle

  • Tämä aihe sisältää 212 vastausta, 23 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 5 vuotta, sitten Remie toimesta.
Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 212)
1 2 3 … 6 7 8 … 20 21 22

  • Puuntuottajan edunvalvontaohje MTK:lle

    Lähetetty: 7.10.2019, 16:04

    Merkitty: 

    Taustaa

    Metsästylaki 26 § Hirvieläimen pyyntilupa

    Edellä 1 momentissa tarkoitetun pyyntiluvan myöntää Suomen riistakeskus. Myönnettäessä pyyntilupia on huolehdittava siitä, että hirvieläinkanta ei metsästyksen johdosta vaarannu ja että hirvieläinten aiheuttamat vahingot pysyvät kohtuullisella tasolla. Liikenne-, maatalous-ja metsävahinkojen huomioon ottamiseksi Suomen riistakeskuksen tulee vuosittain kuulla alueellisia sidosryhmiä.

    Riistahallintolaki 2 § (19.12.2017/968)
    Suomen riistakeskuksen tehtävät
    5) riistaeläinten aiheuttamien vahinkojen ehkäisemisen edistäminen

    Mikä on ”kohtuullinen vahinko”?

    Otetaan pohjaksi Tapion Metsänhoidon suositukset.

    Metsänhoidon suosituksiin kootaan metsänhoidon parhaat keinot ja toimintamallit laajassa yhteistyössä toimijoiden kanssa. Metsänhoidon suositukset ovat riippumattomia, tutkimukseen ja käytännön kokemukseen perustuvia suosituksia. Niillä kannustetaan metsänomistajia metsien aktiiviseen, monipuoliseen ja kestävään käyttöön.

    https://www.metsanhoitosuositukset.fi/taustat-ja-tekijat/laadintaprosessi/johto-ja-ohjausryhmien-jasenet/

    Tapion Metsänhoidon suositukset opastaa näin:
    Säädellään hirvieläinkantaa, jotta puustoon kohdistuvat tuhot pysyvät kohtuullisina mahdollistaen männyn, rauduskoivun ja muiden lehtipuiden (esim. jalot lehtipuut) kasvatuksen.

    https://www.metsanhoitosuositukset.fi/wp-content/uploads/2019/09/Metsanhoidon_suositukset_Tapio_2019_verkko_1.2.pdf

    On selvästi sanottu mitä tarkoittaa, että vahingot ovat kohtuullisia, kaikkien metsäalan toimijoiden hyväksymänä, myös Riistakeskuksen.
    Se tarkoittaa, että männyn, rauduskoivun ja muiden lehtipuiden (esim. jalot lehtipuut) kasvatus on mahdollista.

    Käytännössä edellä mainittujen kasvatus ei ole monin paikoin lainkaan mahdollista ja käydään jo kuusienkin kimppuun. Tämän valossa näyttää täysin selvältä, että Riistakeskus ei noudata metsästys-ja riistahallintolakia.

    MTK:n kentällä kyllä tiedetään, että tilanne taimikoissa on täysin kestämätön.

    https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/artikkeli-1.346434

    Jokin aika sitten kuulin, että TV:n ajankohtaisohjelmassa keskustellaan aiheesta ”onko valkohäntäpeuroja jo liikaa”. Ajattelin, että vihdoin MTK on nostanut asian kunnolla esille ja sille saadaan ruutuaikaa. Pettymys oli suuri kun huomasin, että vanha rouva Vantaalta, jonka pihan kukat on syöty saa äänensä kuuluville tiedotusvälineissä paremmin kuin MTK!

    Tätä asiaa on viivytelty ja vatuloitu järkyttävän pitkään. Metsiä uudistetaan väärin, tulevien sukupolvien metsiä on jo pilattu ollaan pilaamassa lisää, kun hyviä metsänhoidon suosituksia ei voi noudattaa. Asia on niin tärkeä, että se olisi syytä selvittää päivänvalossa, kravatti suorassa, sivistyneesti, oikeuslaitoksessa, julkisuutta kaihtamatta.

    Muualla ammattiyhdistyskentässä vaikkapa luottamusmiehen hiukankin kyseenalaistettavissa oleva irtisanominen on uutisten pääaihe, lyödään välittömästi ”persettä penkkiin” ja käräjillä katsotaan, kuka on oikeassa. Puuntuottajan eduvalvojana MTK:sta tulee mielikuva, että se on viljalaarin viimeisessä nurkassa piileskelevä hiirulainen.

    Löytyisikö MTK:sta selkärangan tynkää tyrkätä prosessi liikkeelle? Asiaa voisi vauhdittaa vahingonkorvausvaatimuksella. Vaikkapa Luken äärimaltillisella vahinko-arviolla, esimerkiksi 10 vuoden ajalta eli 300-500 miljoonaa euroa.

    https://www.slideshare.net/Metsakeskus/metstuhot-miten-eteenpin

    Toiminta on ollut tahallista. Esimerkiksi Varsinais-Suomessa sidosryhmien kantaa ei ole otettu huomioon (metsästyslain mukaan pitää ottaa huomioon) ja hirvitiheystavoitteiksi on asetettu yli 4 / 1000 ha tiheyksiä, jotka edellä esitetyn (Tapion määritelmä) mukaan johtavat kohtuuttomiin vahinkoihin ja ovat siten lainvastaisia.

    Tekijä
    Planter
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Tolopainen 8.10.2019, 19:56

    Nuo on aika pieniä määriä, joilla ei ole mitään merkitystä. Puhuin nyt useiden  kymmenien lupien erotuksesta suositukseen ja haettuun lupamäärään.

    mettämiäs 8.10.2019, 21:14

    ”Maanomistajalta on viety päätösvalta oman metsätaloutensa suhteen ja tilalle on tullut hirvitalous.”

    Minun ymmärtääkseni metsästysseurat ovat pitäneet ”ovet” aika tiukasti kiinni uusien jäsenten suhteen eli varsinkin hirven metsästäjistä valtaosa lienee itse metsänomistajia tai heidän jälkeläisiään. Jos tämä pitää paikkansa, vastakkain eivät olisikaan metsästäjät ja metsänomistajat, vaan metsästävät ja ei-metsästävät metsänomistajat. Vaikea kuvitella, että seuroissa ”kukkoilisivat” sellaiset jäsenet, jotka eivät itse ole metsänomistajia. Nämä metsästävät metsänomistajat lienevät vähemmistönä tällä palstalla tai ovat muuten näistä asioista kirjoiteltaessa ”hissun kissun”.

    Anton Chigurh 8.10.2019, 22:35

    Hirvenmetsästyksenharrastajista valtaosa on maattomia. Metsänomistajat ovat selkeä vähemmistö.

    Ongelma on juuri tässä. Metsästysseurat ovat yleensä rekisteröityjä yhdistyksiä, joissa maaton enemmistö käyttää täysin häikäilemättömästi valtaa (hirvenlihatuotanto maksimoidaan). Minunkin kotikylälläni suurimpien talojen isännät perustivat metsästysseuran (1953), johon sitten alettiin vähitellen ottaa vähän pienempiäkin isäntiä mukaan (tarvittiin lisää ajomiehiä hirvijahtiin), kunnes sormi lipsahti pirulle (otettiin mukaan ensimmäinen renki) ja loppu onkin hyvin surullista historiaa.

    Tolopainen 9.10.2019, 05:36

    Niinpä, rengit ovat vitseissä isäntiä viisaampia. Mutta näinkö onkin, että ovat myös käytännössä.

    harrastelija 9.10.2019, 06:15

    Täälläpäin lähes jokaisella metsässtysseuralla jäsenvaatimuksena on joko oma tai vuokrattu metsäpalsta. Poikkeuksena on valtion metsät, kaupungin metsät ja joku työmaaporukka, joka vuokraa metsämaata. Parhaita hirven hävittäjiä on valtiolta vuokraavat vähintään 10 hengen metsästysporukat jotka yleensä ovat toispaikkakuntalaisia.

    Ykeinen metsästyslaki on siitä huono, että se ei näköjään ota huomioon eri alueiden poikkeusvaatimuksia. Nythän hyötypuun lasvattajilla alkaa olla sellainen tilanne, että oikeaa metsän hoitoa ja myyntiä ei suosita. Metsät menevät jatkuvaan kasvatukseen ja siitä edelleen suojeluun. Sitten onkin sama, että onko metsässä vh.peuroja, kauriita, hirviä ja niitä syöviä petoeläimiä. Monimuotosymbioosi onkin sitten toteutettu.

    Metsuri motokuski 9.10.2019, 11:08

    Olen jossain nähnyt tilaston että n 70 prosenttia metsästäjistä on metsänomistajia. On totta että paljon on ei metsänomistajiakin mutta tarve uusien jäsenien ottamiselle on ollut ihan käytännön sanelema juttu. Yksin kertaisesti pelkästään metsänomistajat eivät enää selviä velvollisuuksista. Suurinosa metsästäjistä asuu toisella paikkakunnalla eikä jouda tai halua osallistua jahteihin.

    Yllättävää oli että alkuviikon rhy:n palaverissa hirven kaatomäärien lisäystä vastusti juuri pari äänekästä metsänomistajaa. Joten on aivan turha syyllistää pelkästään ei metsänomistajia ongelmasta.

    sitolkka 9.10.2019, 12:06

    Mutta lihoja ei kuitenkaan jaeta hehtaareiden mukaan. Puuhapalstalla metsästysseuraan tulevien intressi on ihan eri kuin muutaman sadan tai tuhannen  hehtaarin isännällä. Ei se ihan oikein mene että puuhapalstalaiset isännöi metsästysseuroja. Äänioikeuskin kokouksissa pitäisi olla hehtaareiden mukaan.

    Gla 9.10.2019, 13:37

    ”Joten on aivan turha syyllistää pelkästään ei metsänomistajia ongelmasta.”

    30% metsästä on ollut 30 vuotta hoidotta. Eiköhän tuohon omistajakuntaan muutama metsästyksen harrastajakin mahdu. Toisaalta jos ei tunne asioita ja tyytyy kasvattamaan kuusta juurikäävästä huolimatta, voi metsästyksen harrastaja hyvin vastustaa sorkkaelukoiden vähentämistä. Ja kuten vaikka mhy:n neuvonnan tarpeesta ihan perusasioissakin huomataan, omistajien osaaminen ei välttämättä huippuluokkaa ole. Siten metsän omistus on aika huono mittari suhteessa sorkkaeläimiin. Parasta pysyä tosiasioissa, eikä arvioida sorkkaeläimien vaikutusta jonkun tuntemattoman henkilön mielipiteen perusteella.

     

    Metsuri motokuski 9.10.2019, 13:49

    Onhan se niinkin . Taitaa vaan olla että metsätilojen keskikoko on siinä 40 ha pinnassa. Kai tämä vielä voidaan lukea puuhapalstaksi. Vai voidaanko ?

    Siitä olen samaa mieltä että maanomistuksen perusteella ei voi ketään syyttää. Tuolle edellä AC näytti vierittävän koko ongelman maattomien syyksi. Johonka vastineen alunperin laitoin.

    Toisaalta emmehän tunne sinukaan gla joten voiko jonkun mielipiteen tuomita sen perusteella tunteeko henkilön vai ei.

    Gla 9.10.2019, 18:23

    Me tällä palstalla voimme perustella mielipiteemme. Joku, joka jossain metsästyskokouksessa on esittänyt mielipiteensä, edustaa meille itseään vain asemansa (metsästäjä, metsänomistaja) perusteella. Tuossa on suuri ero. Mutta se, omistaako 4, 40, 400 vai 4000 ha ei ole kiinnostava tieto.

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 212)
1 2 3 … 6 7 8 … 20 21 22